play

Serbian joukot määrättiin taas hälytystilaan Kosovon rajalla

Serbivoittoisessa Pohjois-Kosovossa on asetettu tiesulkuja. LEHTIKUVA/AFP

Serbivoittoisessa Pohjois-Kosovossa on asetettu tiesulkuja. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Tilanne Serbian ja Kosovon rajalla Balkanilla on jatkunut tiistaina kireänä sen jälkeen kun Serbian presidentti Aleksandar Vucic määräsi maan asevoimat jälleen hälytystilaan maanantaina.

Puolustusministerin mukaan presidentti oli lisäksi määrännyt erikoisjoukkojen vahvuuden nostettavaksi 1  500:sta 5  000 sotilaaseen. Serbian mukaan syynä ovat väitteet aseellisesta välikohtauksesta, jossa kukaan ei kuitenkaan tietojen mukaan haavoittunut.

Serbian mukaan asehyökkäys olisi kohdistunut Kosovon serbiväestöä vastaan, minkä Kosovo on kuitenkin BBC:n mukaan kiistänyt. Serbia on kuitenkin näyttänyt käyttävän väitteitä syynä joukkojen lisäämiseksi rajalle.

Serbian mediassa on levinnyt BBC:n mukaan myös väitteitä, joiden mukaan Kosovo "valmistelisi iskua" serbienemmistöisille alueille Kosovossa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kosovo on taas syyttänyt Serbian tukeneen "puolisotilaallisia joukkoja", jotka asettivat tiesulkuja Pohjois-Kosovossa aiemmin tässä kuussa.

Kosovon serbit ovat viime aikoina toistuvasti ottaneet yhteen kosovolaisviranomaisten kanssa. Aikaisemmin kuluvan kuun aikana Pohjois-Kosovon serbit pystyttivät tiesulkuja protestoidakseen entisen serbipoliisin pidätystä. Viranomaisten mukaan poliisin epäillään osallistuneen hyökkäyksiin albaanipoliiseja vastaan.

Tiesulkujen vuoksi liikenne kahdella rajanylityspaikalla tyrehtyi.

Serbian puolustusvoimien komentaja Milan Mojsilovic komennettiin jo sunnuntaina seuraamaan tilannetta rajalle. Edellisen kerran asevoimat komennettiin hälytystilaan viime kuussa, kun Serbian viranomaiset väittivät useiden kauko-ohjattujen lennokkien loukanneen Serbian ilmatilaa Kosovon rajalla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

"Vielä pitkä matka sotaan"

Toistaiseksi uhittelu maiden välillä on jäänyt kuitenkin sanalliseksi.

Kriisin taustalla on pitkäaikaisia kiistoja, joiden perussyynä on se, ettei Serbia tunnusta Kosovon itsenäisyyttä. Kosovo julistautui itsenäiseksi Serbiasta vuonna 2008.

Pohjois-Kosovossa on myös serbivähemmistö, jota Serbia tukee. Pohjois-Kosovon serbien mukaan heidän edustuksensa albaanienemmistöisen Kosovon hallinnossa on olematon. Yli 90 prosenttia Kosovon asukkaista on albaaneja.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Maita on myös hiertänyt muun muassa kiista rekisterikilvistä. Serbiassa Kosovon myöntämät rekisterikilvet on täytynyt vaihtaa serbialaisiin rekisterikilpiin. Kosovo puolestaan otti käytännön käyttöön omalla puolellaan ja vaati maan serbivähemmistöjä vaihtamaan Serbiasta saadut rekisterikilvet kosovolaisiin, mikä hermostutti serbit.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Emma Hakala sanoi aikaisemmin tässä kuussa STT:n haastattelussa, että kiristyneestä tilanteesta huolimatta sota ei ole kummankaan maan intresseissä.

–  Levottomuuksista on vielä pitkä matka siihen, että tulisi valtiotason sotaa, Hakala sanoi.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi