play

Sään ääri-ilmiöt jylläsivät Euroopassa viime vuonna, keskilämpötila yli kaksi astetta normaalia korkeampi

Voimakkaan Arwen-myrskyn tuhoja Luoteis-Englannissa marraskuussa 2021. LEHTIKUVA / AFP

Voimakkaan Arwen-myrskyn tuhoja Luoteis-Englannissa marraskuussa 2021. LEHTIKUVA / AFP

STT-Lehtikuva

Viime kesä oli Euroopassa mittaushistorian lämpimin, yhden celsiusasteen vuosien 1991–2020 keskiarvon yläpuolella. Esimerkiksi Italian Sisiliassa mitattiin alustavan tiedon mukaan Euroopan toistaiseksi korkein päivälämpötila, 48,8 astetta. Myös Espanjassa kansallinen lämpöennätys meni uusiksi.

EU:n ilmastonmuutospalvelu Copernicuksen perjantaina julkistaman vuosittaisen raportin mukaan vuosi 2021 ei ollut muuten ennätyksellinen, mutta keskilämpötila oli kuitenkin yli kaksi astetta korkeampi kuin esiteollisella ajalla 1800-luvulla. Kahta astetta on pidetty rajana, jonka jälkeen sään vaaralliset ääri-ilmiöt yleistyvät. Euroopan viime vuosi osoitti tuon oletuksen todeksi.

Helleaalto Välimeren alueella kesti heinä-elokuussa viikkoja ja aiheutti esimerkiksi Kreikassa maastopaloja, jotka kärvensivät yhteensä yli 8  000 neliökilometrin suuruisen alueen taloineen päivineen. Maastoa paloi laajalti myös Turkissa ja Italiassa.

Arktinen alue lämpenee nopeimmin

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pohjoisemmassa Saksan ylle jämähtänyt matalapaine puolestaan sai aikaan rankkoja sateita. Maassa mitattiin historian suurin päiväkohtainen sademäärä heinäkuun puolivälissä. Seurauksena oli tulvia, jotka surmasivat joukoittain ihmisiä Saksan lisäksi Belgiassa ja aiheuttivat miljardien eurojen vahingot.

Sateita ruokki osaltaan se, että Itämeren pintalämpötila nousi paikoin jopa viisi celsiusastetta tavanomaista korkeammaksi.

Koko maapallolla keskilämpötila oli viime vuonna keskimäärin 1,2 celsiusastetta korkeampi esiteolliseen aikaan verrattuna. Euroopassa tämä siis ylitettiin selvästi, mutta vieläkin selvemmin pohjoisessa arktisella alueella, missä viime vuoden keskilämpötilaksi mitattiin yli kolme celsiusastetta enemmän kuin vertailuluku 1800-luvulta.

Copernicuksen raportin mukaan Grönlannin jääpeite menetti viime vuonna massastaan 400 miljardia tonnia samalla kun arktisen alueen metsäpalot erityisesti Itä-Siperiassa tuuppasivat ilmakehään arviolta 16 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi