play

The New York Times -artikkeli: Israel löysi Hamasin rahoittajat jo vuosia sitten, mutta kukaan ei tehnyt asialle mitään

Gazan kaistan pohjoispuolella sijaitsevassa Ashkelonin kaupungissa asuva Evgenia Simanovich juoksee suojaan lokakuun 7. päivänä, kun Hamas teki ilmaiskuja Israelin puolelle. Israelilla oli tiedustelutietoja Hamasin varustautumisesta, mutta se ei silti osannut varautua iskuihin.

Gazan kaistan pohjoispuolella sijaitsevassa Ashkelonin kaupungissa asuva Evgenia Simanovich juoksee suojaan lokakuun 7. päivänä, kun Hamas teki ilmaiskuja Israelin puolelle. Israelilla oli tiedustelutietoja Hamasin varustautumisesta, mutta se ei silti osannut varautua iskuihin. Kuva: Tamir Kalifa / The New York Times

Jo Becker, Justin Scheck

Vuonna 2018 Israelissa tehtiin tiedusteluläpimurto: turvallisuuspalvelun haltuunsa saamissa salaisissa asiakirjoissa kuvattiin tarkasti yksityinen pääomarahasto, jota Hamas käytti operaatioidensa rahoittamiseen.

Asiakirjat oli imuroitu Hamasin korkea-arvoisen virkamiehen tietokoneelta. Niissä listatut omistukset olivat yhteensä satojen miljoonien dollarien arvoisia. Hamasilla oli Sudanissa hallinnassaan kaivos-, kanankasvatus- ja tienrakennusyhtiöitä, Arabiemiraateissa kaksi pilvenpiirtäjää ja Algeriassa kiinteistökehitysyhtiö. Turkissa sen kontrolloima kiinteistöyritys oli listattu pörssiin.

New York Timesin näkemien asiakirjojen perusteella Hamasin rahahanat olisi voitu tukkia ja estää terroristijärjestön suunnitelmat. Israelin tiedustelupalvelun agentit kertoivat löytämänsä tiedot sekä omalle hallitukselleen että Yhdysvalloille.

Mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yksikään Hamasin kirjanpidossa listatuista yrityksistä ei vuosikausiin joutunut pakotelistalle Yhdysvalloissa eikä Israelissa. Yrityksiä ei myöskään ilmiannettu julkisesti. Turkkia, jossa liiketoiminnan keskus sijaitsi, ei painostettu tukahduttamaan sitä.

New York Timesin oma selvitys paljastaa, että korkeat virkamiehet niin Israelissa kuin Yhdysvalloissakin eivät tunnistaneet käsissään olevan tiedustelutiedon merkitystä. Tiedustelutieto osoitti, että aina, kun Hamas osti uusia aseita ja valmistautui hyökkäykseen, kymmeniä miljoonia dollareita virtasi kyseisiltä yrityksiltä terroristijärjestölle.

Amerikkalaiset ja israelilaiset virkamiehet uskovat, että nämä rahavirrat auttoivat Hamasia rakentamaan sotilaallisen infrastruktuurinsa ja loivat perustan viime vuoden lokakuun 7. päivän iskuille.

– Kaikki puhuvat, kuinka tiedustelu epäonnistui lokakuun seitsemännen kohdalla. Mutta kukaan ei sano mitään siitä, että Hamasin rahavirtojen tukkimisessa epäonnistuttiin, vaikka juuri nämä rahat mahdollistivat hyökkäyksen, toteaa Israelin ulkomaantiedustelun Mossadin taloudellisen sodankäynnin yksikön entinen johtaja Udi Levy.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Israelilaisten ja yhdysvaltalaisten virkamiesten mukaan Hamasin sijoitussalkun omistusten arvo oli enimmillään karkeasti arvioituna puoli miljardia dollaria (noin 460 miljoonaa euroa).

Trend GUO oli Hamasin sijoitussalkun keskeisin yhtiö. Kiinteistöalalla toimiva yhtiö käytti hyväksi Turkin rakennusbuumia.

Trend GUO oli Hamasin sijoitussalkun keskeisin yhtiö. Kiinteistöalalla toimiva yhtiö käytti hyväksi Turkin rakennusbuumia. Kuva: Tamir Kalifa / The New York Times

Vuonna 2022 Yhdysvaltain valtiovarainministeriö asetti viimein pakotteita Hamasin kirjanpidossa listatuille yrityksille. Yrityskirjanpidosta käy kuitenkin ilmi, että Hamasiin yhdistetyt henkilöt pystyivät yhä myymään omistuksiaan pakotteiden kohteina olevista yrityksistä miljoonien dollarien arvosta.

Valtiovarainministeriö pelkääkin, että tämänkaltaiset rahavirrat auttavat Hamasia jatkamaan sotaa Gazassa ja järjestäytymään uudelleen sen päätyttyä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

– Olemme hyvin huolissamme. Ottaen huomioon Hamasin taloudelliset paineet oletamme, että juuri niin tapahtuu. Yritämme silti estää sen, toteaa Yhdysvaltain valtiovarainministeriön terrorismi- ja taloustiedustelun alivaltiosihteeri Brian Nelson.

Siihen pyrkivät myös terroristijärjestöjen rahoitusta tutkineet israelilaiset tiedusteluviranomaiset heti vuonna 2018 tehdyn tiedusteluläpimurron jälkeen. Israelin ja Yhdysvaltain korkeimman tason virkamiehet sen sijaan keskittyivät Iranin vastaisiin pakotteisiin. Kumpikaan maa ei pitänyt Hamasia prioriteettina.

Israelin johtajat uskoivat, että Hamas hallinnoisi mieluummin Gazaa kuin kävisi sotaa. Samaan aikaan, kun agentit saivat käsiinsä Hamasin kirjanpidon vuonna 2018, Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kannusti Qatarin hallintoa lähettämään miljoonia dollareita Gazan kaistalle. Hän uskoi, että rahalla voisi ostaa vakautta ja rauhaa.

Mossadin Levy esitteli Hamasin sijoitussalkkuun liittyviä ensitietoja henkilökohtaisesti Netanjahulle vuonna 2015.

– Voin täydellä varmuudella sanoa, että olen kertonut hänelle tiedoista. Hän ei kuitenkaan ollut juurikaan kiinnostunut niistä, Levy muistelee.

Sen sijaan Netanjahun Mossad-päällikkö lopetti Levyn johtaman Harpoon-ryhmän. Harpoonin tehtävä oli ollut tukkia Hamasin kaltaisten ääriryhmien rahahanoja.

Entiset Harpoon-agentit turhautuivat siihen, että mitään ei tapahtunut. Lopulta he latasivat joitakin asiakirjoja Facebookiin toivoen, että yritykset ja sijoittajat näkisivät ne ja lakkaisivat käymästä kauppaa Hamasiin liitettyjen yritysten kanssa.

Yrityskirjanpidoista paljastuu, että vuoden 2018 jälkeen Hamasin rahoitusverkosto kaivautui vain entistä syvemmälle valtavirran rahoitustoimintaan.

Operaation keskiössä olevan turkkilaisyrityksen ulkokuori oli niin puhtoinen, että isot yhdysvaltalaiset ja euroopalaiset pankit investoivat siihen asiakkaidensa rahoja. Myöhempien aikojen pyhien kirkko eli mormonikirkko ehti sijoittaa yhtiöön kymmeniä tuhansia dollareita ennen kuin yhtiö joutui pakotelistalle.

New York Times kävi tätä viime vuoden joulukuussa julkaistua artikkelia varten läpi aiemmin julkaisemattomia tiedusteludokumentteja ja yrityskirjanpitoa sekä haastatteli kymmeniä Yhdysvalloissa, Israelissa, Turkissa ja Hamasin rahoitusverkostossa työskenteleviä. Osa haastatelluista suostui puhumaan vain nimettömänä, koska kyse on tiedustelutoimintaan liittyvistä asioista.

Sittemmin Israelin tiedustelu- ja turvallisuuspalvelut ovat pyytäneet anteeksi epäonnistumisia, jotka johtivat lokakuun 7. päivän iskuihin.

Pääministeri Netanjahu on myöntänyt, että hallitus epäonnistui kansalaistensa suojelemisessa. Hän on myös todennut joutuvansa vielä vastaamaan hankaliin kysymyksiin sodan jälkeen. Silti hän väittää, että hänen huomionsa ei herpaantunut Hamasista missään vaiheessa. Netanjahu kieltäytyy kuitenkin vastaamasta New York Timesin esittämiin kysymyksiin, jotka koskevat tiedustelutietoja Hamasin kirjanpidosta ja rahavirtojen jäljityksestä.

2015: Harpoon-ryhmä

Israelin turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen työntekijät jäljittivät Hamasin rahoja Tel Avivin ulkopuolella sijaitsevassa salaisessa tukikohdassa vuosia. Vuonna 2015 he olivat päässeet vihille Hamasin ”salaisesta sijoitussalkusta”.

Terroristijärjestöt, kuten esimerkiksi al-Qaida ja Isis, käyttävät usein peiteyhtiöitä rahanpesuun. Agentit törmäsivät nyt kuitenkin erilaiseen, kunnianhimoisempaan toimintaan: Hamas kontrolloi monikansallista verkostoa, joka koostui oikeaa voittoa tekevistä yrityksistä.

Paperilla näytti siltä, ettei yrityksillä ollut yhteyttä toisiinsa. Kuitenkin yhä uudestaan ja uudestaan yritysten takaa löytyivät samat Hamasiin liitetyt henkilöt. He olivat osakkaita, hallitusten jäseniä tai toimivat yritysten johtotehtävissä.

Esimerkiksi Hisham Qafisheh on pukinpartainen jordanialainen, joka on opiskellut Saudi-Arabiassa, ja joka onnistui löytämään taitavasti toimilleen poliittista tukea. Hänen omistamansa yritys oli voittanut Sudanissa 500 miljoonan dollarin (noin 460 miljoonan euron) tarjouskilvan moottoritien rakennusurakasta.

Sitten on Amer Al-Shawa, palestiinalaistaustainen turkkilaismies, joka on opiskellut sähköinsinööriksi Yhdysvalloissa. Hän oli myös hiljattain virunut viisi kuukautta Arabiemiraateissa sellissä epäiltynä Hamasin rahoittamisesta.

Keskeisin toimija oli kuitenkin jordanialainen liikemies Ahmed Odeh, jolla on vuosien kokemus Saudi-Arabiasta. Israelilaiset agentit saivat selville, että Hamasia johtava Shura-neuvosto oli antanut Odehille alkupääoman sijoitussalkun kokoamista ja hoitamista varten.

Gazan kaistaa hallitsevan Hamasin sotilaallinen siipi oli pääosin Iranin rahoittama. Hamas halusi kuitenkin myös omia tulonlähteitä.

Israelin tiedustelussa oli vuonna 2015 terroristisen toiminnan rahoitukseen keskittyvä työryhmä, Harpoon. Harpoonin jäsenet tulivat terrorisminvastaisen kentän kaikilta laidoilta. He olivat vakoojia, sotilaita, poliiseja, tilintarkastajia ja lakimiehiä. Heillä oli suora yhteys pääministeriin. Mossadissa Harpoonilla oli jopa taloudellisen sodankäynnin yksikkö, joka kykeni tarvittaessa toimimaan vaivihkaa tiedustelutiedon perusteella.

– Meillä ei ollut keskinäistä kilpailua. Kukaan yksittäinen ihminen ei saanut kunniaa operaatioista. Homma vain toimi, kertoo silloinen Mossad-päällikkö Tamir Pardo.

Harpoon oli hänen mukaansa yksi Mossadin tärkeimmistä työkaluista. Se tuotti tiedustelutietoa talouspäättäjille, lainvalvontaviranomaisille, poliitikoille ja Washingtoniin Israelin liittolaisille. Tiedot auttoivat Israelia viemään läpi Iraniin ja Hizbollahiin kohdistuvia talouspakotteita.

Harpoonia ja sen taloudellisen sodankäynnin yksikköä johtanut Levy muistaa, kuinka hän kuuli ensimmäistä kertaa Hamasin salkusta.

– Yksi tiimin jäsenistä esitteli kuvion minulle. Silloin ymmärryksemme oli, että heillä oli näitä yhtiöitä, jotka tekivät vähäsen rahaa, ja että he käyttivät niitä laillisena kanavana rahojen siirtelyyn, Levy kertoo.

Vuonna 2015 israelilaiset viranomaiset olivat kaikki kuitenkin samaa mieltä siitä, että Iran oli Hamasia suurempi uhka. Iran haikaili ydinaseiden perään ja aseisti sekä Hamasia että libanonilaista Hizbollahia. Niinpä Harpoon keskittyi pääasiassa Iraniin.

Silti tieto Hamasin sijoitussalkusta oli Levyn mukaan niin iso varoitusmerkki, että hän raportoi siitä Netanjahulle.

2016: Harpoon lopetetaan

Benjamin Netanjahu uskoi, että rahalla voisi ostaa vakautta ja rauhaa.

Israel ja Hamas olivat sotineet keskenään Gazassa vuonna 2014. Sodan seurauksena Hamasin linnoitukset olivat raunioina ja sen asevarastot tyhjät.

Hamas kykeni kuitenkin jälleenrakentamaan toimintansa. New York Timesin käsiinsä saamasta armeijan dokumentista käy ilmi, että Israelin tiedusteluviranomaiset havaitsivat vuonna 2016, että Hamas oli saanut käsiinsä GPS-häirintälähettimiä, drooneja ja täsmäaseita.

Hamasin rivehin oli sodan jälkeen myös liittynyt noin 6 000 uutta jäsentä. Lisäksi armeijalle oli selvinnyt, että Hamas teki suunnitelmia hyökätäkseen Israeliin ja ottaakseen panttivankeja.

Hamasin rahoituksen turvin onnistui hankkimaan aseita ja rakentamaan infrastruktuuria, muun muassa tunneleita, Gazan kaistalla. Ne loivat perustan lokakuun 7. päivän iskuille.

Hamasin rahoituksen turvin onnistui hankkimaan aseita ja rakentamaan infrastruktuuria, muun muassa tunneleita, Gazan kaistalla. Ne loivat perustan lokakuun 7. päivän iskuille. Kuva: Tamir Kalifa / The New York Times

Vuonna 2016 Netanjahun hallinnolla oli strategia Hamasin kontrolloimiseksi: Qatarin annettiin lähettää rahaa Gazaan. Netanjahun mukaan raha oli humanitaarista apua. Yksityisesti hän totesi, että Hamasin vakauttaminen vähentäisi painetta neuvotella palestiinalaisvaltion perustamisesta.

Samana vuonna uusi Mossad-päällikkö Yossi Cohen lopetti Harpoonin toiminnan osana rakenneuudistusta, kertovat Levy ja muut haastatellut.

Levy lähti valtion palveluksesta. Uusi ryhmä, joka koostui tiedusteluagenteista ja muiden virastojen asiantuntijoista, jatkoi rahavirtojen jäljitystä, mutta ilman vanhaa organisaatiorakennetta ja suoraa yhteyttä ylempiin vallankäyttäjiin.

Pian uusi ryhmä teki huolestuttavan löydön.

Aiemmin Hamasin oli arvioitu nostavan yhtiöiden voitoista itselleen noin 10–15 miljoonaa dollaria (9–14 miljoonaa euroa) vuosittain. Nyt lähteiltä saadusta ja muusta tiedustelutiedosta kävi kuitenkin ilmi, että Hamas oli myynyt osan salaisen sijoitussalkkunsa omistuksista ja tienannut niillä yli 75 miljoonaa dollaria eli noin 69 miljoonaa euroa. Israelin analyysin mukaan rahat lähetettiin Gazaan, jossa ne käytettiin Hamasin sotilaallisen infrastruktuurin jälleenrakentamiseen.

Israelin viranomaiset ovat tulleet siihen tulokseen, että rahavirrat eivät ainoastaan auttaneet Hamasia valmistautumaan lokakuun 7. päivän hyökkäykseen, vaan ne myös loivat sen johtajiin uskoa hyökkäyksen jälkeiseen jälleenrakennukseen. Asiasta kertoi New York Timesille viisi israelilaista virkamiestä.

Se, kuinka merkittävä osa rahavarat olivat lokakuun 7. päivän iskuissa, on yhä arvoitus. Viranomaiset ovat ilmoittaneet, että tiedustelun epäonnistuminen tutkitaan, joten uusia yksityiskohtia voi vielä selvitä.

On kuitenkin selvää, että Israelin hallinto ei ainakaan julkisesti tehnyt mitään estääkseen Hamasiin yhdistettyjä yrityksiä toimimasta. Sen sijaan Yhdysvaltojen toivottiin sulkevan yritykset ulos kansainvälisestä rahoitusjärjestelmästä. Siihen tarvittiin kuitenkin aikaa ja lisätodisteita.

2018: Läpimurto

Ei tiedetä tarkkaan, saiko Israelin tiedustelu asiakirjat käsiinsä ilmiantajan välityksellä vai tietomurrolla. Joka tapauksessa vuonna 2018 agentit löysivät etsimänsä todisteet.

Tiedostot oli luonut mies nimeltä Mahmoud Ghazal. Juuri hän toimi israelilaisten tietojen mukaan Hamasin sijoitussalkun kirjanpitäjänä.

Asiakirjoissa on kirjauksia ja arvonmäärityksiä vuosilta 2012–2018. Kirjaukset koskevat yrityksiä, joita agentit olivat seuranneet jo pitkään. Ne toimivat muun muassa Saudi-Arabiassa, Sudanissa ja Turkissa. Kirjanpidosta löytyy myös tuttuja nimiä, kuten Qafisheh ja Al-Shawa.

Agenteilla oli käsissään pitävät todisteet asiasta, jota he olivat jo kauan epäilleet. Vaikka julkinen kirjanpito väitti muuta, yhtiöitä hallitsi todellisuudessa Hamas.

– Se oli merkittävä läpimurto. Hamas voi piileksiä edustajien ja osakkaiden takana, mutta lopulta raha puhuu, kuvailee tutkintaan osallistunut virkamies.

Kirjanpidossa oli myös koodattuja kirjauksia. Ne hämmensivät tutkijoita. Yksi tiedosto oli kuitenkin eräänlainen Rosettan kivi, joka auttoi ratkaisemaan koodaukset. Rosettan kivellä viitataan muinaisegyptin kääntämisen avaindokumenttina toimivaan monikieliseen kivipaateen. Esimerkiksi QG oli ”Qitaa Ghaza” eli Gazan kaista, D taas viittasi Daffaan eli Länsirantaan. Merkintöjen viereen oli kirjattu isot dollarisummat. Niistä israelilaiset päättelivät, minne Hamas rahat lähetti.

Tiedustelutieto Saudi-Arabiasta tuki löytöä. Vuoden 2018 puolivälissä saudit pidättivät Hamasin kirjanpitäjän Ghazalin ja kaksi muuta miestä. Yrityskirjanpito osoitti, että miehet toimivat erilaisissa rooleissa 18 yrityksessä, jotka oli listattu Hamasin kirjanpidossa.

New York Timesin näkemistä kuulustelupöytäkirjoista käy ilmi, että Ghazal tunnusti kuulusteluissa, että salkun tarkoitus oli siirtää Hamasille rahaa. Ghazal myös kertoi, että Odeh päätti, minne rahat menivät, aivan kuten israelilaiset olivat koko ajan epäilleet.

Kaksi muuta miestä kertoivat kuulusteluissa olevansa yhtiöiden osakkaita vain nimellisesti. Todellisuudessa heidän osakkeensa omisti Israelin jo vuosia tarkkailema jordanialainen Qafisheh. Miehet myös sanoivat, että Qafisheh oli Hamasin jäsen.

Asiakirjoista ei käy ilmi, millä tavoin saudit ovat tunnustukset hankkineet. Kuningaskunnan kovaotteiset kuulustelutekniikat ovat joka tapauksessa saaneet osakseen kansainvälistä paheksuntaa.

Saudit jakoivat saamansa tiedot amerikkalaisille. He tiesivät, että Washingtonin kautta tiedot päätyisivät Yhdysvaltain tärkeälle liittolaiselle Israelille, kertovat tapauksen kanssa tekemisissä olleet virkamiehet. Saudi-Arabian monarkia ei hyväksy Hamasia, ja maassa toivottiin, että Yhdysvallat laittaisi yhtiöt pakotelistalle.

Israelilaiset agentit puolestaan jakoivat löytämänsä kirjanpidon ja muun tiedustelutietonsa yhdysvaltalaisten viranomaisten kanssa jo alkuvuodesta 2019. He toivoivat, että tiedot kannustaisivat Yhdysvaltoja kohdistamaan yrityksiin taloudellisia pakotteita.

Mutta mitään ei tapahtunut.Trumpin hallinto ei tehnyt mitään.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriön virkamiehet eivät mielestään hidastelleet päätösten teossa. Pakotteiden asettaminen on heidän mukaansa monimutkainen prosessi. Niin israelilaisten kuin yhdysvaltalaistenkin virkamiesten mukaan Israelille oli tärkeämpää, että Yhdysvallat asettaisi Iranin vastaisia pakotteita, eikä se siksi vaatinut nopeampaa toimintaa Hamasia vastaan.

– Tiedusteltutyötä tekevät todelliset ammattilaiset, mutta jos kukaan korkeammilla tasoilla ei pidä sitä tärkeänä, niin mitä he voivat tehdä? entinen Harpoon-johtaja Levy toteaa.

2019: Turkki

Vaikka sijoitussalkun yritykset toimivat useissa valtioissa, Turkki oli avainasemassa.

Saudit olivat pidätyksillä tehneet selväksi, ettei Hamas ollut tervetullut maahan. Sudanissa rahoittajat olivat menettäneet suurimman osan tuloistaan, kun maan autokraattinen johtaja Omar al-Bashir oli syrjäytetty.

Presidentti Recep Tayyip Erdoganin johtama Turkki ei kuitenkaan ollut kriminalisoinut Hamasia eikä selkeästi rajoittanut sen toimintaa maassa.

Vuonna 2019 Odeh oli Turkissa, samoin Qafisheh.

Al-Shawa, joka oli ollut Israelin tähtäimessä vuosia, oli ollut 135 päivää vangittuna Arabiemiraateissa mutta vapautui vuonna 2015. Hän kertoi New York Timesille, ettei koskaan saanut mitään selitystä vangitsemiselleen.

Vapautumisensa jälkeen Al-Shawa palasi Turkkiin.

Israelilaisilla ja amerikkalaisilla viranomaisilla oli tiedustelutietoja Hamasin rahoituksesta, mutta ne eivät osanneet käyttää sitä.

Israelilaisilla ja amerikkalaisilla viranomaisilla oli tiedustelutietoja Hamasin rahoituksesta, mutta ne eivät osanneet käyttää sitä. Kuva: Tamir Kalifa / The New York Times

Erdogan tuki voimakkaasti maan rakennusalaa. Se oli hyvä uutinen Hamasin salkun keskiössä olevalle yhtiölle, Trend GYO -kiinteistökehittäjälle.

Trend käytti hyväkseen Erdoganin rakennusbuumia. Se otti mukaan toimintaansa sijoittaja Hamid Al Ahmarin, jolla oli yhteyksiä presidenttiin, ja loi itsensä uudelleen, nyt kiinteistösijoitusrahastona. Rahasto nautti Turkissa veroetuja, ja pian se myös listautui pörssiin.

Trendin toimitusjohtajana toimi Al-Shawa. Hän sanoo, ettei hänellä ollut yhtiössä todellista valtaa, vaan yhtiön hallitus teki kaikki päätökset. Hän myös kieltää, että hänellä itsellään olisi yhteyksiä Hamasiin. Hän kertoo kuitenkin epäilleensä, että muilla oli.

– Minulla ei ole todisteita siitä, mutta toisinaan vain tulee sellainen tunne. Mutta en varsinaisesti välittänyt siitä, miksi minun olisi edes pitänyt välittää? Halusin vain tienata rahaa, hän toteaa.

Odeh ja Al Ahmar kieltäytyivät kommentoimasta New York Timesille. Myös Trend kieltäytyi välittämästä kommenttipyyntöä Qafishehille.

Uskon, että jos joku olisi jäljittänyt rahavirrat ja tukkinut ne, emme olisi nyt tässä tilanteessa.

Entinen Mossad-päällikkö Tamir Pardo

Yhtiön tiedottaja totesi New York Timesille, etteivät Qafisheh ja Al Ahmar ole enää tekemisissä yhtiön kanssa. Tiedottajan mukaan kysymys siitä, omistaako Hamas yhtiön, on ”naurettava ja merkityksetön”. Lisäksi hän ilmoitti Trendin anovan pakotteiden purkamista.

Myös Hamas kieltäytyi Libanonissa sijaitsevan mediatoimistonsa välityksellä kommentoimasta New York Timesille.

Ennen pitkää ulkomaisetkin sijoittajat kiinnostuivat Trendistä. Turkkilainen yrityskirjanpito osoittaa, että vuonna 2019, samaan aikaan kun Yhdysvaltain hallinto panttasi Hamasin kirjanpitoa, yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten pankkien asiakkaat omistivat yli 3 prosenttia yhtiön pörssiosakkeista.

Mormonikirkon sijoitusjaosto, Ensign Peak Advisors, oli ostanut yli 200 000 osaketta.

Mikään ei viittaa siihen, että mormonikirkko tai läntiset pankit olisivat tuolloin tienneet Hamas-kytköksistä.

Kirkon tiedottajan mukaan Yhdysvalloissa toimiva sijoitusneuvontayritys, Acadian Asset Management, oli ostanut osakkeet sen puolesta. Acadian Asset Managementin tiedottaja puolestaan ilmoitti, että yritys on ”noudattanut kaikkia asiaankuuluvia lakeja”.

Talouspakotteet viipyivät, ja Hamas ehti nimittää Musa Dudinin sijoituspäälliköksi. Toisin kuin edeltäjänsä, Dudin oli tunnettu Hamasin taistelija. Hän oli muun muassa virunut 18 vuotta israelilaisessa vankilassa osallisuudestaan kuolonuhreja vaatineisiin iskuihin.

Myös Dudin asuu Turkissa ja kieltäytyi välittäjän avustuksella kommentoimasta New York Timesin kysymyksiä.

Samaan aikaan Hamasiin yhdistetyt omistajat alkoivat nostaa rahojaan yhtiöstä. Vuonna 2019 Qafisheh myi osakkeitaan yli 500 000 dollarin (noin 460 000 euron) arvosta, käy ilmi yhtiön kirjanpidosta.

Vuonna 2020 Al Ahmar puolestaan myi osakkeita 1,6 miljoonalla dollarilla (noin 1,5 miljoonalla eurolla).

Omistajat saivat rahaa irrotettua myös muilla keinoilla. Al-Shawa kertoo, että yhtiön hallitus painosti hänet antamaan urakoita Qafishehin ja kahden muun osakkaan omistamalle rakennusyhtiölle.

Kirjanpidosta käy ilmi, että kiinteistökehittäjäyhtiö Trend maksoi rakennusyhtiölle yhteensä yli 7,5 miljoonaa dollaria (noin 6,9 miljoonaa euroa) vuosina 2018–2022. Juuri tämänkaltaisilla tavoilla Hamasiin liitetyt henkilöt pystyivät samaan sijoitussalkun rahoja käyttöönsä.

Trend toteaa kirjallisessa lausunnossaan maksaneensa rakennusyhtiölle ”kaupallisten käytäntöjen ja lainsäädännön mukaisesti” ja ettei sillä enää ole siteitä yhtiöön.

Israelilaiset agentit ymmärsivät, että Iranin vastaiset pakotteet ajaisivat Hamasin ohi, mutta viivyttely turhautti heitä. Kun he eivät keksineet enää muutakaan, entiset Harpoonin jäsenet tekivät epätoivoisen teon.

Kesäkuussa 2021 he latasivat osia Hamasin talouskirjanpidosta Facebookiin. Ladatut asiakirjat paljastivat yksittäisiä salaiseen verkostoon kuuluvia toimijoita. Trend oli yksi niistä. On epäselvää, oliko teolle lupa ylemmältä taholta.

Harpoonin jäsenten tavoitteena oli jättää verkkoon polku journalisteja, talousetsiviä ja muita kiinnostuneita varten. Julkaisusta seurasi kourallinen uutisia.

– Emme voineet käyttää tiedustelutietoa mitenkään. Julkaisimme tiedot tavallaan viimeisenä vaihtoehtona, sanoo entinen Mossad-agentti ja Harpoonin jäsen Uzi Shawa.

Lopulta toukokuussa 2022 Yhdysvaltain valtiovarainministeriö julkisti talouspakotteet ”laajaa Hamasia rahoittavaa verkostoa” vastaan. Odeh ja Qafisheh nimettiin rahoittajina.

– Yhdysvallat on sitoutunut tukkimaan Hamasin mahdollisuudet hankkia rahaa sekä siirtää varoja ja asettamaan Hamasin vastuuseen roolistaan väkivallan edistämisessä ja väkivaltaisissa toimissa, ministeriö totesi.

Trend joutui viimein pakotelistalle, samoin kuin monet muutkin yritykset. Kaikki yritykset on nimetty asiakirjoissa, jotka Israelin taloustiedustelutiimi oli antanut Yhdysvalloille kolme vuotta aiemmin.

Lokakuussa alkanut sota Israelin ja Hamasin välillä on raunioittanut Gazan kaupungit. Israelin tavoitteena on tuhota Hamas kokonaan.

Lokakuussa alkanut sota Israelin ja Hamasin välillä on raunioittanut Gazan kaupungit. Israelin tavoitteena on tuhota Hamas kokonaan. Kuva: Tamir Kalifa / The New York Times

2023: Jälkipyykki

Viime marraskuun lopulla Yhdysvaltain valtiovarainministeriön terrorismi- ja taloustiedustelun alivaltiosihteeri Brian Nelson lensi Turkkiin. Hän vaati maan hallitusta lopettamaan Hamasin rahojen suojelemisen.

– Se on ykkösprioriteetti, hän sanoi viime joulukuussa tehdyssä haastattelussa.

Tuolloin ministeriö lisäsi muun muassa Dudinin ja Al-Shawan talouspakotelistalle. Al-Shawa sanoi valittavansa päätöksestä.

Näyttää siltä, että Erdogan ei ole tehnyt elettäkään aikoakseen hyväksyä pakotteet. Sen sijaan lokakuun 7. päivän iskujen jälkeen Erdogan on julistanut, ettei Hamas ole terroristijärjestö ja että sen jäsenet ovat vapaustaistelijoita.

Turkkilainen kansanedustaja ja Erdoganin puoluetoveri Hasan Turan on todennut, että amerikkalaiset säätävät yksin tämän maailman lait, ja muiden on seurattava, eikä sitä ei voi hyväksyä.

Turan jopa järjesti viime vuoden marraskuussa tapaamisen entisen Trend-sijoittajan Al Ahmarin kanssa keskustellakseen tavoista, joilla palestiinalaisia voisi tukea.

Sen jälkeen, kun Trend lisättiin pakotelistalle edelleen Istanbulin pörssissä kaupattavan yhtiön osakkeen arvo on yli kaksinkertaistunut. Saman ajanjakson aikana kaksi pakotelistalla olevaa osakasta on myynyt 4,3 miljoonan dollarin (noin 4 miljoonan euron) edestä osakkeita, osoittaa yhtiön kirjanpito.

Kun New York Times kysyi Trendin hallituksen puheenjohtajalta, päätyivätkö rahat Hamasille, tämä totesi, ettei tiedä ja ettei sellaista olisi edes sopivaa kysyä.

New York Timesin tutkima pankkikirjanpito osoittaa, että vielä viime vuonna Hamasiin liitetyt yritykset ja pakotelistalla olevat henkilöt pystyivät Turkissa avaamaan valuuttatilejä Yhdysvaltain dollareissa, vaikka heidät on näennäisesti suljettu Yhdysvaltain talousjärjestelmän ulkopuolelle.

Entinen Mossad-päällikkö Pardo toteaa, ettei tiedä, mitä hänen vuoden 2016 lähtönsä jälkeen on tapahtunut. Tulosten perusteella hän kuitenkin arvelee, että ”Hamasilla on paljon rahaa”.

– Uskon, että jos joku olisi jäljittänyt rahavirrat ja tukkinut ne, emme olisi nyt tässä tilanteessa, hän toteaa.

Harpoonin entinen johtaja Levy kiihtyy, kun puhe kääntyy Hamasin rahoihin.

– Haluan tehdä kaiken voitavani sodan estämiseksi. Uskoin oikeasti, että pystyisimme siihen selvittämällä, mistä terroristiryhmät saavat rahansa. Mutta silloin se on tehtävä tosissaan.

© 2023 The New York Times Company

Käännös: Saara Lehto

Editointi: Seija Suihkonen, Janne Laukkanen

New York Times voitti keväällä 2024 Pulitzer-palkinnon kansainvälisen uutisoinnin kategoriassa. Se myönnettiin useista Gazan sotaa käsittelevistä jutuista. Tämä artikkeli oli yksi niistä. Alkuperäinen juttu on julkaistu joulukuussa.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi