play

Ranskan, USA:n ja Australian draama Aukus-sopimuksen ja sukellusveneiden ympärillä on osoitus siirtymästä kohti uutta maailmanjärjestystä

EU-komission von der Leyen (vasemmalla) on kritisoinut Ranskan kokemaa kohtelua Aukus-jupakassa. Sukellusvenekauppojen peruuntuminen on presidentti Macronille (oikealla) kova kolaus myös ensi vuoden vaaleja ajatellen. LEHTIKUVA/AFP

EU-komission von der Leyen (vasemmalla) on kritisoinut Ranskan kokemaa kohtelua Aukus-jupakassa. Sukellusvenekauppojen peruuntuminen on presidentti Macronille (oikealla) kova kolaus myös ensi vuoden vaaleja ajatellen. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Ranskan, Australian ja Yhdysvaltain ja Britannian välinen draama liittyen peruuntuneisiin sukellusvenekauppoihin ja Aukus-sopimukseen kertoo laajemmista geopoliittisten mannerlaattojen liikahduksista.

Näihin liittyvät muun muassa Yhdysvaltain Kiinan pelko ja huomion siirtyminen Aasiaan ja EU:n sisäinen vääntö siitä, millainen strateginen asema ja liittolaissuhteet unionilla tulisi olla – ja miten Euroopan tulisi olla läsnä Aasiassa.

Jupakka sai alkunsa, kun Australia, Yhdysvallat ja Britannia julkistivat viime viikolla salassa neuvotellun Aukus-puolustusliittouman. Osana sitä Australia perui Ranskan kanssa sovitun erittäin hintavan sukellusvenekaupan ja ilmoitti rakentavansa Yhdysvaltojen avulla ydinsukellusveneitä. Seurauksena oli iso diplomaattinen kriisi, jonka seurauksena Ranska kutsui historiallisesti suurlähettiläänsä pois Yhdysvalloista ja Australiasta.

Aukus meni sukellusveneiden ohi ennen kaikkea Kiinan vuoksi. Taustalla on ennen kaikkea Yhdysvaltain ja Australian kasvava Kiinan pelko.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Australiassa tultiin johtopäätökseen, että Kiina voi olla uhka seuraavan 10 vuoden kuluessa. Silloin kyse ei ole enää pitkäaikaisemmasta valmistelusta, vaan on siirrytty nopeaan aikatauluun varautumisen suhteen, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

–  Sanoisin, että Yhdysvalloilla on tavoitteena selkeästi oman liittolaisverkon ja Aasian strategisen aseman vahvistaminen. Australia on kuitenkin pitkään ollut tärkeä liittolainen. Tämä sopimus tuo myös selkeästi enemmän sotilaallista voimaa Australialle, jonka välit Kiinaan ovat olleet pitkään tulehtuneet, sanoo taas Kiinaan sekä Itä-Aasian kansainvälisiin kysymyksiin erikoistunut ranskalaisen Sciences Po -yliopiston tohtoriopiskelija Anton Karppanen.

Australia onkin Kiinaa vastaan Yhdysvalloille luontaisempi kumppani kuin Euroopan maat, koska se jakaa Yhdysvaltain kanssa saman uhkakuvan Kiinasta.

–  Lisäksi Australia on Yhdysvaltain luotetuimpia liittolaisia. Se on osallistunut kaikkiin Yhdysvaltain isompiin sotilaallisiin interventioihin, Aaltola sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Britannialle sopimus on ennen kaikkea keino pönkittää roolia brexitin jälkeisessä maailmassa.

  –  Britannille se rooli oli herkullinen. Nyt saadaan edes jotain evidenssiä, että se globaali Britannia, joka on ollut brexitin jälkeen kiikarissa, on olemassa.

"USA ei näe Eurooppaa luontevana toimijana Aasiassa"

Yhdysvaltojen kannalta sen Aasian kumppaneiden mielipide sopimuksesta on Euroopan kumppaneita olennaisempi. Esimerkiksi Taiwan ja Intia, joille Kiina edustaa myös uhkaa, ovat osoittaneet tyytyväisyyttään sopimukseen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Jos kuuntelee reaktioita Intiassa, Japanissa, Singaporessa, niin nehän ovat positiivisia. Siellä nähdään, että kerrankin Yhdysvallat teki jotain eikä vain puhu toimista indopasifisilla alueilla. Sopimus lähetti vahvan signaalin Yhdysvaltain jämäkkyydestä, Aaltola sanoo.

Karppanen on samalla linjoilla.

–  Yhdysvaltojen näkökulmasta sopimuksen yleisöt ovat Aasiassa, ja se kertoo siitä, miten Yhdysvallat ei näe Eurooppaa luontevimpana toimijana Aasiassa, vaikka EU haluaisi sellainen olla.

Ranskalle liittolaisten laittaminen eri kastiin oli iso loukkaus

Ranskaa sopimuksen menettäminen kismittää ymmärrettävistä syistä, sillä maalle kyse on niin sisä- kuin ulkopoliittisesta arvovallasta.

Puolustusteollisen jättihankkeen peruuntuminen kismitti maata luonnollisesti. Sopimus olisi tuonut Ranskalle merkittävää taloudellista etua.

–  Naval on hyvin merkittävä sotalaivojen tuottaja Ranskassa, ja nyt iso sopimus meni sivun suun. Kyse on ranskalaisten työpaikoista ja taloudellisesta edusta. Lisäksi ensi vuonna järjestetään vaalit, ja tämä saa presidentti Emmanuel Macronin näyttämään pahalta, Karppanen sanoo.

Lisäksi Australian koetaan hyvin välinpitämättömästi heittäneen Ranskan pois indopasifiselta alueelta, jota se pitää itselleen tärkeänä.

–  Aluetta pidetään vuosisadan strategisesti merkittävimpänä alueella, että siellä tavallaan pitää olla, jos haluaa olla merkittävä poliittinen toimija. Ranska kokee, että sen asemaa on vahingoitettu sekä maailmanlaajuisesti että Tyynenmeren alueella, Karppanen sanoo.

Myös Aaltolan mukaan Ranskalla on alueella isot intressit, sillä siellä asuu noin 1,5 miljoonaa Ranskan kansalaista.

–  Kuitenkin Australian näkökulmasta ne intressit, joita Ranskalla siellä on, eivät ole yhtä vahvoja kuin Yhdysvalloilla.

Kyse on myös liittolais- ja luottamussuhteen rikkomisesta. Ranska pitää itseään Yhdysvaltain, Australian ja Britannian liittolaisena, ja nyt tätä suhdetta on vahingoitettu.

– Pariisin näkökulmasta liittolaisten laittaminen eri kastiin oli iso loukkaus, joka sattui paljonkin, Aaltola sanoo.

Katko kommunikaatiossa

Sitä, miksi osapuolten näkemykset sukellusvenekaupasta olivat niin erilaiset, on vaikea arvioida. Ranska on syyttänyt liittolaisiaan kovasanaisesti luottamuksen pettämisestä. Australia on taas antanut ymmärtää viestineensä Ranskalle jatkuvasti epäilyksiään kaupasta.

Karppasen ja Aaltolan mukaan Australia on todella useaan otteen viestinyt olevansa tyytymätön sopimukseen. Taustalla on ollut niin pohdintaa sukellusveneiden hinnasta kuin siitä, ovatko sukellusveneet sitä, mitä Australia geopoliittisesti tarvitsee. Asia on noussut Aaltolan mukaan sisäpoliittisesti kuumaksi perunaksi.

–  Toisaalta vielä jopa kesän mittaan ollut ministeritason tapaamisia, jossa sopimusta on hehkutettu ja sanottu että se on edelleen voimissaan, Karppanen sanoo.

Aaltolan mukaan syy viestintäkatkokseen voi liittyä myös siihen, että Aukus-sopimusta on todennäköisesti salattu niin pitkään kuin mahdollista.

–  Tällaisia hankkeita valmistellaan hyvin korkealla turvallisuusluokituksella. Luulen, että Washingtonissakaan ei tuosta moni tiennyt, hän sanoo.

Ranska vaatii kauppaneuvotteluita poikki

Voiko kiista vaikuttaa liittolaisten suhteisiin pysyvästi?

–  Ranskan ja Yhdysvaltain suhteessa on omintakeisuutensa, jonka voi arvata jatkuvan, Aaltola sanoo. Ranska on Yhdysvalloille tärkeä liittolainen Euroopassa, mutta samalla Ranska ei ole pelännyt arvostella Yhdysvaltoja, jos se on kokenut asian tarpeelliseksi. Ranska kritisoi voimakkaasti muun muassa hyökkäystä Irakiin vuonna 2003.

Kiista voi vaikuttaa myös Australian suhteisiin EU:n kanssa, jos Ranska haluaa laittaa kapuloita rattaisiin.

–  Tavallaan tämä on Ranskan oma sisä- ja ulkopoliittinen kriisi. Toisaalta Ranska on niin merkittävä toimija EU:ssa, että väkisin tämä vaikuttaa siihenkin, Karppanen sanoo.

–  Ranska on esimerkiksi sanonut, että EU:n kauppaneuvottelut Australian kanssa eivät voi jatkua tässä tilanteessa. Ranskan sana on tärkeä EU:ssa, joten tämä tulee väkisinkin vaikuttamaan unionin ulkopolitiikkaan.

Ranska haluaa tehdä asiasta Euroopan kunnianloukkauksen

Ranska onkin ilmaissut, että kyse ei ole vain Ranskan vaan myös Euroopan kunnianloukkauksesta.

Karppasen mukaan etenkin Saksa on osoittanut varovaista tukea sille, että Ranskaa ei ole kohdeltu asiaankuuluvalla tavalla. Myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen asettui maanantaina Ranskan tueksi ja kritisoi maan kokemaa kohtelua.

Ranska voi kuitenkin käyttää selkkausta myös hyväkseen tavoitteessaan, jossa se on halunnut vahvistaa Euroopan strategista autonomiaa eli kykyä tehdä ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä itsenäisesti.

–  Ranska tulee todennäköisesti korostamaan jälleen Euroopan strategisen autonomian tärkeyttä käyttäen tätä esimerkkinä siitä, että Yhdysvaltoihin ei voi aina luottaa, Aaltola sanoo.

–  Siitä tietysti vallitsee eri puolilla Eurooppaa vähän erilainen näkökulma, mutta tästä luodaan pohjaa Ranskan hankkeisiin. Esiin tuodaan ranskalaista ärhäkkyyttä ja solidaarisuusajattelua puolustuspoliittiseen ajatteluun, hän lisää.

"Koko sopimus kaikuu eri puolilla maailmaa eri tavoin"

EU:n strategisen autonomian edistäminen ei kuitenkaan ole läpihuutojuttu. Unionin sisällä on paljonkin ristivetoa asiassa, eikä asiaa ole juhlapuheiden lisäksi juuri käytännössä edistetty.

–  EU:n sisällä on isoja eroja, että mitä strategisessa autonomiassa tulisi painottaa. Siellä on eri maaryhmiä. Yhdysvaltoja pidetään ensisijaisen tärkeänä liittolaisena monessa Itä-Euroopan maassa Venäjän vuoksi. Sitten Itä-Euroopassa, kuten Unkarissa, Kiinaa ei välttämättä nähdä uhkana, johon tulisi vastata eurooppalaisella strategialla, Karppanen sanoo.

Yhdysvaltain osalta selkkaus taas demonstroi sen Akilleen kantapäätä eli sitä, että sen liittolaisilla ei välttämättä ole yhtenäisiä näkemyksiä uhkakuvista, Aaltola sanoo.

–  Tässä näkyy Yhdysvaltain geostrateginen ongelma. Sillä on liittolaisia eri paikoissa, ja näillä liittolaisilla on eri uhkaskenaarionsa, jotka voivat olla hyvin ristikkäiset. Euroopassa painottuvat Venäjä, Pohjois-Afrikka ja Lähi-itä, eivät niinkään Kiina. Sen sijaan Yhdysvaltojen aasialaisille liittolaisille uhka muodostuu Kiinasta ja suhde Venäjään voi olla jopa läheinen.

Tästä syystä voikin olettaa, että Yhdysvallat siirtyy yhä vahvemmin Aasiaan. Ja vaikka myös Ranska haluaisi Euroopan vahvemmin läsnä mantereelle, eivät sen eurooppalaiset kumppanit koe asiaa välttämättä relevanttina.

–  Ennen kaikkea tämä koko tapahtumasarja paljastaa piileviä jännitteitä läntisessä yhteisössä, jossa on erilaisia intressejä, Aaltola sanoo.

–  Tämä koko sopimus kaikuu eri puolilla maailmaa eri tavoin.

Macron lähettää Ranskan suurlähettilään takaisin Yhdysvaltoihin

Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi keskiviikkona määränneensä maan suurlähettilään palaamaan Yhdysvaltoihin ensi viikolla. Päätöksestä kerrottiin sen jälkeen, kun Macron ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden olivat keskustelleet puhelimessa.

Presidenttien keskustelun tarkoituksena oli liennyttää maiden välisiä jännitteitä. Presidentit keskustelivat ensimmäistä kertaa maiden välille puhjenneen kriisin jälkeen.

Yhteisessä lausunnossaan presidentit kertoivat aloittavansa perusteelliset neuvottelut luottamuksen palauttamiseksi sekä aikovansa tavata Euroopassa lokakuun lopussa. Tapaamisessa pyritään "pääsemään yhteisymmärrykseen ja ylläpitämään vauhtia tässä prosessissa".

Ranskan suhteet tulehtuivat liittolaistensa kanssa sen jälkeen, kun Yhdysvallat, Australia ja Britannia julkistivat viime viikolla salassa neuvotellun Aukus-puolustusliittouman. Osana sitä Australia perui Ranskan kanssa sovitun sukellusvenekaupan. Seurauksena oli historiallinen diplomaattinen kriisi maiden välillä, jonka takia Ranska kutsui suurlähettiläänsä pois Yhdysvalloista ja Australiasta.

Macronin ja Bidenin lausunnossa todetaan presidenttien olevan sitä mieltä, että "tilannetta olisi hyödyttänyt liittolaisten avoimet neuvottelut koskien Ranskaa ja eurooppalaisia kumppaneitamme strategisesti kiinnostavista asioista".

Lisäksi Biden tukee Macronin toistamaa ajatusta Euroopan yhteisen puolustuksen vahvistamisesta.

–  Yhdysvallat myös tunnistaa vahvemman ja kyvykkäämmän eurooppalaisen puolustuksen tärkeyden, mikä edistää myönteisesti transatlanttista ja maailmanlaajuista turvallisuutta sekä täydentää (sotilasliitto) Natoa, lausunnossa sanotaan.

------

Lähteenä viimeisen väliotsikon jälkeen uutistoimisto AFP

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi