Olympiaisäntä Japani on ristiriitainen jättiläinen, jonka merkitystä Kiinan nousu korostaa

Kun Tokio edellisen kerran isännöi kesäolympialaisia vuonna 1964, kisoilla oli Japanille valtava merkitys. Olympiaisännyys merkitsi Japanin astumista takaisin kansainväliselle näyttämölle uudistuneena ja rauhanomaisena maana alle 20 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.

Vasta Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien jälkeen antautumaan taipunut Japani oli noussut sodan raunioista hämmästyttävällä tahdilla. "Kultaisella 1960-luvulla" talouskasvu oli hurjaa ja keskiluokka kasvoi ja vaurastui nopeasti. Yhtenä uuden Japanin symboleista maailman ensimmäinen luotijunayhteys avattiin Tokion ja Osakan välillä juuri ennen olympiakisoja.

Tokion valmistautuessa isännöimään toisia olympialaisiaan yli puoli vuosisataa myöhemmin Japanissa monia asia on muuttunut, mutta yllättävän moni asia on pysynyt samana.

Kiinan vaikutusvallan patoaja

Maailmanpolitiikassa Japania on joskus kutsuttu nimityksellä "taloudellinen jättiläinen, poliittinen kääpiö", koska se otti toisen maailmansodan tappion jälkeen varsin passiivisen roolin ulkopolitiikassa. Japani on silti tärkeä peluri Aasian voimatasapainossa, ja sen merkitys Yhdysvaltain liittolaisena on korostunut perinteisen vihollisen Kiinan nopean nousun myötä.

Japanin itsepuolustusvoimat on kasvattanut iskukykyään ja on teknologisesti hyvin edistynyt. Puolustukseen on satsattu myös rahallisesti. Maan puolustusbudjetti on noussut tänä vuonna yli prosenttiin bruttokansantuotteesta ensi kertaa toisen maailmansodan jälkeen.

–  Japani on tehnyt paljon vahvistaakseen liittolaissuhdettaan Yhdysvaltojen kanssa ja vahvistanut myös kumppanuuksiaan Australian ja Intian kanssa. Japani yrittää kovasti vahvistaa näiden neljän maan yhteistyötä luodakseen vastavoimaa Kiinalle, Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Bart Gaens kertoo.

Hänen mukaansa Japani on onnistunut varsin hyvin strategiassaan, jonka tavoite on estää Kiinan hegemonia alueella.

Japani on pyrkinyt myös käyttämään taloudellista mahtiaan saadakseen poliittista vaikutusvaltaa esimerkiksi investoimalla infrastruktuuriprojekteihin Kaakkois-Aasiassa.

Kivenä kengässä on vaikea suhde Etelä-Korean kanssa, joka juontuu Japanin miehitysvallasta 1900-luvun alkupuoliskolla ja toisen maailmansodan kauhuista. Vaikka sekä Etelä-Korea että Japani ovat Yhdysvaltain liittolaisia, joiden suurimmat turvallisuusuhat ovat Pohjois-Korea ja Kiina, ne tekevät hämmästyttävän vähän sotilaallista yhteistyötä.

Talousihmettä seurasi pysähtyneisyys

Japani on kiistatta taloudellinen jättiläinen, jonka talous on edelleen maailman kolmanneksi suurin. Aikaisemmin se oli kakkonen Yhdysvaltain jälkeen, mutta 2000-luvulla Kiina meni ohi.

Japanissa on kymmeniä kansainvälisen mittakaavan suuryrityksiä, ja se tunnetaan esimerkiksi elektroniikka- ja autoyhtiöistään. Maailmankaupassa sillä on edelleen paljon valtaa, vaikka Japanin talousmahti ei hermostuta yhdysvaltalaisia enää samalla tavalla kuin 1980-luvulla.

Tuolloin sodanjälkeiset nopean kasvun vuosikymmenet olivat johtaneet siihen, että rikkaat japanilaiset tekivät yritysostoja Yhdysvalloissa ja moni amerikkalainen pelkäsi japanilaisten pian omistavat suuren osan maasta.

Pelko näkyy esimerkiksi aikakauden elokuvissa. Vuoden 1982 scifi-klassikossa Blade Runner kuvitteellinen vuoden 2019 Los Angeles on täynnä japanilaisvaikutteita, ja vuoden 1989 elokuvassa Paluu Tulevaisuuteen II päähenkilö Marty McFly seikkailee vuodessa 2015 ja näkee tulevan minänsä saavan potkut japanilaiselta esimieheltä videopuhelun kautta.

Nämä pelot hälvenivät 1990-luvulla, kun Japanin talousihme törmäsi seinään. 1980-luvun lopussa muodostuneet osake- ja kiinteistökuplat puhkesivat, ja maan talous ajautui lamaan.

Seuranneita kymmentä vuotta kutsuttiin talouden pysähtyneisyyden vuoksi menetetyksi vuosikymmeneksi. Todellisuudessa Japanin talous ei ole vieläkään palautunut kunnon kasvu-uralle, vaan sitä ovat jo pitkään leimannut kituliainen kasvu ja deflaatio.

Tokion vuoden 2020 olympialaisten oli Gaensin mukaan tarkoitus symboloida käännekohtaa Japanille.

–  Japanin oli tarkoitus viestiä monien pysähtyneisyyden vuosien ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen, että Japani on viimein palannut. Japani oli kuitenkin epäonnekas, ja pandemia iski, Gaens sanoo.

Pandemian takia olympialaiset siirtyivät vuodella ja kisataan nyt ilman yleisöä ja urheilijoiden ollessa suljettuina koronakupliinsa.

Japani on cool

Vaikka Japanin taloudellinen merkitys suhteessa Kiinaan on vähitellen vähentynyt, sitä on Gaensin mukaan kuvailtu hyvästä syystä pehmeän vallan supervallaksi. Japanilainen populaarikulttuuri on lyönyt viime vuosikymmeninä länsimaissa läpi kovalla voimalla.

Japanilaiset videopelit, japanilainen animaatio eli anime, japanilainen sarjakuva eli manga ja japanilainen popmusiikki eli J-pop ovat kaikki keränneet miljoonia faneja ympäri maailman. Myös japanilainen ruoka kuten sushi ja ramen ovat valloittaneet suomalaistenkin sydämet.

Positiiviset mielikuvat ja "cool" imago ovat houkutelleet Japaniin myös yhä enemmän ulkomaisia turisteja. Maan omaleimaisuudesta on siis tullut vientituote globaalissa ja yhdenmukaistuvassa maailmassa.

Tämä näkyi myös Rio de Janeiron vuoden 2016 olympialaisten päättäjäisseremoniassa, jossa olympiaisännyyden kapula siirrettiin virallisesti brasilialaisilta Tokion kisajärjestäjille. Tokion lyhyessä osuudessa tuotiin esille japanilaista populaarikulttuuria, kuten animea ja maailmanlaajuisesti tunnettu Nintendo-pelihahmo Mario.

Sukupuoliroolien murtuminen on vasta alussa

Japanin omaleimaisuus on seurausta sen pitkästä historiasta eristyksissä muusta maailmasta. Saarivaltio oli vuosisatojen ajan hyvin sisäänpäin kääntynyt eikä suostunut solmimaan edes kauppasuhteita ulkovaltojen kanssa ennen kuin teknologisesti Japanin jälkeensä jättäneet länsimaat pakottivat sen siihen 1800-luvun puolivälissä. Japani myös esti pitkään asukkaitaan muuttamasta ulkomaille, joten vieraat vaikutteet jäivät hyvin vähäisiksi.

Eristäytyneisyyden perintönä on myös se, että japanilainen yhteiskunta on edelleen poikkeuksellisen homogeeninen, ja esimerkiksi maahanmuuttajia on edelleen häviävän vähän. Harva japanilainen myöskään osaa kunnolla englantia, vaikka maa on monessa suhteessa ottanut paljon vaikutteita Yhdysvalloista.

Tämä on johtanut siihenkin, että kontrastina teknologiselle edistyneisyydelleen Japani näyttäytyy monissa sosiaalisissa kysymyksissä hyvin vanhanaikaisena maana. Perinteiset sukupuoliroolit ovat voimissaan, vaikka niistä on viime vuosina alettu keskustella enemmän, ja avoin ulkomaalaisvastaisuus on yhä melko yleistä.

Hidas muutos on alkanut, ja sen taustalla on maailman ikääntyneimmän väestön tuoma taloudellinen paine. Japanin väkiluvun on ennustettu pienenevän dramaattisesti lähivuosikymmeninä.

–  Kutistuvan asukaslukunsa ja ikääntyvän väestönsä takia Japanin on melkeinpä pakko ottaa maahanmuuttajia ja vierastyöläisiä lähivuosina, mutta se on edelleen vähän tabuaihe. Useimmat japanilaiset näkevät yhä yhteiskuntansa homogeenisenä, Gaens sanoo.

Työikäisen väestön kutistuminen on johtanut myös siihen, että hallitus alkoi Shinzo Aben pääministerikaudella ajaa viime vuosina naisten suurempaa roolia työelämässä.

–  Se on onnistunut varsin hyvin. Naisten määrä työmarkkinoilla on kasvanut aika paljon, mutta naisilla ei ole vieläkään samoja mahdollisuuksia yltää korkeisiin asemiin kuin miehillä. Lasikatto on edelleen vahva. Ihmisten ajattelutapa naisten ja miesten rooleista on hyvin perinteinen, ja sitä on vaikea muuttaa hetkessä.