COP27-ilmastokokouksessa lyötiin nuija pöytään – sopu on syntynyt

Egyptin COP27-ilmastokokouksessa on saatu aikaan sopimus.

Suomen ympäristöministeriön mukaan sopimuksessa maat vahvistivat viime vuonna Glasgow’ssa tehdyn sitoumuksen pyrkiä rajaamaan ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Ministeriö kertoo tiedotteessaan, että merkittäviä uusia päästövähennyssitoumuksia ei kokouksessa kuultu.

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres ilmaisi heti, ettei hän ole tyytyväinen ilmastokokouksen lopputulokseen. Guterres kertoi lausunnossaan, että päästöjä on vähennettävä merkittävästi nyt, eikä kokous hänestä onnistunut huomioimaan tätä.

Pääsihteeri muistutti, että 1,5 asteen tavoite edellyttää valtavia investointeja uusiutuvaan energiaan ja fossiilisista polttoaineista irtautumista.

–  Maailma tarvitsee edelleen jättimäisen loikan ilmastokunnianhimossaan.

EU uhkasi jo vetäytyä

Neuvottelujen oli alun perin määrä päättyä perjantaina. Kansainvälisten medioiden mukaan monet osallistujat eivät ole juurikaan nukkuneet kahteen vuorokauteen ja monilla on vaikeuksia pitää silmiään auki.

Lopullisen tekstin läpikäymisessä pidettiin ylimääräinen tauko Sveitsin pyynnöstä, koska maa halusi lisäaikaa tekstin tarkasteluun.

Monet kunnianhimoista sopimusta toivovat maat vaativa tiukkoja toimia ja aiemmin asetetuissa tavoitteissa pysymistä.

EU ilmoitti perjantaina, ettei se hyväksynyt isäntämaa Egyptin pohjapaperia, koska siinä ei pyritty vähentämään päästöjä riittävästi. EU halusi pitää kiinni 1,5 asteen tavoitteesta eli pitää ilmaston lämpenemisen korkeintaan 1,5 asteessa verrattuna esiteolliseen aikaan.

Nyt lämpötila on noussut noin 1,2 astetta, ja maailmassa on jo nähty mittavia muuttuvasta ilmastosta johtuvia sään ääri-ilmiöitä.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans sanoi tuolloin, että EU jäisi mieluummin vaille tulosta kuin saa huonon tuloksen. Hänen mukaansa Euroopan unioni oli valmis kävelemään ulos ilmastoneuvotteluista.

Asiantuntijoiden mukaan pysyttely 1,5 asteen lämpenemisessä suojelee paremmin kaikkein mittavimmilta ilmastovaikutuksilta. Tällä hetkellä tehdyt toimet eivät ole riittäviä, ja maailma on matkalla kohti noin 2,5 asteen lämpenemistä.

Rahasto tukee katastrofeista kärsiviä köyhiä maita

Aiemmin kokouksessa sovittiin vahinkojen ja menetysten rahastosta, jonka varoilla korvataan ilmastonmuutoksen aiheuttamia vahinkoja ja menetyksiä haavoittuvassa asemassa olevissa maissa. YK.n pääsihteeri Guterres kutsui rahastoa tarpeelliseksi poliittiseksi viestiksi luottamuksen rakentamiseksi, mutta hän painotti, ettei se riitä.

Eräänlainen voitto ilmastotaistelussa rahasto joka tapauksessa on, sillä keskustelujen alkaessa ilmastonmuutoksen aiheuttamat vahingot ja menetykset eivät olleet virallisella asialistalla. Kehittyvät maat kuitenkin ajoivat asiaa voimakkaasti yhteistuumin, mikä mursi varakkaiden saastuttajien vastustuksen. Varakkaat maat ovat aiemmin vastustaneet ajatusta, koska ne ovat pelänneet loputtomia maksuvelvoitteita.

Vahinkoihin ja menetyksiin luokitellaan monenlaisia ja -laajuisia ilmastovaikutuksia, kuten äkkitulvien mukanaan viemiä siltoja ja koteja sekä merenpinnan nousun vuoksi katoamisuhan alla olevia kulttuureita ja kokonaisia saarivaltioita.

Tänä vuonna esimerkiksi Pakistanissa on ollut katastrofaalisia tulvia ja Somaliaa uhkaa kuivuuden aiheuttama nälänhätä. Maailmanpankki arvioi, että Pakistanin tulvat aiheuttivat 30 miljardin dollarin vahingot ja taloudelliset menetykset.

Monia ilmastokriisistä eniten kärsiviä maita koettelee myös kiihtyvä inflaatio ja paisuva velkataakka.

EU vaati tekstin muotoiltavaksi niin, että Kiinan kaltaiset varakkaat kehittyvät maat eivät ole rahaston hyötyjinä. Lisäksi eurooppalaiset halusivat laajan rahoittajapohjan, mikä viittaa Kiinaan ja muihin hyvin pärjääviin kehittyviin maihin.

Monet ongelmallisimmat kysymykset jäävät siirtymäkomitean ratkaistaviksi. Komitea raportoi ensi vuoden Dubain ilmastokokoukselle, jonka on määrä saada rahasto toimintaan.