play

Ruotsi julkisti Nato-myönteisyyttä huokuvan analyysin, mutta ei ota vielä kantaa jäsenyyteen

Ruotsin Nato-päätöksen kannalta ratkaiseva päivä on sunnuntaina, jolloin hallituspuolue sosiaalidemokraatit kertoo kantansa jäsenyyteen. LEHTIKUVA/AFP

Ruotsin Nato-päätöksen kannalta ratkaiseva päivä on sunnuntaina, jolloin hallituspuolue sosiaalidemokraatit kertoo kantansa jäsenyyteen. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Ruotsissa hallituksen julkistaman turvallisuuspoliittisen analyysin mukaan Ruotsin liittyminen Natoon lisäisi Ruotsin omaa sekä sen naapurimaiden turvallisuutta ja nostaisi kynnystä sodalle Pohjois-Euroopassa. Valtiopäiväpuolueiden yhdessä valmistelema analyysi ei kuitenkaan ota suoraan kantaa jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan.

–  Tärkein seuraus mahdollisesta jäsenyydestä olisi, että Natossa Ruotsi olisi osa Naton kollektiivista turvallisuutta, ulkoministeri Ann Linde sanoi lehdistötilaisuudessa.

Linde kertoi oman Nato-kantansa olevan jo selvillä, mutta sekä hän että puolustusministeri Peter Hultqvist kertoivat odottavansa kantojensa julkistamisen kanssa vielä sosiaalidemokraattien päätöstä.

Analyysin mukaan muut turvatakuuratkaisut Naton ulkopuolella eivät ole realistisia vaihtoehtoja sen paremmin poliittisesti, taloudellisesti kuin sotilaallisestikaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  On ilmiselvää, että EU:n jäsenmailta puuttuu poliittista tahtoa kehittää yhteistä puolustusta unionissa, analyysin päätelmissä todetaan.

Kahdeksasta puolueesta kuusi yhtyi johtopäätöksiin, vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue eivät.

Naton yhteisessä puolustuksessa ei "kumppanuusulottuvuutta"

Analyysin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt selväksi sen, missä kulkee Naton toiminnan raja jäsenten ja liittouman ulkopuolisten maiden suhteen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Naton yhteisessä puolustuksessa ei ole kumppanuusulottuvuutta, tekstissä todetaan.

Tämän vuoksi Ruotsilla ei ole nykytilanteessa takeita sille, että se saisi apua joutuessaan vakavan uhan tai hyökkäyksen kohteeksi.

Puolustusministeri Hultqvistin mukaan Pohjoismaiden puolustusyhteistyötä kyettäisiin syventämään entisestään, jos kaikki maat olisivat Naton jäseniä. Analyysissä muistutetaan, että jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon, olisivat kaikki Pohjoismaat ja Baltian maat samojen puolustusvelvoitteiden piirissä.

–  Nykyinen epävarmuus siitä, millaiseksi yhteinen esiintyminen muodostuisi turvallisuuspoliittisessa kriisissä tai aseellisessa konfliktissa, vähenisi, analyysissa ennustetaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Analyysiä esitelleessä lehdistötilaisuudessa vedottiin kerta toisensa jälkeen Suomen ilmaisemaan haluun hakea Nato-jäsenyyttä. Linde kertoi ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) olleen läsnä turvallisuusanalyysin ensimmäisessä valmistelukokouksessa.

"Sotilaallinen liittoutumattomuus ollut pahasta"

Puolustusministeri Hultqvist joutui lehdistötilaisuudessa puolustautumaan syytöksiä vastaan, että analyysin sisältö käytännössä osoittaa Ruotsin aiemman turvallisuuspolitiikan olleen tyhjän päällä. Hän vetosi uuden tilanteen vaativan uudenlaisia johtopäätöksiä.

Hultqvist ja muut Ruotsin johtavat poliitikot ovat tähän saakka toistelleet sotilaallisen liittoutumattomuuden "palvelleen hyvin" Ruotsia jo yli 200 vuoden ajan. Käsitys toistettiin myös tuoreessa analyysissä, mikä oli liikaa kahden pienen porvaripuolueen kristillisdemokraattien ja liberaalien jäsenille valmisteluryhmässä. He jättivät analyysiin muutaman virkkeen pituisen eriävän mielipiteen:

–  Ruotsilla ei ole ollut Naton ulkopuolella turvatakuita. Sellaisella ei-kenenkään-maalla sijainti ei ole tuonut mukanaan turvallisuutta, vaan pikemminkin haavoittuvuutta. Ukrainan kohtalo on valitettavasti selkeä osoitus tästä, puolueet kirjasivat.

–  Emme voi siis tehdä johtopäätöstä, että sotilaallinen liittoutumattomuus olisi palvellut Ruotsia hyvin.

"Pamfletti Nato-jäsenyyden puolesta"

Varsinaiset pidemmät eriävät mielipiteet tulivat Natoon liittymistä vastustavilta vasemmistopuolueelta ja ympäristöpuolueelta. Puolueet olivat kuitenkin samaa mieltä Venäjän toimintaa ja Euroopan turvallisuustilannetta kuvaavasta analyysistä.

Vasemmistopuolueen eriävän mielipiteen mukaan sotilaallinen liittoutumattomuus on palvellut Ruotsia hyvin ja antanut maalle liikkumatilaa sekä "rauhan sukupolvesta sukupolveen". Puolueen mukaan jäsenyys ydinaseliitossa heikentäisi Ruotsin turvallisuuspoliittista asemaa.

–  Ruotsin jäsenyys Natossa merkitsisi väistämättä sitä, että luovutamme suuren osan turvallisuuspolitiikastamme Yhdysvalloille, vasemmistopuolue arvioi.

Puolueen edustaja Håkan Svenneling kutsui analyysiä lehdistötilaisuudessa "pamfletiksi" Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta.

–  Nato-jäsenyyden kielteisiä vaikutuksia pitää etsiä tekstistä mikroskoopilla, niitä ei ole, Svenneling sanoi.

Ympäristöpuolueen Maria Ferm säesti ja kertoi, että puolue olisi halunnut aikaa perusteellisempaan analyysiin. Ydinaseet hiertävät myös ympäristöpuoluetta Natossa. Puolue kirjasi omassa mielipiteessään, että Ruotsin pitäisi jäsenenäkin pysytellä ulkona Naton ydinasesuunnitteluryhmästä (NPG) sekä allekirjoittaa ydinaseet kieltävä YK-sopimus jo ennen jäsenyyden alkamista.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi