play

Tilanne Kazakstanin pääkaupungissa on rauhallinen, kerrotaan Suomen edustustosta – nettikatkosten takia kokonaiskuvan muodostaminen on vaikeaa

Tilanne Kazakstanin pääkaupungissa Nur-Sultanissa on edelleen hyvin rauhallinen, kerrotaan Suomen suurlähetystöstä. Arkistokuva. LEHTIKUVA/AFP

Tilanne Kazakstanin pääkaupungissa Nur-Sultanissa on edelleen hyvin rauhallinen, kerrotaan Suomen suurlähetystöstä. Arkistokuva. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Tilanne Kazakstanin pääkaupungissa Nur-Sultanissa on edelleen hyvin rauhallinen, kertoo Suomen edustuston päällikön sijainen Kaisa Standish STT:lle.

Suurimmat protestit ovat keskittyneet maan suurimpaan kaupunkiin Almatyyn, joka sijaitsee tuhat kilometriä etelään Nur-Sultanista, ja muutamiin muihin kaupunkeihin. Standish kuvailee tunnelmaa paradoksaaliseksi, koska pääkaupungissa elämä näyttää täysin normaalilta, mutta samalla esimerkiksi Almatyssa tilanne on ollut kaoottinen ja sekava.

–  Jos katsoo ikkunasta ulos, kaduilla ei juurikaan näy enempää poliiseja tai mitään muitakaan viranomaisia. Oikeastaan elämä näyttää aika normaalilta, Standish kertoo.

–  Jotain pieniä protesteja oli täälläkin, mutta ei mitään laajamittaista.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kazakstanissa tietoliikenneyhteydet toimivat jälleen perjantaina melko hyvin.

–  Aikaisempina päivinä on ollut isoja ongelmia ja useiden tuntien katkoksia yhteyksissä. Kun internet on ollut poikki, kokonaiskuvan saaminen on ollut aika hankalaa, Standish sanoo.

Median toimintaa rajoitetaan Kazakstanissa voimakkaasti, mutta maahan on viime vuosina tullut enemmän riippumattomia verkkomedioita. Tietoliikenneyhteyksien katkokset ovat vaikeuttaneet niiden toimintaa.

Nettikatkokset ovat vaikuttaneet Standishin mukaan myös siihen, että monista pankkiautomaateista on loppunut käteinen, kun maksupäätteet ovat olleet poissa pelistä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Odottavalla kannalla

Suomen suurlähetystö seuraa tilannetta tarkasti, ja koordinoi myös muiden maiden edustustojen kanssa. Myös Nur-Sultanissa on voimassa öinen ulkonaliikkumiskielto, koska hätätila on laajennettu koskemaan koko maata.

Toistaiseksi näyttää siltä, että viranomaisten operaatio protestien tukahduttamiseksi on vielä kesken, koska virallista vahvistusta tilanteen rauhoittumisesta Almatyssa ei ole saatu.

–  Tällä hetkellä ollaan vähän odottavalla kannalla. Mutta toivotaan, että vältyttäisiin suuremmilta väkivaltaisuuksilta ja kuolonuhreilta. Haavoittuneiden ja kuolleiden määristä on aika vaikea saada täsmällistä tietoa vielä tässä vaiheessa, Standish sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hän kertoo itse yllättyneensä hieman siitä, miten mielenosoitukset levisivät ja kiihtyivät maan länsiosista myös Almatyyn.

–  Kyllä Kazakstanissa on ollut (aiemminkin) pienimuotoisia protesteja, joissa on vaadittu esimerkiksi elinolojen parantamista. Mutta tämä laajuus on ollut yllättävää.

Vaikka Kazakstanilla on öljyvaurautta, ei se ole jakautunut maassa kovin tasaisesti, ja elintasoerot suurten kaupunkien sekä maaseudun ja pikkupaikkakuntien välillä ovat mittavat.

Mielenosoittajien raskas aseistus herättänyt kysymyksiä

Ulkopoliittisen instituutin Keski-Aasiaan perehtynyt tutkija Kristiina Silvan toteaa kriisin edenneen arvaamattomasti, joten seuraavia käänteitä on vaikea ennakoida. Tällä hetkellä kuitenkin vaikuttaa siltä, että hallinto on saamassa protestit tukahdutettua, ja Ivy-maiden kollektiivinen turvallisuusjärjestö CSTO näyttää onnistuneen tavoitteessaan.

–  Vaikka hallitus saa mielenosoitukset tukahdutettua, se ei tarkoita sitä että protestimieliala ja tyytymättömyys jotenkin häviäisi kuin tuhka tuuleen, Silvan sanoo.

Avoimia kysymyksiä on vielä paljon. Mielenosoittajilla on paikoin ollut hallussaan melko raskastakin aseistusta, ja Silvanin mielestä suurimmat kysymykset liittyvät siihen, kuinka paljon väkivaltaa on pyritty lietsomaan tarkoituksella, koska väkivaltaisen protestiliikkeen tukahduttaminen väkivaltaisesti näyttäytyy oikeutettuna.

–  Tämän hetkisen tiedon varassa vaikuttaa siltä, että monissa paikoissa ihmiset ovat aluksi osoittaneet mieltään rauhanomaisesti, mutta sitten paikalle on saapunut parinkymmenen mielenosoittajan joukko, joka oli alkanut mellakoida, ja tilanne on eskaloitunut. On alettu rikkoa kauppojen ikkunoita ja polttaa autoja, Silvan kertoo.

–  Missä määrin kysymys on provokaatiosta, ja missä määrin siitä, että osa ihmisistä on niin turhautuneita täyttämättömiin lupauksiin, että he tarttuvat aseisiin?

Venäjän väliintulo saattoi ratkaista

Protestien paikoittaisessa väkivaltaisuudessa kyse saattaa Silvanin mielestä olla myös siitä, että ihmiset ovat jollain surullisella tavalla oppineet Valko-Venäjän tapahtumista. Siellä hallinto tukahdutti rauhanomaiset protestit erittäin väkivaltaisesti, ja laaja protestiliike kuihtui kasaan.

–  Siellä oltiin kategorisen rauhanomaisia, ja jotkut tutkijatkin olivat sitä mieltä, että autoritaarisia hallintoja ei voiteta rauhanomaisin keinoin.

Venäjän joukkojen tulo Kazakstaniin hallituksen tueksi saattoi ratkaista kriisin suunnan, koska se antoi ymmärtää että presidentti Tokajev ja paikalliset turvallisuuspalvelut saavat tukea ulkoapäin.

–  Ennen sitä turvallisuuspalveluiden sisällä oli ainakin joissain paikoissa kieltäydytty hajottamasta mielenosoituksia väkivaltaisesti. Se on erittäin huolestuttava merkki maan johdolle, Silvan sanoo.

Kazakstanissa on Silvanin mukaan suhtauduttu perinteisesti ymmärtäväisemmin sosioekonomisiin protesteihin kuin poliittisiin protesteihin. Sen takia Tokajevkin ensin teki myönnytyksiä mielenosoittajille ja lupasi perua nestekaasun hinnankorotukset.

– Mutta kun mielenosoitukset olivat eskaloituneet elintasoprotestista poliittiseksi protestiksi, käsissä olikin isompi ongelma.

Kazakstan on Venäjän keskeisimpiä kumppaneita

Venäjälle Kazakstan on erittäin tärkeä maa. Silvanin mukaan se on Venäjän liittolaisista toiseksi tärkein Valko-Venäjän jälkeen, ja ollut mukana kaikissa Venäjän integraatioprojekteissa.

Kremlillä on siis suuri intressi huolehtia Kazakstanin vakaudesta. Jos Kazakstan ajautuisi pitempiaikaiseen poliittiseen epävakauteen, se voisi vaikuttaa Venäjän kauppaan ja turvallisuuteen. Tämänhetkinen kriisi saattaa jopa tarjota Kremlille mahdollisuuden vetää Kazakstan tiiviimmin omaan vaikutuspiiriinsä.

–  Kazakstan ei missään nimessä ole ollut mikään Venäjän vasalli tai satelliittivaltio, vaan suhde on päinvastoin ollut jopa aika tasavertainen. Kazakstanissa on vahva talous. Se ei ole missään velkariippuvuudessa Moskovaan eikä myöskään Pekingiin, Silvan kertoo.

– Jos miettii Venäjän naapureita ja liittolaisia, se on ollut kaikista vakain. Joku voisi jopa väittää, että Kazakstan on ollut vakaampi maa kuin Venäjä itse.

Silvan huomauttaa, että kytevä tyytymättömyys esimerkiksi ostovoiman heikkenemiseen on ongelma, jonka kanssa myös Venäjä itse on kamppaillut jo pidemmän aikaa.

Eliitin sisäistä valtataistelua

Kriisi saattaa kytkeytyä myös Kazakstanin eliitin sisäisiin kamppailuihin. Kazakstanin presidentti Kassym-Jomart Tokajev näyttää vahvistaneen omaa asemaansa viime päivinä samaan aikaan, kun maan pitkäaikaisen presidentin Nursultan Nazarbajevin asema on heikentynyt.

Nazarbajev erosi presidentin tehtävästä vuonna 2019 ja siirsi vallan Tokajeville, mutta pysyi kuitenkin vaikutusvaltaisessa asemassa kansallisen turvallisuuskomitean johtajana. Tokajev on reformilupauksista huolimatta jatkanut pitkälti edeltäjänsä politiikkaa. Keskiviikkona Tokajev kuitenkin siirsi 81-vuotiaan Nazarbajevin sivuun turvallisuuskomitean johdosta.

–  Nazarbajev on vanha ja hauras, ja jo useamman kuukauden ajan on spekuloitu, onko hän enää kykeneväinen päätöksentekoon. Hän ei ole ollut koko kriisin aikana kertaakaan esillä. Hän on mahdollisesti paennut ulkomaille, mutta kukaan ei tiedä varmasti, Silvan kertoo.

Vielä suurempana muutoksena hän pitää sitä, että Tokajev erotti Nazarbajevin läheisen liittolaisen Karim Massimovin turvallisuuspalvelu KNB:n johdosta.

–  Se on iso juttu, joka on tulkittu Tokajevin yrityksenä keskittää valtaansa. Häntä on tähän asti pidetty heikkona presidenttinä.

Tokajev on valtakautensa alkuvuosina korostanut haluavansa tehdä Kazakstanista "kuuntelevan valtion", mutta hänen kova linjansa kriisin aikana kielii toisenlaisesta suuntauksesta.

---

Korjattu haastateltavan nimeä klo 16.32: Sukunimi on Standish, ei Landish.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi