play

Libanonilainen kansalaisaktivisti ja tutkija varoittavat: Libanonissa on toteutettava välittömiä poliittisia uudistuksia tai edessä voi olla kaaos ja nuorten joukkopako maasta

Libanonilainen kansalaisaktivisti Mahmoud Faqih kertoi Libanonin poliittisesta kriisistä Helsingissä 1. joulukuuta 2021. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Libanonilainen kansalaisaktivisti Mahmoud Faqih kertoi Libanonin poliittisesta kriisistä Helsingissä 1. joulukuuta 2021. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

STT-Lehtikuva

Sähköä vain muutama tunti päivässä. Netti katkeilee jatkuvasti. Lääkkeistä on pulaa, myös aivan tavallisista särkylääkkeistä. Polttoöljyn ja puun hinta on noussut liian kalliiksi monelle kansalaiselle talven lähestyessä. Ruoan hinta on noussut kahdessa vuodessa noin 600 prosenttia.

Tällaista on arki Libanonissa, jossa arviolta melkein 80 prosenttia kansalaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Samaan aikaan maa majoittaa noin kahta miljoonaa syyrialaista ja palestiinalaista pakolaista.

Lisäksi yli vuosi sitten tapahtunutta, yli 200 ihmistä surmannutta ja monille syvät traumat jättänyttä Beirutin satamaräjähdystä ei ole vieläkään kunnolla tutkittu ja siitä syyllisiä asetettu vastuuseen.

Libanon on keskellä sekä taloudellista että poliittista kriisiä, joka on luonut kansalaisten keskuuteen ennennäkemätöntä toivottomuutta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tästä huolimatta maan hallitus ei ole edes kokoontunut kahteen viikkoon, sanoo STT:lle yksi Libanonin politiikan johtavista asiantuntijoista, tutkimuslaitos Chatham Housen Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan osaston johtaja Lina Khatib.

Khatib vieraili Suomessa rauhankeskus CMI:n Libanonia koskevassa työpajassa.

-  Kansainvälinen yhteisö on vaatinut, että kaiken Libanonille annettavan tuen pitäisi perustua uudistuksiin hallintojärjestelmässä. Tästä huolimatta päättäjät eivät ole ottaneet asiaa huomioon, mikä on jättänyt Libanonin vapaapudotukseen, hän kertoo.

Hyvää tarkoittava sopimus muuttunut ongelmaksi

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Libanon on viime vuosina syöksynyt yhä kovempaan poliittiseen kriisiin.

Kriisin taustalla on Libanonin sektarianismi eli uskontokuntien välillä jaettu poliittinen järjestelmä, joka luotiin Taifin rauhansopimuksen myötä 1989. Sopimuksessa valta jaettiin maroniittikristittyjen, shiialaisten ja sunnien välillä. Sopimus solmittiin aikoinaan Libanonin verisen sisällissodan lopettamiseksi, ja tarkoitusperä oli alun perin vallan tasapuolinen jako.

Sopimus on kuitenkin jättänyt maan rampautuneeseen tilaan. Poliittiset ryhmät ajavat lähinnä omia etujaan ja poliittinen korruptio on laajaa. Äänestäjät joutuvat näin identifioitumaan enemmän uskontoryhmään kuin poliittiseen ideologiaan.

Esimerkiksi Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta on kuvannut järjestelmää "eräänlaiseksi uskontokuntien rajat ylittäväksi oligarkiaksi, joka jakaa varallisuutta itselleen ja tukijoilleen".

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Sektariaaninen järjestelmä on pääsyy siihen, miksi Libanon on nyt siinä tilassa, missä se on, sanoo myös Khatib.

Samalla poliittiset johtajat myös pönkittävät uskonnollisia jakolinjoja pysyäkseen vallassa, sanoo CMI:n tapahtumassa vieraillut libanonilainen kansalaisaktivisti ja toimittaja Mahmoud Faqih.

Hänen mukaansa Libanonin johtajat käyttäytyvät kuin gangsterit, jotka kansalaisten etujen ajamisen sijasta ajavat oman ryhmänsä etuja.

Käytännön esimerkkinä voi kuvata esimerkiksi terveyspalveluita: tyypillistä on, että tiettyä puoluetta tukemalla voi ostaa itselleen terveyspalveluita. Esimerkiksi sairaalakuluja voi kattaa puolueen pussiin, jos vastineena toimii sen "hyväksi" esimerkiksi äänestämällä.

Pysyvä alusta alueellisille valtataisteluille

Järjestelmä on tehnyt myös Libanonista ja sen poliittisesta eliitistä alttiin ulkoisten valtojen vaikuttamiselle. Piskuinen Libanon on joutunut monien Lähi-idän valtataisteluiden pelikentäksi.

Esimerkiksi Lähi-idässä valtataistelua käyvien Iranin ja Saudi-Arabian vaikutusvalta ulottuu myös Libanonin eliittiin. Tulevaisuus-puolueella on kytkökset Saudi-Arabiaan, shiialaisella Hizbollahilla taas Iraniin. Näiden maiden intresseissä on myös lietsoa uskontojen välisiä jakolinjoja.

–  Mitä tahansa muutoksia Libanonissa tapahtuukin, se on osin isojen geopoliittisten pelien rajoittamaa, Khatib sanoo.

Khatib sanoo pitävänsä huolestuttavana Libanonin kannalta esimerkiksi sitä, että osa arabivaltioista on alkanut jälleen lämmitellä välejään Syyrian diktaattori Bashar al-Assadiin ja toivottanut tämän tervetulleeksi neuvottelupöytiin.

Tämä taas edistää Iranin ja Syyrian vaikutusvaltaa Libanonissa ja sitä myöten esimerkiksi Hizbollahin vaikutusvaltaa Libanonin politiikassa.

Viime aikoina esimerkiksi Libanonin kaasupulaan on esitetty ratkaisuna kaasun kuljettamista Syyrian kautta.

–  Tämä antaisi Syyrialle mahdollisuuden vaikuttaa Libanoniin, Khatib sanoo.

Kansalaiset väsyneet nykyjärjestelmään

Kansalaiset ovat jo läpeensä väsyneitä nykyjärjestelmään. Viime aikoina ihmiset ovat marssineet kaduilla protestoimassa niin Beirutin satamaräjähdystä kuin talouskriisiä. Samalla äänet laajemmasta yhteiskunnallisesta muutoksesta ovat vain voimistuneet.

Ongelmana on ollut muun muassa se, että vaikka protestiliike on ollut laaja, siltä on paikoitellen puuttunut selkeä johtajuus.

Lisäksi yleensä tiukasti oman ryhmänsä etua ajavat poliitikot löytävät usein yhteisen sävelen silloin, kun kyse on uudistusten vastustamisesta, eivätkä ole tukeneet järjestelmän uudistuksia.

Kansainväliseltä yhteisöltä toivotaan apua muutokseen

Aktivisti Faqihin mukaan koko Libanonin järjestelmä tarvitsisi kuitenkin täydellisen uudistamisen, johon liittyisi sektariaanisen järjestelmän purkaminen. Lisäksi kansalaisten poliittista toimijuutta tulisi vahvistaa esimerkiksi koulutuksen kautta.

Khatibin mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi tukea Libanonia muutoksessa.

–  Kansainvälinen yhteisö on valitettavasti vuosikymmeniä hyväksynyt Libanonin poliittisen järjestelmän asiana, joka ei tule muuttumaan, sanoo Khatib.

Järjestelmä on kuitenkin muutettavissa, vaikka muutos veisi aikaa.

–  Poliittista järjestelmää ei voi pyyhkäistä pois yhdessä yössä, vaan se on tehtävä realistisesti ja asteittain. Mutta se ei tarkoita, että ajatus muutoksesta tulisi hylätä, hän sanoo.

Khatibin mukaan kansainvälisen yhteisön tulisi luoda pitkäaikainen suunnitelma Libanonin poliittiselle tulevaisuudelle.

–  Aivan ensimmäisenä pitäisi pelastaa Libanonin talous, sillä talouskriisistä kärsivät ennen kaikkea tavalliset libanonilaiset. Apua ei pitäisi kuitenkaan lähettää sellaisten kanavien kautta, joka sallii poliittisen eliitin varastaa rahat omiin taskuihinsa.

Khatibin mukaan näin jo käynyt, kun rahoja on ohjattu Libanonin hallintoa lähellä oleville kansalaisjärjestöille. Hänen mukaansa varoja tulisi ohjata aidosti itsenäisille toimijoille.

–  Kansainvälinen yhteisö on valitettavan usein sulkenut silmänsä tältä toiminnalta.

Ensi vuonna Libanonissa järjestetään myös vaalit. Maahan on nyt noussut uusia puolueita, jotka eivät nojaa uskonnollisiin identiteetteihin. Tätä Khatib pitää positiivisena kehityksenä. Vaikka ne eivät onnistuisi saamaan enemmistöpaikkaa parlamentissa, ne voivat tarjota väylän muutokseen tulevaisuudessa.

Siksi Khatibin mukaan kansainvälisen yhteisön kannattaisi tukea uusia puolueita tarjoamalla näille väyliä levittää viestiään ja rakentaa puoluetta.

–  Valitettavasti länsimaissa vallitsee voimakas narratiivi siitä, että nämä uudet puolueet tulisivat epäonnistumaan – vain siksi, että ne ovat uusia, hän sanoo.

"Jos muutosta ei tapahdu, Libanonista tulee vanhusten yhteiskunta"

Vaikka Libanon on pattitilanteessa, se on arabikevään jälkimyllerryksissä pysynyt suhteellisen rauhallisena.

Stabiiliuskortti on myös yksi asia, jota Libanonin valtaapitävät käyttävät. Poliitikot luovat mielikuvaa, että järjestelmän horjuttaminen voisi luoda kaaoksen. Se on asia, mitä kukaan ei enää yhden verisen sisällissodan jälkeen haluaisi – etenkään, kun libanonilaiset ovat seuranneet läheltä naapurimaa Syyrian luisumista vuosien sisällissotaan.

Faqih sen sijaan katsoo, että kaaos on ilman muutoksia edessä joka tapauksessa.

–  Jos muutosta ei tapahdu, Libanonista tulee vanhusten yhteiskunta. Nuoret joko lähtevät pakolaisiksi tai nousevat kapinaan, jolloin edessä on kaaos, hän sanoo.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi