Nato-keskusteluissa Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä ei saavutettu täyttä yhteisymmärrystä

Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat keskustelivat maanantaina Brysselissä lähes viiden tunnin ajan siitä, miten Turkin ilmaisemat turvallisuushuolet Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista voitaisiin ratkaista.

Keskusteluissa ei saavutettu täyttä yhteisymmärrystä. Tasavallan presidentin kanslian tiedotteen mukaan päivän keskusteluissa saavutettiin selvää edistystä joissain asioissa, mutta toisissa asioissa on vielä matkaa sopuun.

Presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvonantajan Petri Hakkaraisen mukaan tavoitteena on jatkaa keskustelua mahdollisimman pian. Kukin maa käy ensin läpi keskustelujen antia tahollaan.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kuvaili keskusteluja rakentaviksi. Naton tiedotteessa Stoltenberg sanoi odottavansa, että tie eteenpäin löydetään mahdollisimman pian.

Naton mukaan keskusteluja jatketaan lähipäivinä.

Nato-huippukokous edessä ensi viikolla

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kommentoi aihetta EU:n ulkoministerikokouksen yhteydessä Luxemburgissa. Haavisto totesi jo aamulla, että Suomella ei ollut suuria odotuksia tapaamisesta.

Alkuillasta Haavisto sanoi, että tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, saavutetaanko keskusteluissa ratkaisua ennen Naton huippukokousta, joka järjestetään ensi viikolla Madridissa.

–  Voi olla, että ihan tuonne Madridiin ei kaikki valmistu, mutta koko ajan tehdään työtä, jotta näitä tuloksia saataisiin aikaan, Haavisto sanoi videoyhteyden välityksellä pitämässään tiedotustilaisuudessa.

Haaviston mukaan suurilla EU-mailla on hyvin vahva vakaumus sen suhteen, että Suomesta ja Ruotsista tulee Naton jäsenmaita. Myös merkittävistä Nato-maista Yhdysvalloista ja Britanniasta on tullut vahvaa tukea ratkaisujen löytämiseen.

–  Löydetäänkö (ratkaisua) ennen Madridia, Madridin aikana vai vasta sen jälkeen, niin jää sitten nähtäväksi.

Haaviston mukaan huonoin vaihtoehto olisi, jos ratkaisua jouduttaisiin odottamaan vuosi Turkin vaaleihin asti.

–  Se tuntuu aika pitkältä ajalta tässä maailmantilanteessa, että toivotaan, että ratkaisu löytyy paljon nopeammin.

Turkki esittänyt erilaisia vaatimuksia

Suomi ja Ruotsi jättivät jäsenhakemuksensa toukokuussa, mutta prosessi ei ole päässyt etenemään Turkin vastustuksen vuoksi. Turkki on toistuvasti ilmaissut vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Haaviston mukaan Turkin kysymykset koskevat esimerkiksi terrorismilainsäädännön tilaa sekä asevientiä. Hän huomauttaa Suomen kuitenkin pyrkineen pitkälti pidättäytymään Turkin erilaisten vaatimusten julkisesta kommentoinnista.

–  Se ei ehkä neuvottelujen etenemistä helpottaisi, Haavisto sanoi.

Naton 30 jäsenvaltion on hyväksyttävä yksimielisesti kaikki liittouman uudet jäsenet.

Hallituslähde: Saksa hyvin luottavainen, että Nato pääsee sopuun Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä

Saksalainen hallituslähde kertoi maanantaina Saksan olevan hyvin luottavainen, että Nato pääsee sopuun Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä sotilasliitossa. Nimettömänä pysytelleen lähteen mukaan ei olisi katastrofi, jos yksimielisyys asiassa ei syntyisi ennen Naton huippukokousta, kertoi uutistoimisto Reuters.

Uutistoimisto AFP:n mukaan korkea-arvoinen hallituslähde arvioi, että sopimus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä on näköpiirissä, mutta Nato-maiden johtajat tuskin pääsevät antamaan hyväksyntäänsä jäsenyysprosessin etenemiselle Madridin-kokouksessa.

Hallituslähteen mukaan ratkaisevaa on Saksan näkökannalta, että sovulle Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä ei ole ylipääsemättömiä esteitä Natossa.

–  Mielestäni tässä on kysymys odotusten hallinnasta ja asian asettamisesta historialliseen kontekstiin, lähde sanoi.

–  Ja kun otetaan huomioon historiallinen ulottuvuus, ei olisi katastrofi, jos tarvitsemme vielä muutaman viikon sopimukseen pääsemiseksi.