Presidentin murha heinäkuun alussa syvensi haitilaisten ahdinkoa, joka on jopa pahempi kuin vuoden 2010 maanjäristyksen jälkeen
Kun Karibialla sijaitseva Haiti on kansainvälisissä uutisotsikoissa, siellä on yleensä tapahtunut jotakin kamalaa. Niin oli myös heinäkuun alussa, kun Haitin presidentti Jovenel Moise salamurhattiin kotonaan.
Rutiköyhän Haitin poliittinen kaaos on seurausta jopa vuosisatojen kehityksestä. Tavallisten haitilaisten elämää leimaavat puute monista perustarvikkeista, perusterveydenhuollosta ja enenevissä määrin myös pelko omasta turvallisuudesta.
Haitissa 15 vuotta asunut antropologian professori Greg Beckett Länsi-Ontarion yliopistosta Kanadasta sanoo, että elinolot maassa ovat nyt jopa huonommat kuin vuoden 2010 tuhoisan, yli 250 000 ihmistä tappaneen maanjäristyksen jälkeen. Tuolloin maahan luvattiin rutkasti humanitaarista apua, josta vain osa saapui perille.
– Viimeisten kolmen vuoden aikana on ollut usein pulaa polttoaineesta, mikä on laittanut talouden polvilleen viikoiksi tai kuukausiksi kerrallaan. Inflaatio on myös ollut suurta. Kun päälle laittaa poliittisen väkivallan, on ihmisten jokapäiväisestä elämästä tullut vaarallisempaa viime vuosina, Beckett toteaa STT:lle.
– Viime vuosina on ollut toistuvia sähkökatkoja, jotkut viikkojen tai kuukausien pituisia. Kaasusta on krooninen pula.
Maata kiusasivat 2010-luvulla maanjäristyksen ohella myös vuoden 2016 hurrikaani Matthew sekä tuhansia ihmisiä tappanut koleraepidemia. Haiti on YK:n inhimillisen kehityksen indeksissä 189 maan vertailussa sijalla 170.
Neokolonialismi jarrutti Haitin kehitystä
Haitin ongelmien syitä voidaan tarkastella sekä pitkällä että lyhyellä aikajänteellä.
Humanitaarisen tilanteen heikkenemisestä viime vuosina Beckett vierittää paljon vastuuta salamurhatun presidentti Moisen harteille. Moisen toimet presidenttinä pahensivat dramaattisesti sekä poliittista epävakautta että Haitin taloustilannetta ja vaikeuttivat tavallisten haitilaisten elämää.
Juurisyy maan köyhyyteen löytyy kuitenkin kauempaa, sillä Haitin historialle ovat olleet tyypillisiä poliittinen epävakaus ja hirmuhallitsijat. Niin oma pieni valtaeliitti kuin ulkovallatkin ovat käyttäneet hyväkseen haitilaisia ja maan luonnonvaroja.
– Suurimmat syyt ovat poliittisia ja taloudellisia instituutioita hallitsevan petomaisen eliitin harjoittama poliittinen sorto sekä vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja jatkunut ulkomaisten hallitusten, etenkin Yhdysvaltojen, neokolonialismi ja neoimperialismi, Beckett tiivistää.
Ulkovaltojen toistuva puuttuminen Haitin asioihin on vaikeuttanut maan kehitystä pitkään senkin jälkeen, kun siitä tuli 1800-luvun alussa orjakapinan seurauksena maailman ensimmäinen mustien johtama tasavalta. Sitä ennen Haitia oli hallinnut Ranska, jonka rikkain siirtomaa se oli orjatyövoimalla toimineiden sokeriruokoplantaasien ansiosta.
Yhdysvallat miehitti Haitia vuodet 1915–1934, ja sillä on senkin jälkeen ollut suuri vaikutusvalta lähinaapurinsa asioihin. Vuosina 1957–1986 maata johtivat diktaattorin ottein Francois "Papa Doc" Duvalier ja hänen kuoltuaan hänen poikansa Jean-Claude "Baby Doc" Duvalier, joiden hirmuhallintoja Yhdysvallat sieti antikommunismin varjolla.
Valtavista ongelmista huolimatta haitilaiset ovat Beckettin mukaan kyllästyneitä siihen, miten yksipuolisesti heidän maansa kuvataan kansainvälisessä mediassa.
– Etenkin maan kutsuminen toistuvasti läntisen pallonpuoliskon köyhimmäksi maaksi turhauttaa heitä. Se on totta, mutta jättää huomiotta tuon köyhyyden rakenteelliset ja historialliset syyt.
Väkivalta rehottaa etenkin pääkaupungissa
Köyhyyden lisäksi haitilaisia piinaa nyt myös surkea turvallisuustilanne. Keskushallinnon kaaoksen myötä monet alueet ovat paikallisten rikollisjengien hallussa. Murhat ja sieppaukset ovat yleisiä.
– Tänä vuonna jengiväkivalta on saanut kymmenettuhannet ihmiset pääkaupunki Port-au-Princessä jättämään kotinsa. Moisen murhaa edeltäneinä viikkoina tapettiin useita huomattavia ihmisoikeusaktivisteja, demokratia-aktivisteja ja journalisteja, Beckett kertoo.
Vaikka Moise oli Haitissa erittäin epäsuosittu, hänen murhansa voi johtaa maassa entistä pahempaan epävakauteen.
– Haitissa ei ole tapettu istuvaa presidenttiä yli sataan vuoteen, joten tällä surmalla on kauaskantoisia vaikutuksia, arvelee Beckett.
– Port-au-Princen kadut olivat tyhjiä ja hiljaisia Moisen surman jälkeisinä päivinä. Somessa ja paikallismediassa liikkuvat huhut ja salamurhaa ympäröivä epävarmuus ovat pahentaneet turvattomuuden ilmapiiriä.
Vaalit häämöttävät syyskuussa
Moise oli toiminut Haitin presidenttinä vuodesta 2017. Polttoainepulan suututtamat haitilaiset alkoivat pian vaatia hänen eroaan, ja protestit yltyivät usein väkivaltaisiksi. Moisen asema heikentyi entisestään toissa vuonna, kun hänen johtamiensa yritysten yhteydet miljardien dollarien korruptioskandaaliin paljastuivat.
Moise hallitsi maata pari viime vuotta itsevaltiaan ottein lykättyään parlamenttivaaleja, minkä vuoksi Haitissa ei tälläkään hetkellä ole toimivaa parlamenttia. Moise kaavaili myös kansanäänestystä uudesta perustuslaista, joka olisi lisännyt presidentin valtaa, mutta sitä lykättiin koronapandemian takia.
Vaalit on tarkoitus pitää vihdoin syyskuussa, ja silloin valitaan parlamentin ohella myös uusi presidentti. Toiveena on, että pääministerinä tiistaina aloittanut Ariel Henry pystyy säilyttämään maassa jonkinlaisen vakauden vaaleihin asti.
Henry, 71, oli Moisen valinta pääministeriksi. Moise ilmoitti siitä vain pari päivää ennen kuin joutui murhatuksi. Henry ei ollut ehtinyt vielä vannoa virkavalaansa siinä vaiheessa, ja Moisen kuoleman jälkeen väliaikainen pääministeri Claude Joseph ilmoitti hallitsevansa maata.
Pelkona oli, että valtataistelu leviää laajemmaksi konfliktiksi, mutta vaaka kallistui Henryn puolelle, kun useat ulkomaiset suurlähettiläät osoittivat tälle epävirallisen tukensa.
Haiti tarvitsee kansainvälisen yhteisön tukea
Vaikka ulkomaiden puuttuminen Haitin asioihin on usein osoittautunut vahingolliseksi, mahdollisuudesta on keskusteltu jälleen viime viikkoina esimerkiksi Yhdysvalloissa. Beckettin mielestä ulkovaltojen sekaantumisella tämänhetkiseen kriisiin voisi olla katastrofaaliset seuraukset.
– Menneisyydessä interventiot ovat toistuvasti epäonnistuneet tavoitteidensa saavuttamisessa ja ovat kokonaisuudessaan vain pahentaneet maan poliittista ja taloudellista kriisiä, Beckett sanoo.
– Kansainvälisellä yhteisöllä on kuitenkin tärkeä rooli siinä, että he tunnustavat väliaikaishallituksen ja tukevat sitä uusien vaalien järjestämisessä. On keskeistä, että kansainvälinen yhteisö kuuntelee laajasti Haitin erilaisia kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa puolustavia ryhmiä, jotka olivat vaatineet Moisen eroa jo yli kolmen vuoden ajan.
Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin hallinto on jo osoittanut tukensa Henryn hallitukselle ja korostanut demokraattisten instituutioiden palauttamisen tärkeyttä. Haitin lähiaikojen kehitykselle keskeistä onkin, saadaanko vaalit ja uuden hallinnon muodostaminen vietyä läpi sujuvasti. Rauhanomaiset vallanvaihdokset ovat tähän asti olleet Haitin historiassa enemmän poikkeus kuin sääntö.
uusimmat
Tarinat
Tarinat
Luetuimmat
LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO
Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.
Whatsappilla:
Numeroon 050 3500 245
Toimitus, uutisvihjeet:
010 230 8110
toimitus@karjalainen.fi