play

Tällainen on Naton neljäs artikla, johon vetoamista Puola kertoi harkitsevansa

Neljänteen artiklaan on vedottu tähän mennessä seitsemän kertaa Naton perustamisen jälkeen. LEHTIKUVA/AFP

Neljänteen artiklaan on vedottu tähän mennessä seitsemän kertaa Naton perustamisen jälkeen. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Puolassa kaksi ihmistä tiistaina tappaneen ohjuksen ampuja on toistaiseksi virallisesti vahvistamatta, mutta Puola ehti jo kertoa harkitsevansa Pohjois-Atlantin sopimuksen neljänteen artiklaan vetoamista. Kyseinen Naton artikla voi tulla käyttöön riippumatta siitä, kuka ohjuksen ampui.

Myöhemmin keskiviikkona Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki kertoi muun muassa uutistoimisto Reutersin mukaan pitävänsä artiklan aktivoimista mahdollisesti tarpeettomana. Tämä tapahtui siinä vaiheessa, kun ohjus alkoi yhä todennäköisemmin vaikuttaa sattumanvaraiselta ohjukselta Ukrainan ilmapuolustuksesta.

Neljäs artikla käsittelee Nato-maiden välisiä neuvotteluja tilanteessa, jossa niiden alueellinen koskemattomuus, poliittinen riippumattomuus tai turvallisuus on uhattuna. Lyhykäisyydessään se kuuluu näin:

–  Osapuolet neuvottelevat keskenään aina, kun jonkin osapuolen alueellinen koskemattomuus, poliittinen riippumattomuus tai turvallisuus on uhattuna.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Naton periaatteisiin kuuluu tehdä kaikki päätökset yksimielisesti jäsenmaiden keskustelun ja kuulemisen jälkeen. Neuvottelu on toiminnan ytimessä ennen mahdollisiin muihin toimiin ryhtymistä.

Puola on vedonnut artiklaan edellisen kerran maaliskuussa 2014, kun jännitteet lisääntyivät Venäjän naapurimaissa Venäjän aggressioiden seurauksena.

Seitsemän vetoomusta

Naton perustamisen eli vuoden 1949 jälkeen Pohjois-Atlantin sopimuksen neljänteen artiklaan on vedottu seitsemän kertaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kun Venäjä laajensi hyökkäystään Ukrainaan helmikuussa, Baltian maat, Tshekki, Puola, Romania, Bulgaria ja Slovakia pyysivät neuvotteluja.

Turkki on vedonnut artiklaan ahkerasti. Näin tapahtui esimerkiksi vuonna 2015, jolloin se halusi kertoa jäsenmaille terrori-iskujen jälkeisen tilanteen vakavuudesta ja toimenpiteistään asiassa.

Tätä ennen Turkki vetosi artiklaan toistuvasti Syyrian toiminnan takia vuonna 2012. Nato hyväksyi, että turkkilaista väestöä voidaan suojata Patriot-ohjuksilla, ja Yhdysvallat, Saksa ja Hollanti sijoittivat niitä tuolloin Turkkiin.

Vuonna 2003 Turkki puolestaan pyysi neuvotteluja Irakin tilanteen takia. Tuolloin Nato hyväksyi puolustustoimenpiteitä sisältävän paketin ja johti runsaan kahden kuukauden ajan operaatiota Turkin ja Irakin välisen rajan suojaamiseksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi