play

Naton diplomaattilähteen mukaan Yhdysvalloilla ei ole mitään ihmelääkettä Turkin ratifiointiviivyttelyn päättämiseksi

STT:n tapaaman diplomaattilähteen mukaan Natossa vaalitaan puolustusliitolle erittäin tärkeää yksimielisyyttä. Jäsenmaiden sisäisiin asioihin ei ole tapana puuttua. LEHTIKUVA/AFP

STT:n tapaaman diplomaattilähteen mukaan Natossa vaalitaan puolustusliitolle erittäin tärkeää yksimielisyyttä. Jäsenmaiden sisäisiin asioihin ei ole tapana puuttua. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Naton kutsuttua Suomen ja Ruotsin jäseniksi maat pääsivät tarkkailijajäseninä mukaan sotilasliiton pöytään, vaikkakin ilman äänioikeutta. Pekka Haavisto (vihr.) edustaa Suomen ensimmäistä kertaa Naton ulkoministerikokouksessa Bukarestissa tiistaina ja keskiviikkona.

Turkin ja Unkarin puuttuvia ratifiointeja joudutaan odottamaan näillä näkymin ensi vuoteen, mutta jotain peruuttamatonta on jo tapahtunut: Natossa ei ole mekanismia tarkkailijajäsenyyden perumiseksi eli Suomi ja Ruotsi ovat siis jo tulleet Naton varsinaiseen liittolaispöytään jäädäkseen.

Nimettömänä pysyvä diplomaattilähde Natossa arvioi kantojen Turkissa jonkin verran pehmentyneen Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien suhteen. Hänen mukaansa on kuitenkin harhaluulo, että suurin Nato-maa Yhdysvallat voisi halutessaan saada Turkin helposti – kepillä tai porkkanalla – toteuttamaan ratifioinnit. Sellaista ihmelääkettä ei hänen mukaansa ole edes Washingtonissa.

Turkki ei ole tähänkään saakka tunnetusti esimerkiksi arastellut hankkia venäläisiä ilmatorjuntaohjuksia tai iskeä Yhdysvaltain liittolaisia vastaan Pohjois-Syyriassa, vastoin Yhdysvaltain tahtoa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Nato ei ole mikään EU, jossa äänestetään ja riidellään

STT:n tapaaman diplomaattilähteen mukaan Natossa vaalitaan puolustusliitolle erittäin tärkeää yksimielisyyttä, mikä merkitsee sitä, ettei jäsenmaiden sisäisiin asioihin ole tapana puuttua. Periaatteena on ollut "no name no shame", eli jäseniä ei julkisesti arvostella ja nolata, vaikka täysin eri mieltä oltaisiinkin.

Diplomaattilähde muistuttaa, ettei Nato ole mikään EU. Viimeksi mainitun piirissä joudutaan tekemään päätöksiä laajasta kirjosta muun muassa taloudellisia kysymyksiä, mikä on omiaan johtamaan avoimiin erimielisyyksiin. Natossa fokus on rajatummassa määrässä konkreettisempia asioita.

Natossa myös edellytetään yksimielisyyttä kaikissa päätöksissä. Kääntäen ilmaisten yksittäinen jäsenvaltio voi halutessaan estää jonkin asian etenemisen hyvinkin varhaisessa teknisessä vaiheessa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

On myös jonkinlainen näköharha, että toimijaksi mielletään usein Nato, vaikka kyseessä ovat todellisuudessa jäsenmaiden itsenäiset tai kahdenväliset päätökset: Ukrainaa ovat aseistaneet yksittäiset Nato-maat (toki Naton myötävaikutuksella) ja esimerkiksi Baltian maiden Naton ilmavalvonnassa päivystysvuorot pyörivät jäsenmaiden keskenään sopimalla tavalla, ei Naton ohjeistamana.

Viimeksi perjantaina Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg muun muassa totesi, että mahdollinen päätös lähettää edistyneitä Patriot-ilmatorjuntaohjuksia Saksasta Puolan sijasta Ukrainaan on kyseisten jäsenmaiden itsensä päätettävissä.

Naton kuuluisa viides artiklakin toteaa, että hyökkäyksen kohteeksi joutunutta maata avustetaan "erikseen ja yhdessä".

Baltiassa jälleen huolta Turkin vitkuttelusta

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Turkin vastahanka Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinneille on herättänyt sekä hämmennystä että jopa pahennusta, koska Turkin kurdikysymys on niin irrallaan Suomen ja Ruotsin historiallisten jäsenhakemusten perusteista eli Venäjän kasvaneesta uhasta naapureilleen.

Turkin toimien ei pitäisi kuitenkaan olla yllätys. Vain pari vuotta sitten 2019–20 Turkki jarrutti Natossa Puolaa ja Baltian maita koskevan puolustussuunnitelmien hyväksymistä. Perustelut kuulostavat täysin identtisiltä nykypäivään verrattuna:

–  Naton täytyy toimia aloitteellisesti terroristijärjestöjä vastaan. Edellytämme liittolaisiltamme vahvaa yhteistyötä meidän (Turkin) kohtaamiamme uhkia vastaan, presidentti Recep Tayyip Erdogan sanoi joulukuussa 2019 Naton 70-vuotisjuhlakokouksen alla.

Tuolloinkin kyse oli samoista kurdijärjestöistä kuten nyt, esimerkiksi Syyriassa toimivasta YPG:stä, jonka luokittelemista terroristijärjestöksi Turkki liittolaisiltaan vaati. Ironista kyllä, Turkin kurdeihin liittyvien vaatimusten haitalliset sivuvaikutukset näyttävät tälläkin kertaa suuntautuvan Naton itäiseen etulinjaan.

Liettuan ulkoministeri Gabrielius Landsbergis sanoi Financial Times -lehdelle perjantaina, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien toteutuminen koskee myös mitä suurimmassa määrin kolmea Baltian Nato-maata sekä muita Pohjoismaita.

–  Me olemme kaikki kytköksissä toisiimme, Landsbergis tiivisti.

Hänen mukaansa Turkin hangoittelu viivästyttää tarpeellisia keskusteluja sotilaallisesta yhteistyöstä Itämeren alueella.

Turkkilaisupseerit hakivat Nato-maista turvapaikkaa 2016

Reilu vuosikymmen sitten Turkki myös vastusti tanskalaisen Anders Fogh Rasmussenin valintaa Naton pääsihteeriksi, koska tämä oli puolustanut pääministerinä ollessaan Muhammad-pilakuvien julkaisua tanskalaislehdessä.

Oma lukunsa Naton ja Turkin suhteissa oli vuosi 2016, jolloin Turkissa tehtiin epäonnistunut vallankaappausyritys. Sen jälkeen päädyttiin tilanteeseen, jossa monet Natossa työskennelleet turkkilaisupseerit hakivat turvapaikkaa asemamaistaan.

Tämän viikon Bukarestin ulkoministerikokouksessa Suomen ja Ruotsin jäsenyydet eivät ole muodollisesti asialistalla, sen sijaan tarkoituksena on puhua ensi sijassa Ukrainasta ja Kiinasta. Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu kertoi kuitenkin maanantaina ottavansa jäsenyysasian esille suomalaisen ja ruotsalaisen kollegansa kanssa Nato-kokouksessa Romaniassa.

---

Lähteinä myös Nato, Financial Times, Al Jazeera

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi