play

Skotlanti ajaa itsenäistymishankettaan Glasgow'n ilmastokokouksen kulisseissa – edistyksellinen ilmastopolitiikka tarjoaa skoteille mahdollisuuden erottautua Britanniasta

Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon (kesk.) valokuvattavana ilmastoaktivisti Greta Thunbergin (vas.) ja Vanessa Nakaten kanssa 1. marraskuuta Glasgow'ssa.  LEHTIKUVA / AFP

Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon (kesk.) valokuvattavana ilmastoaktivisti Greta Thunbergin (vas.) ja Vanessa Nakaten kanssa 1. marraskuuta Glasgow'ssa. LEHTIKUVA / AFP

STT-Lehtikuva

Samaan aikaan kun maailman johtajat etsivät ratkaisuja ilmastokriisiin Skotlannin jylhissä maisemissa, on Skotlanti itse käyttämässä kokousta väylänä edistää itsenäisyyshankettaan.

Maailman johtajien läsnäolo Skotlannissa tarjoaa hallitsevalle Skotlannin kansallispuolueelle (SNP) hyvän tilaisuuden muovata maailman mielipidettä Skotlannin itsenäisyyshankkeelle myönteiseen suuntaan ja korostaa alueen eroja suhteessa brittihallintoon. Skotit pyrkinevät hyödyntämään Skotlantiin kiinnittyvän kansainvälisen huomion ja nostamaan omaa profiiliaan, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela STT:lle.

Yksi keino Skotlannille erottautua Britanniasta on kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ja EU-myönteisyys, joilla se voi kerätä pisteitä Glasgow'n ilmastokokouksessa.

–  Skotlannin hallinto haluaa esittää Skotlannin eteenpäin katsovana ja kansainvälisenä "maana", joka ajaa kunnianhimoista ja progressiivista politiikkaa, arvioi skotlantilainen politiikan tutkija Anthony Salamone Politico-lehdessä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Toisaalta myös Britannia pyrkii osoittamaan kuningaskunnassa pysymisen etuja kokouksessa ja ajamaan omaa näkemystään.

–  Britannian hallituksen päätökseen COP26-kokouksen järjestämisestä Glasgow’ssa saattoi vaikuttaa halu korostaa Yhdistyneen kuningaskunnan kansainväliseen asemaan liittyviä hyötyjä itsenäisyyttä ajaville skoteille, Jokela sanoo.

Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa

Ilmastopolitiikka onkin ollut Skotlannille ylpeys, jolla on haluttu myös erottautua muusta saarivaltiosta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Skotlanti on ajanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, vaikka öljystä vaurautensa saaneelle alueelle asia ei ole helppo. Öljyä on korvattu tuulivoimalla, joka on skottien merkittävin uusiutuvan energian lähde.

Skotlanti tavoittelee nollatason päästöjä vuoteen 2045 mennessä eli viisi vuotta Britanniaa aiemmin. Se on onnistunut siirtymään sähköntuotannossaan lähes kokonaan uusiutuvan energian käyttöön.

Skotlannin aluehallinnon tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä uusiutuva energia kattaa puolet energiantuotannosta sähkön lisäksi myös lämmityksessä ja liikenteessä.

Myös Glasgow'n kokouksen alla Skotlannin pääministeri ja kansallispuolueen puheenjohtaja Nicola Sturgeon on säännöllisesti puhunut Skotlannin kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta, sanoo Jyväskylän yliopiston irlantilaistaustainen historian tutkija Andrew G. Newby. Mutta niin ovat tosin puhuneet kaikki muutkin kansainväliset johtajat, hän huomauttaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Sturgeonin pitää siis kyetä varmistamaan, että hänen kunnianhimoiset tavoitteensa todella onnistuvat, sillä epäonnistuminen voisi laskea hänen kannatustaan etenkin nuorien skottien keskuudessa.

–  Nationalistit toivovat, että jos Skotlanti onnistuu toteuttamaan kunnianhimoiset tavoitteensa ja luomaan uusia vihreitä työpaikkoja öljyn tilalle, skotit uskovat vahvemmin omiin kykyihinsä ja pärjäämiseen myös itsenäisenä valtiona, Newby sanoo.

Skotlannin itsenäisyyttä vastustavat tahot ovatkin pyrkineet käyttämään öljyyn liittyviä jännitteitä itsenäisyyshankkeen heikentämiseen.

–  Esimerkiksi erittäin tärkeä ympäristöön liittyvä kysymys liittyy Shetlannin Cambon öljykentän käyttöön.

Shetlanti eli Shetlandinsaaret ovat osa Skotlantia, mutta alueella on hyvin vahva oma kulttuurinen identiteettinsä. Se on myös perinteisesti suhtautunut epäilevästi itsenäisyyshankkeeseen. Samalla alue on hyötynyt vahvasti öljyn käytöstä.

–  Vaikka Shetlanti ei pienen väkilukunsa vuoksi yksin riitä kaatamaan itsenäisyyshanketta, jännitteiden lietsominen öljyasiassa voi olla brittihallinnolle ja Skotlannin konservatiivipuolueelle yksi keino heikentää itsenäisyysliikettä, Newby katsoo.

Skotlannin konservatiivit tukevat vahvasti Britanniaan jäämistä.

Brexit-energia suunnattu nyt yhtenäisen kuningaskunnan edistämiseen

Skotlanti äänesti itsenäisyydestä vuonna 2014, jolloin 55,3 prosenttia äänesti sitä vastaan. Tilanne oli kuitenkin tuolloin toinen, sillä skotit äänestivät siinä uskossa, että Britannia pysyisi osana Euroopan unionia.

Nyt brexit on lisännyt itsenäisyyskampanjointia selvästi. Skotlannissa järjestettiin viime toukokuussa vaalit, joissa itsenäisyyttä kannattavat puolueet saivat enemmistön Skotlannin parlamenttiin.

–  Skotlannin kansallispuolue on vaatinut äänestystä itsenäisyydestä heti, kun koronapandemia on väistynyt siinä määrin, että se on mahdollista toteuttaa terveysturvallisesti, Upin Jokela sanoo.

Brittihallinnon kannalla on kuitenkin yhä iso merkitys Skotlannin itsenäistymishaaveille.

–  Skotlannin hallitus pyrkii kuitenkin hankkimaan äänestykselle Britannian hallituksen hyväksynnän, jotta se olisi oikeudellisesti mahdollisimman pätevä.

Britannian pääministeri Boris Johnson ei pidä uutta äänestystä ajankohtaisena.

–  Hänen hallituksensa Skotlannin asioista vastaava ministeri on sanonut, että äänestyksen hyväksymistä pitäisi pohtia, jos sen kannatus Skotlannissa ylittää 60 prosenttia, Jokela sanoo.

Viime aikojen gallupeiden mukaan noin 45 prosenttia skoteista tukee itsenäisyyttä ja noin 48 prosenttia vastustaa. Seitsemän prosenttia ei ole päättänyt kantaansa.

Newby ei kuitenkaan usko, että itsenäinen Skotlanti häämöttää vielä lähitulevaisuudessa.

–  Brexitiin suunnatut voimavarat, joita käytettiin Britannian erottamiseen EU:sta, käytetään nyt Lontoon politiikkojen toimesta siihen, että ne edistävät Britannian yhtenäisyyttä ja heikentävät itsenäisyysliikettä, Newby sanoo.

Lisäksi osa skoteista pelkää, että Englannin ja Skotlannin ero tulisi johtamaan vielä suurempaan jälkisotkuun kuin Britannian ja EU:n välinen vääntö brexitin jälkeen.

–  Näin ei välttämättä kävisi, mutta Lontoon toimet vuoden 2016 jälkeen luovat mielikuvan, että millainen ero tahansa tulisi olemaan sotkuinen, Newby sanoo.

Newbyn mukaan brittimedian kannat vaikeuttavat hanketta.

–  Erityisesti perinteiset sanomalehdet ovat erittäin puolueellisia yhtenäisyyden puolesta. Vaikka osa brittilehdistä, kuten (vasemmalle kallellaan oleva) Guardian saattavat ihailla skottihallinnon progessiivisia elementtejä, nekään eivät tue itsenäisyyttä, hän sanoo.

–  Syynä on pelko siitä, että Skotlannin ero todennäköisesti muuttaisi brittiparlamentin valta-asetelmia niin, että konservatiivit saisivat ikuisen valta-aseman, Newby sanoo.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi