play

Suomen pääneuvottelija: Ihan hyvä, muttei täydellinen – ruuvia kiristetään 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi

Red Rebels -ryhmä pitivät Glasgow'ssa hautajaiset mielenosoituksena ilmastokokouksen tuloksille.  LEHTIKUVA/AFP

Red Rebels -ryhmä pitivät Glasgow'ssa hautajaiset mielenosoituksena ilmastokokouksen tuloksille. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Glasgow'n ilmastoneuvotteluissa Suomen pääneuvottelijana toiminut Marjo Nummelin palasi Suomeen sunnuntaina iltapäivällä. Kokouksen rankkuutta lisäsivät pitkien päivien lisäksi koronatoimet ja osin logistiikan yleinen toimimattomuus.

Vaikkei lopputulos ole täydellinen, se on ihan hyvä.

–  Ainahan Suomi ja EU:kin olisi toivonut vielä kunnianhimoisempia lopputulemia, Nummelin kertoo STT:lle.

Nummelinin mukaan lopputuloksessa on kuitenkin paljon sitä, mitä lähdettiinkin hakemaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

EU:n keskeinen tavoite oli pitää maapallon keskilämpötilan rajaaminen 1,5 asteeseen mahdollisena tavoitteena. Tämän suhteen ruuvia kiristetään, koska maiden päästövähennyksiä tarkastellaan uudestaan heti ensi vuonna.

–  Siihen liittyen saatiin ihan hyvät kirjaukset yleispäätökseen, Nummelin kertoo.

Toinen tärkeä tavoite oli Pariisin sääntökirjan viimeistely.

Nummelinin mukaan lopputulema ei ollut kaikilta osin sellainen kuin EU olisi halunnut. Hänen mukaansa ratkaisu ei vesitä Pariisin sopimuksen kunnianhimoa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Nummelinin mukaan tärkeintä on, että sääntökirjasta saatiin sovittua, sillä siitä oli neuvoteltu jo yli viisi vuotta.

–  Jos näitä neuvotteluja vaan lykättäisiin koko ajan eteenpäin, ei sitä joka tapauksessa ensi vuonna olisi enempää ollut saatavissa, Nummelin sanoo.

Kunnianhimoisten maiden yhteistyö korostui

Nummelinin mukaan ilmastonmuutoksen seuraukset ja siihen sopeutuminen eivät ole vielä koskaan saaneet niin paljon huomiota kuin nyt Glasgow'ssa. Taustalla on ilmastonmuutoksen vaikutusten konkreettinen näkyminen ympäri maailmaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Sopeutumisrahoitusta lisättiin tuntuvasti, Nummelin kertoo.

Ilmastonmuutoksen suhteen kaikkein haavoittuvaisimmat maat, kuten pienet saarivaltiot, olivat suuressa roolissa.

Näiden lisäksi kunnianhimoisten maiden ryhmään kuuluvat esimerkiksi Suomi ja muut Pohjoismaat, Ranska ja Saksa.

Nummelinin mukaan Yhdysvallat palasi ryhmään uuden hallintonsa myötä.

–  Varmasti ihan merkittävä asia, että USA on taas niin näkyvästi yhteisessä rintamassa ajamassa kunnianhimoa, Nummelin kertoo.

Ryhmä sai alkunsa Marshall-saarten aloitteesta Pariisin ilmastokokouksessa.

Vihma: Ilmasto on palannut kansainvälisen asialistan kärkeen

Glasgow'n ilmastokokouksen tulos kertoo, että ilmasto on palannut kansainvälisen asialistan kärkeen, arvioi tutkimusprofessori Antto Vihma. Ulkopoliittisessa instituutissa työskentelevän tutkijan mukaan kokous osoitti, että Pariisin ilmastosopimus toimii.

–  Edistysaskelia otettiin, vaikkakin on totta, että ne eivät olleet täysin riittäviä. Tämä kuitenkin antaa toivoa tulevaisuudelle. Glasgow'n kokous auttoi kansainvälistä ilmastopolitiikkaa, mutta tulos ei tietenkään takaa ilmastonmuutoksen torjumista ja onnistumista kamppailussa lämpenemisen pitämiseksi 1,5 asteen rajoissa, Vihma muotoilee.

Pariisin sopimuksen sääntökirjan viimeistelyssä saatiin tutkijan mukaan pakettiratkaisu, jossa on sekä hyvää että huonoa.

–  Uskon, että pelot pahimmista porsaanrei'istä saatiin poistetuiksi. Ikävä kyllä vanhoja päästöoikeuksia jäi voimaan jonkin verran. Sille ei voitu mitään, koska tuo oli niin monen keskeisen maan vaatimus.

Paketin saavutus oli Vihman mukaan esimerkiksi markkinamekanismista sopiminen.

–  Sen osalta pystyttiin torjumaan tuplalaskenta, eli se, että useammat maat voisivat laskea samat päästövähennykset itselleen.

Kokouksilta ei pidä odottaa liikaa

Vihman mukaan Glasgow'n kokousta voi luonnehtia globaalin ilmastopolitiikan tahdittajaksi.

–  Tämä oli sovittu takaraja sille, että maat päivittävät tai antavat uudet kansalliset panokset Pariisin ilmastosopimukseen. Näitä uusia lupauksia ja korotuksia saatiin paljon. Ilmastolupauksia antoivat nyt esimerkiksi Intia, Vietnam, Saudi-Arabia ja Indonesia, jotka eivät olleet sitä koskaan aiemmin tehneet. Tämä osoittaa, että eteenpäin mennään ja Pariisin sopimusjärjestelmä toimii.

Vihman mukaan hänellä, kuten politiikan tutkijoilla ylipäänsä, on "rajattu näkemys" siitä, mitä kokouksilla voi ylipäänsä saavuttaa.

–  Ei ole sellaista maailmanhallitusta, joka voisi sanoa, että hei Kiina ja USA, vähentäkää päästöjä näin ja näin paljon. Emme elä sellaisessa maailmassa. Tärkeimmät ilmastopoliittiset kamppailut käydään yhä päästöiltään suurimpien maiden sisäpolitiikassa, ei YK:ssa.

Vihman mukaan onkin huomionarvoista, että Kiina ja Yhdysvallat ilmoittivat Glasgow'n kokouksen aikana ilmastoyhteistyöstään.

–  Vaikka konflikti kahden suurvallan välillä on nyt valtava, silti molemmat katsovat, että jonkinlaista yhteistyötä ilmastoasioissa voidaan ja on tarpeellista tehdä. Tuo kertoo hyvää siitä, että ilmasto pysyy kansainvälisellä asialistalla korkealla lähivuosina.

Oliko löyhä polttoainekirjaus paha takaisku?

Glasgow'n tulosta on moitittu ainakin siitä, mitä fossiilisten polttoaineiden käytön lopettamisesta ja vähentämisestä saatiin sovittua.

–  Kirjaus fossiilisista polttoaineista ei ole niin vahva kuin alun perin ehdotettiin. Mutta mielestäni se, että Glasgow'n yleispäätökseen kirjattiin jotain fossiilisista polttoaineista luopumisesta, on merkki ilmapiirin muuttumisesta. Se on signaali, joka tarjoaa materiaalia politiikan tekemiseen muilla tasoilla.

Suomen roolia Glasgow'ssa voi Vihman mielestä luonnehtia niin, että Suomi neuvotteli osana EU:ta.

–  Ymmärtääkseni isoissa globaaleissa kysymyksissä Suomen kanta noudatteli EU:n näkemystä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi