Pakolaisvastaisuus nousee Turkissa, kun Afganistanista tulevien määrä kasvaa

Turkissa maan talouskurimus ja Afganistanista tulevien pakolaisten määrä ovat tiukentaneet turkkilaisten suhtautumista siirtolaisiin. Afganistanilaisten maahantulon on arvioitu lisääntyvän sitä mukaa, kun äärijärjestö Talebanin paine Afganistanissa kasvaa. Valtaosa pakenevista afganistanilaisista tulee Turkkiin Iranin kautta.

Kreikka puolestaan on viime aikoina vahvistanut muuriaan Turkin rajalla estääkseen afganistanilaisten pääsyn Euroopan unioniin. EU toisaalta odottaa myös Turkin estävän siirtolaisten kulkua.

Kun afganistanilaisia alkoi tänä syksynä saapua Turkkiin, se herätti maan sosiaalisessa mediassa voimakkaita reaktioita. Esimerkiksi Twitterissä trendasivat aiheena pakolaisvastaiset iskulauseet ja myös turkkilaiset julkisuuden henkilöt ottivat kantaa pakolaisia vastaan.

Turkkilaisen Göcmen Dayanisma Dernegi -siirtolaisjärjestön johtaja Hatice Ödemis sanoo, ettei kukaan tiedä tarkalleen, kuinka monta afganistanilaista on saapunut Turkkiin tai kulkenut maan kautta muualle Talebanin saatua lisää valtaa Afganistanissa.

–  Joidenkin tutkimusten mukaan tämä luku on noin 300 000, hän arvioi STT:lle.

Uusi siirtolaissopimus tulossa?

Ödemis sanoo, että afganistanilaiset eivät ole kovin näkyvillä Turkissa. Hänen mukaansa nämä pitävät Turkkia yleensä kauttakulkuväylänä ja suurin osa saapuu Turkkiin mennäkseen Eurooppaan.

Ödemis uskoo, että Eurooppa on tietoinen tästä tilanteesta ja haluaa tehdä uuden siirtolaissopimuksen Turkin kanssa.

–  He (EU) haluavat sisällyttää afganistanilaisia siirtolaisia sopimukseen, joka aiemmin koski Syyrian pakolaisia, ja he ovat valmiita antamaan Turkille, mitä tämä haluaa tässä asiassa, Ödemis sanoo.

EU:n ja Turkin sopimuksessa vuonna 2016 sovittiin muun muassa, että Turkki tehostaa valvontaa EU:n rajalla. Sopimuksen mukaan jokaista Kreikan saarilta Turkkiin palautettua syyrialaista kohden EU:n jäsenmaat sitoutuivat ottamaan yhden syyrialaispakolaisen Turkista.

Vihaviesteistä väkivaltaan

Siirtolaisjärjestön johtaja Ödemis sanoo, että Turkin talouskriisi on aiheuttanut vihamielisyyttä siirtolaisia kohtaan. Sosiaalisessa mediassa jaetut perusteettomat uutiset ja rasistiset viestit ovat johtaneet jopa väkivaltaan pakolaisia kohtaan. Ödemis kertoo esimerkin elokuulta pääkaupunki Ankarasta.

–  Siitä tuli yhtäkkiä joukkohyökkäys, ja syyrialaisten talot ja kaupat ryöstettiin, monia syyrialaisia hakattiin, heidän talonsa poltettiin.

Turkkilaisen Metropoll-tutkimusyrityksen elokuussa tekemän kyselytutkimuksen mukaan 67 prosenttia Turkin kansalaisista sanoo, että rajat olisi suljettava pakolaisilta. Kyselyn mukaan pääministeripuolue AKP:n ja parlamentissa olevan äärioikeistolaisen MHP:n äänestäjät ovat pääosin sitä mieltä, että jos afganistanilaisia siirtolaisia päästetään maahan, he näkevät puolueensa kielteisessä valossa.

Kyselyyn vastasi yli 1  700 turkkilaista yhteensä 28 kaupungista.

Ödemis kertoo, että siirtolaisilla on viime aikoina ollut esimerkiksi vaikeuksia päästä sairaalahoitoon. Hän näkee joidenkin pakolaisten olevan ikään kuin panttivankeja, koska esimerkiksi raskaana olevat naiset joutuvat synnyttämään laittomilla klinikoilla. Tämä aiheuttaa suuren terveysriskin sekä äideille että vauvoille.

"Erdogan juuttunut nurkkaan"

Puhuessaan STT:lle Turkin ja Euroopan välisestä pakolaissopimuksesta turkkilaistoimittaja Can Dündar sanoo, että presidentti Recep Tayyip Erdogan kiristää Eurooppaa sen pakolaispelolla.

Tilanne saattaa kuitenkin muuttua hieman Turkin sisäpoliittisten reaktioiden vuoksi. Maanpaossa Saksassa asuva Dündar sanoo, että Erdoganilla on edessään suuri kriisi, sillä ensimmäistä kertaa hänen puolueensa kannattajat osoittavat nyt merkittävää tyytymättömyyttä. Syynä on muun muassa Turkin taloudellinen tilanne.

–  Erdogan on juuttunut nurkkaan sekä talous- että siirtolaiskysymyksessä, ja hänellä on hyvin rajalliset toimintamahdollisuudet tässä asiassa, Dündar tiivistää.

–  Erdogan haluaa lisää rahaa Euroopalta käyttämällä Afganistanin pakolaisia hyväksi, mutta Turkin yhteiskunta ei pysty käsittelemään uutta maahanmuuttoaaltoa. Hän on tietoinen tästä, ja siksi Erdogan on jumissa..

Dündar arvioi, että Erdogan ei voi enää käyttää pakolaisia kiristyskeinona Euroopan suuntaan.

–  Turkki ei voi yksin kantaa tätä taakkaa maahanmuuton ja pakolaisten suhteen.

AKP:n suurimman vastustajapuolueen CHP:n puheenjohtaja Kemal Kilicdaroglu on lausunut, että Turkkiin pyrkivät siirtolaiset tullaan lähettämään takaisin rajan yli. Dündar pitää lausuntoa erittäin ongelmallisena.

–  Sosiaalidemokraattisen johtajan pitäisi olla pakolaisten puolella, ei heitä vastaan.

Lisäksi esimerkiksi CHP:ta edustava Bolun kaupungin pormestari Tanju Özcan on sanonut, että Bolussa asuvien siirtolaisten pitäisi maksaa kymmenen kertaa enemmän vedestä kuin turkkilaisten. Tätä lausuntoa Dündar kuvaa täysin rasistiseksi.

–  Tämä on fasistinen lähestymistapa, ketään ei saa syrjiä heidän etnisen alkuperänsä takia.

Jopa kahdeksanvuotiaita lapsia töissä

Toimittaja Can Dündar uskoo, että maahanmuutto- ja pakolaiskysymys on Turkissa suurempi ongelma kuin miltä se näyttää ulospäin.

–  Turkissa on nyt pakolaismarkkinat, ja valitettavasti näiden markkinoiden häviäjät ovat pakolaisia, jotka yrittävät selviytyä. Pakolaisten on työskenneltävä ilman turvaa (pimeästi), ja tämä vaikuttaa heihin taloudellisesti. Yhteiskunta vihaa heitä, koska he tekevät halvempaa työtä.

Siirtolaisjärjestön johtaja, pakolaisten työelämää tutkiva Hatice Ödemis näkee omassa työssään samaa.

Ödemis sanoo, että pakolaiset ovat työelämässä valitettavasti vailla monia oikeuksia.

– He ovat alttiina työnantajien hyväksikäytölle.

Ödemis kertoo tutkimuksessaan tulleen esille, että jopa kahdeksanvuotiaat pakolaislapset tekevät Turkissa töitä.

–  Kaikki lapsityövoiman muodot ovat lailla kiellettyjä, mutta monet yritykset työllistävät lapsia laittomasti pienellä rahalla.