Putin sanoo Venäjän tunnustavan Donetskin ja Luhanskin kokonaan itsenäisiksi Venäjä solmi diplomaattiset suhteet separatistialueiden kanssa

Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan Itä-Ukrainan separatistialueiden itsenäisyyden tunnustaminen koskee Donetskin ja Luhanskin alueita kokonaisuudessaan. Venäjä ei siis tunnusta vain separatistien hallussaan pitämiä alueita itsenäisiksi.

Venäjän hallinnon edustajat antoivat aiemmin vain kryptisiä lausuntoja sen suhteen, millä rajoilla Venäjä tunnustaa separatistialueiden itsenäisyyden.

Venäjä on solminut myös diplomaattiset suhteet Donetskin ja Luhanskin niin kutsuttujen kansantasavaltojen kanssa, kertoo Venäjän ulkoministeriö.

Separatistit pitävät nykyisellään hallussaan vain noin kolmasosaa Donetskin ja Luhanskin alueista, kun taas loput ovat Ukrainan hallussa. Venäjän tunnustaessa koko Donetskin ja Luhanskin alueiden olevan itsenäisiä, se voi käyttää tätä verukkeena tunkeutua sotilaallisesti Ukrainan hallitsemille alueille.

Venäjä aikoo pian evakuoida diplomaattisen henkilöstönsä Ukrainasta

Venäjän parlamentin ylähuone hyväksyi tiistaina asevoimien käytön maan rajojen ulkopuolella tukemaan Ukrainan separatisteja. Putin pyysi aiemmin päivällä liittoneuvostoa hyväksymään ehdotuksen. Yhteensä 153 senaattoria kannatti päätöstä, eikä kukaan äänestänyt vastaan tai tyhjää.

Saatuaan parlamentilta vihreää valoa käyttää maan armeijaa Venäjän rajojen ulkopuolella Putin vaati Ukrainan demilitarisointia.

Putin sanoi, että paras ratkaisu Ukrainan kriisiin olisi, että Ukraina luopuisi pyrkimyksistään liittyä sotilasliitto Natoon ja pysyisi sen sijaan neutraalina.

–  Paras ratkaisu olisi, jos Kiovan viranomaiset itse kieltäytyisivät liittymästä Natoon ja säilyttäisivät puolueettomuutensa, Putin sanoi sen jälkeen, kun parlamentin ylähuone myönsi hänelle luvan käyttää Venäjän armeijaa ulkomailla.

Venäjän varapuolustusministeri Nikolai Pankov kertoi tiistaina, että Venäjän neuvottelut Ukrainan kanssa ovat pysähtyneet. Pankov väitti, että Ukrainan johto on valinnut väkivallan ja verenvuodatuksen tien.

Venäjä on ilmoittanut evakuoivansa pian diplomaattisen henkilöstönsä Ukrainasta.

Duuma ratifioi YYA-sopimukset Itä-Ukrainan separatistialueiden kanssa

Venäjän parlamentin alahuone eli duuma hyväksyi tiistaina ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimukset Itä-Ukrainan separatistialueiden kanssa, joiden itsenäisyyden Ukrainasta Putin tunnusti maanantaina.

Tämäkin äänestys oli yksimielinen. Sopimusta Donetskin "kansantasavallan" kanssa kannattivat duuman kaikki 400 edustajaa, ja sopimusta Luhanskin kanssa kannatti 399 edustajaa – yksi edustaja kertoi, ettei ollut painanut äänestysnappia ajoissa. Duuman kokous päättyi raikuviin aplodeihin. Myöhemmin myös parlamentin ylähuone äänesti sopimusten puolesta.

Sopimukset sisältävät niin puolustusyhteistyötä kuin taloudellistakin integraatiota, ja ne mahdollistavat Venäjän sotilastukikohtien perustamisen separatistialueille. Venäläisen uutistoimisto RIA Novostin mukaan sekä Donetskin että Luhanskin niin sanotut kansantasavallat ratifioivat sopimukset Venäjän kanssa jo aiemmin.

Sopimukset ovat kymmenvuotisia ja uusiutuvat automaattisesti viiden vuoden jaksoille, ellei toinen osapuoli niitä katkaise.

Venäjän ulkoministeriö kehotti tiistaina muitakin maita tunnustamaan separatistialueiden itsenäisyyden. Venäjän ulkoministeriö sanoi lausunnossaan, että alueiden itsenäisyyden tunnustaminen "ei ollut helppoa, mutta se oli ainoa mahdollinen askel".

Venäjä on tosiasiassa ylläpitänyt separatistihallintoja vuodesta 2014 asti, jolloin ne julistautuivat itsenäisiksi. Venäjä on ensimmäinen maa, joka on tunnustanut alueiden itsenäisyyden.

Venäjä: Joukkoja voidaan siirtää, jos uhkaa ilmenee

Putin kertoi maanantaina lähettävänsä venäläissotilaita alueille "turvaamaan rauhaa". Tämän käskyn toteuttamisen aikataulusta ei ole kerrottu tarkempia tietoja.

Venäjän varaulkoministeri Andrei Rudenko sanoi tiistaina, ettei Venäjä aio toistaiseksi lähettää joukkojaan Itä-Ukrainan separatistialueille. Hänen mukaansa Venäjä voi kuitenkin tarjota alueille nyt hyväksyttyjen sopimusten mukaista sotilasapua, jos uhkaa ilmenee. Rudenkon mukaan spekulaatiota joukkojen siirtämisestä alueelle tulee välttää.

–  Toistaiseksi kukaan ei suunnittele lähettävänsä mitään mihinkään. Jos uhkaa ilmenee, me tarjoamme apua ratifioitujen sopimusten mukaisesti, Rudenko sanoi.

Venäjällä on jo valmiiksi toistasataatuhatta sotilasta Ukrainan rajojen tuntumassa.

Venäjän ulkoministeriön edustajan Marija Zaharovan mukaan ulkoministeri Sergei Lavrov on edelleen valmis tapaamaan Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin suunnitellusti torstaina Genevessä.

–  Jopa kaikkein vaikeimpina hetkinä me sanomme, että olemme valmiita neuvotteluihin. Olemme aina diplomatian kannalla, Zaharova sanoi.

Myös Kremlin tiedottaja Peskov kertoi Venäjän olevan valmis diplomatiaan kaikilla tasoilla ja sanoi sen onnistumisen riippuvan muista osapuolista.

Putin: Venäjä ei yritä palauttaa imperiumia

Putin ilmoitti separatistialueiden tunnustamisesta maanantaina pitkässä televisiopuheessa, jossa hän haki perusteluja ratkaisuilleen kaukaa historiasta.

Presidentti sanoi muun muassa, että Ukrainalla ei ole perinteitä omana valtionaan ja että moderni Ukraina oli kommunistijohtaja Vladimir Leninin aikaansaannos. Putinin mielestä oli Leniniltä virhe antaa Venäjän keisarikuntaan kuuluneille kansallisvaltioille itsenäisyys vuonna 1917, jolloin keisarikunta kaatui ja sen tilalle perustettiin Neuvosto-Venäjä ja myöhemmin Neuvostoliitto. Yksi maista, joiden itsenäisyyden Lenin tunnusti vuonna 1917, oli Suomi.

Putinin puhetta on tulkittu kansainvälisesti niin, että hän haikaili Venäjän imperiumin perään ja käytännössä perusteli, miksi Ukrainaa ei pitäisi olla olemassa omana valtionaan. Putin on aiemminkin ilmaissut pitävänsä Neuvostoliiton hajoamista vuonna 1991 ja entisten neuvostotasavaltojen itsenäistymistä suurena katastrofina.

Tiistaina Putin kiisti yrittävänsä palauttaa Venäjän imperiumin.

–  Osasimme odottaa spekulaatioita siitä, että Venäjä yrittää palauttaa imperiumin keisarikunnan rajojen mukaisesti. Tällä ei missään nimessä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, Putin sanoi tavatessaan Azerbaidzhanin presidentin Ilham Alijevin Kremlissä.

Azerbaidzhan on entinen neuvostotasavalta ja Venäjän rajanaapuri.

Putinin mukaan Venäjä hyväksyi Neuvostoliiton romahtamisen jälkeiset "uudet geopoliittiset realiteetit" ja tekee yhteistyötä kaikkien itsenäistyneiden entisten neuvostotasavaltojen kanssa. Hän sanoi kuitenkin Ukrainan olevan poikkeus.

–  Kolmannet maat käyttävät sitä luodakseen uhkaa Venäjää kohtaan, Putin sanoi ja mainitsi tilanteen muuttuneen "Ukrainan vallankaappauksen" jälkeen.

Hän viittasi tällä Ukrainan vuoden 2014 vallankumoukseen, jonka myötä Ukraina kääntyi länteen päin.

Ukrainan lisäksi Venäjä on toiminut sotilaallisesti muissakin entisissä neuvostotasavalloissa. Venäjä soti Georgiassa vuonna 2008 ja tunnusti siellä kahden separatistialueen itsenäisyyden. Venäjä myös tukee Transnistrian separatistialuetta Moldovassa.