Miehittämätön lento pohjustaa ihmisen paluuta Kuuhun, lopullinen tähtäin on jo kauempana Marsissa

Yhdysvaltain Cape Canaveralista laukaistaan tänään miehittämätön avaruusalus Kuuta kiertävälle radalle. Kyseessä on ensimmäinen lento Artemis-ohjelmassa, jonka tavoitteena on ihmisen paluu Kuun pinnalle yli 50 vuoden tauon jälkeen.

Lopullinen tähtäin on vieläkin kauempana kuin Kuussa, jonka suunnitellaan toimivan välietappina ja harjoittelukenttänä miehitetyille lennoille Marsiin.

Maailman voimakkaimman kantoraketin SLS:n (Space Launch System) on määrä nostaa Orion-kapseli avaruuteen iltapäivällä puoli neljältä Suomen aikaa. Mukana on myös suomalaista teknologiaa. Turkulaisen ASRO:n suunnittelemat ja valmistamat viisi mittauslaitetta selvittävät, millaiselle säteilylle astronautit altistuvat tulevilla kuulennoilla.

Ensimmäiset ihmiset palaavat Kuun pinnalle suunnitelmien mukaan aikaisintaan vuonna 2025.

Orion-kapselin on määrä kiertää Kuuta ja palata Maahan 42 päivää kestävän lennon jälkeen.

Suunnitelman mukaisesti miehittämätöntä lentoa seuraa Kuun kiertoradalle miehitetty Artemis II -lento vuonna 2024. Aikaisintaan sitä seuraavana vuonna miehitetty Artemis III laskeutuu lähellä Kuun etelänapaa.

Tavoitteena pysyvä tukikohta Kuuhun

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa korostaa, ettei Artemis-ohjelmassa tule olemaan kyse sarjasta yksittäisiä lentoja, vaan pysyvästä läsnäolon rakentamisesta Kuuhun ja sen liepeille. Kuun kiertoradalle on tarkoitus perustaa Gateway-avaruusasema, joka toimii väliasemana laskeutumisille Kuuhun. Kuun kamaralle on puolestaan määrä rakentaa pysyvä tutkimus- ja asumistukikohta, "perusleiri" eli Artemis Base Camp.

–  Ensimmäiset lennot koostuvat lyhyistä oleskeluista (Kuun) pinnalla, mutta sitä mukaa kun perusleiri kehittyy, tavoitteena on mahdollistaa miehistöjen oleskelu Kuussa jopa kahden kuukauden ajaksi kerrallaan, Nasa kertoo.

Nasan mukaan Apollo-lennoista poiketen Kuun pinnalle astuvien astronauttien joukossa tulee olemaan ensimmäistä kertaa sekä nainen että ei-valkoihoinen ("person of color") henkilö.

Kuulentojen todellinen kiihkeä mutta lopulta melko lyhyeksi jäänyt kulta-aika koettiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Apollo-ohjelman kuuluisin lento oli kesällä 1969 numero 11, joka vei Neil Armstrongin ensimmäisenä ihmisenä toisen taivaankappaleen pinnalle. Kaikkiaan kuusi Apollo-lentoa onnistui laskeutumaan Kuuhun.

Ihmisen viimeisestä vierailusta Kuun pinnalle tulee kuluneeksi ensi joulukuussa tasan 50 vuotta. Tuolloin Apollo 17 -lennon astronautit jättivät toistaiseksi jäähyväiset Maan uskolliselle kiertolaiselle.