play

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja: Glasgow'n kokous ei turvannut 1,5 asteen tavoitetta, piti vain sen hengissä

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ¨(vihr.) kuvattuna viime vuoden syyskuussa. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen ¨(vihr.) kuvattuna viime vuoden syyskuussa. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

STT-Lehtikuva

Glasgow'n ilmastohuippukokouksen lopputulema jäi toivottua vaisummaksi, arvioi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen STT:lle.

Ollikainen sanoo, että lauantaille venyneessä kokouksessa ei turvattu tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteen

–  Se pidettiin vain hengissä. Eiväthän nämä päästövähennykset vastaa ollenkaan sitä mitä tiede edellyttää. Eli työtä jää, Ollikainen sanoo.

Melko samoilla linjoilla oli ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.).

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Voi sanoa, että saatiin enemmän kuin odotettiin, mutta vähemmän kuin toivottiin, Mikkonen toteaa STT:lle.

Ennen kokousta toiveena oli, että valtionjohtajien osuus kokouksen alussa toisi lisää päästövähennyslupauksia. Perusongelma oli Ollikaisen mielestä kuitenkin se, että maiden valmius päästövähennyksiin oli alhaisempi kuin tarvittiin.

–  Sitähän kokous ja kokoustilanne ei voi korjata. Britanniahan sitten lähti kokouksen isäntänä paikkaamaan tätä isoa vajetta sillä, että kokouksen päätelmiin alettiin kirjata asioita, joilla turvataan että ensi vuonna tehdään lisää toimia, Ollikainen kertoo.

–  Maat joutuvat uudelleen käsittelemään tätä aihetta, että miten ne korottavat tavoitteitaan tai lupauksiaan vastaamaan sitä 1,5 asteen tavoitetta. Ja tässä suhteessa kokous toimikin jo paremmin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Myös Mikkonen pitää tärkeänä sitä, että tavoitteiden tarkasteluväliä tihennettiin jokavuotiseksi. Hän uskoo, että monia nyt sovittuja tavoitteita kiristetään lähivuosina.

Mikkonen muistuttaa, että kokouksessa sovittuja tavoitteita tärkeämpää on niiden toteuttaminen, joka vaatii konkreettisia toimia.

–  Itse työn tekee jokainen valtio itse. Tällä sopimuksella voidaan vain asettaa tavoitteita, mutta sitten se käytännön työ on jokaisen vastuulla.

Suomen ja EU:n osalta hän pitää oleellisena, että päästään vähimmäistavoitteiden yli.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Maininta hiilestä ei kadonnut, vaikka se lieveni

Ollikaisen mukaan kokouksessa saatiin myös monia hyviä saavutuksia, vaikka päästövähennyslupaukset jäivätkin riittämättömiksi. Erityisen historiallinen on maininta fossiilisten polttoaineiden tukien ja kivihiilen häivyttämisestä, vaikka Intian ja Kiinan vaatimukset lievensivätkin kirjauksia viikon aikana.

–  Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällainen asia mainitaan YK:n ilmastoprosessin papereissa. Se on sinänsä jo saavutus, Ollikainen näkee.

–  Siinä lausekkeessa vaaditaan siirtymistä päästöttömiin, energiatehokkaisiin järjestelmiin. Vaikka siitä syntyi draamaa lopussa, niin ei se asia tästä kadonnut.

Mikkonenkin pitää kirjauksen saamista läpi hienona asiana.

–  Nämä ovat tosi tärkeitä kirjauksia, mutta tietysti riittämättömiä tähän tilanteeseen nähden. Niitä varmasti nyt sitten tulevina vuosina tullaan kiristämään.

Intian vaatimuksia lausekkeen vesittämiseen Ollikainen pitää osittain protestinomaisena, sillä Intialla on ollut moraalista närkästystä kehittyneitä maita kohtaan niiden historiallisesti merkittävien hiilidioksidipäästöjen takia. Toisaalta Intia on myös yksi maailman suurimmista kivihiilimaista, ja hiilivoimaan liittyvän pääoman purkaminen nopeassa tahdissa olisi sille kallista. Ollikainen huomauttaa, että Intia on myös investoinut paljon uusiutuvaan energiaan.

–  Sähköntuotannossa aurinko ja tuuli ovat edullisempia kuin kivihiilen käyttö.

Ilmastorahoituksen puutteet vaikea pala köyhille maille

Sekä Mikkonen että Ollikainen pitävät myönteisenä myös sitä, että sopeutumisrahoitus kehittyville maille nostettiin siihen rooliin, mikä sille kuuluu. Päätöslauselmassa todettiin rehellisesti, että kehittyneet maat eivät ole saaneet köyhille maille sitä rahoitusta minkä ne ovat luvanneet. Nyt näyttää siltä, että luvattu 100 miljardin dollarin rahoitus saataisiin viimein kasaan ensi vuonna.

Sen sijaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaurioiden korvaamisessa köyhille maille kehittyneet maat eivät tulleet samalla tavalla vastaan.

–  Tämä on katkerampi teema pienten saarivaltioiden ja Afrikan maiden osalta, Ollikainen sanoo.

Kokonaisuuden kannalta on tärkeää, että aktiivista työtä jatketaan tauotta. Glasgow'ssa nousi esiin ajatus, että Britannia pitäisi ilmastopuheenjohtajuuden ensi vuonna Egyptissä pidettävään seuraavaan YK:n ilmastohuippukokoukseen saakka, ja Egypti voisi keskittyä vain kokouksen valmisteluun.

Ollikainen huomauttaa, että jotta monien maiden tekemä "helppo lupaus" hiilineutraaliudesta vuonna 2050 toteutuisi, todellinen työ on tehtävä tällä vuosikymmenellä, ja päästöjä leikattava rajusti jo vuoteen 2030 mennessä.

–  Sehän generoi kaikki ne prosessit, joilla varmistetaan että se 2050 nettonolla saavutetaan.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi