play

Turkin diplomaattisesti taitava siirto: Ukrainassa käytävän sodan uskottiin vaikuttava negatiivisesti Turkkiin, mutta soimattu presidentti Erdogan saa nyt kansainvälistä huomiota rauhanedistäjänä

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on toiminut diplomaattisesti melko taitavasti, arvioi turkkilaisen ajatushautomon johtaja.  LEHTIKUVA / AFP

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on toiminut diplomaattisesti melko taitavasti, arvioi turkkilaisen ajatushautomon johtaja. LEHTIKUVA / AFP

STT-Lehtikuva

Ukrainan ja Venäjän välisiä neuvotteluja on käyty Turkissa, ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on yrittänyt saada niin venäläiskollegansa Vladimir Putinin kuin Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin Istanbuliin neuvotteluihin. Venäjän hyökätessä Ukrainaan helmikuun lopulla kuitenkin laajalti uskottiin, että kriisi vaikuttaisi negatiivisesti Turkkiin. Vakavan talouskriisin keskellä olevalla Turkilla on muun muassa taloudellisesti tärkeitä suhteita sodan kumpaankin osapuoleen. Lisäksi se kuuluu sotilasliitto Natoon.

–  Mielestäni Turkki on toiminut diplomaattisesti melko taitavasti luomalla itselleen tilan, jossa se on erityisessä roolissa neuvotteluissa, sanoo Carnegie Europe -tutkimuslaitoksen vieraileva tutkija, turkkilaisen Edam-ajatushautomon johtaja Sinan Ülgen puhelimitse STT:lle työmatkalta Brysselistä.

–  Turkki pystyi kaivamaan itselleen diplomaattisen tien olemalla ainoa Nato-maa, joka ei ole asettanut Venäjälle pakotteita. Samalla se on kuitenkin toimittanut Ukrainalle aseistettavia lennokkeja ja sulkenut Mustallemerelle vievät salmet sota-aluksilta, tavallisesti Istanbulissa toimiva Ülgen sanoo.

Turkkilainen kansanvälisten suhteiden professori ja kommentaattori Ilhan Uzgel sanoo, että Turkin ja presidentti Erdoganin asemaa ovat edistäneet hyvät suhteet Ukrainaan ja Venäjään. Presidentillä on ollut myös toistuva keskusteluyhteys Putiniin jo jonkin aikaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Turkin Istanbulissa on pidetty Venäjän ja Ukrainan edustajien välisiä tapaamisia, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba tapasivat Antalyassa maaliskuussa. Erdoganin kanslian mukaan tämä sanoi viime viikolla puhelimessa Putinille, että Turkki haluaa luoda alueelle kestävän rauhan mahdollisimman pian käyttämällä Istanbulin neuvotteluissa saatua vauhtia.

Alueellinen eristäytyneisyys johti suunnan muutokseen

Vielä jokin aika sitten Turkin ulkopolitiikka näyttäytyi aggressiivisena, ja monia on saattanut yllättää Turkin ja autoritääristä hallintoa johtavan Erdoganin rooli rauhan edistämisestä. Pääkaupunki Ankarassa on kuitenkin tehty käännös. Ülgen ja Uzgel sanovat, että Turkin ulkopolitiikan suunta muuttui noin puolitoista vuotta sitten pehmeämmäksi. Uzgel sanoo, että Turkki oli jäänyt alueellisesti erityksiin eikä sen suhteissa muun muassa Euroopan unioniin ollut kehumista.

–  Lisäksi (Yhdysvaltain presidentti Joe) Bidenin hallinto tuli valtaan. Erdoganilla oli ollut hyvät suhteet (Donald) Trumpiin, Uzgel sanoo puhelimitse Ankarasta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

1980- ja 1990-luvuilla diplomaattina työskennellyt Ülgen sanoo, että Turkissa on pitkään ajateltu, että se pystyy toimimaan aivan kuin se olisi yhtä etäällä Venäjästä, Kiinasta ja Natosta. Tämä ei hänestä voi kuitenkaan enää jatkua geopoliittisen tilanteen muututtua sodan myötä.

–  Jatkossa Turkin täytynee osoittaa sitoutumista sen ydinliittoumalle, joka on Nato, Ülgen pohtii.

Uzgel näkee käännöksessä myös sisäpoliittisia elementtejä etenkin, kun Turkissa järjestetään ensi vuonna niin parlamentti- kuin presidentinvaalit. Suurin osa väestöstä on pitänyt hyvänä, että Turkki pysyisi sodassa niin sanotusti puolueettomana.

"Lännessä voidaan olla tyytyväisiä tai tyytymättömiä"

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Turkilla on Venäjän ja Ukrainan rauhanprosessissa myös omat etunsa kiikarissa. Professori Uzgel sanoo, että Turkki ja Erdogan haluavat kansainvälisesti nostattaa asemaansa. Tätä voisi edistää se, että Turkissa saataisiin aikaiseksi jonkinlainen rauhaan liittyvä sopimus. Uzgel huomauttaa, että moni maa haluaisi päästä samanlaiseen tilanteiseen ja esimerkiksi Ranskassa jälleen presidentiksi valittu Emmanuel Macron on myös ollut yhteyksissä Putiniin ja Zelenskyiin.

–  Jos Erdogan olisi kansainvälinen johtaja, joka tuo rauhan suureen sotaan, se nostattaisi hänen kansainvälistä asemaansa, Uzgel sanoo.

–  Sota on tarjonnut Erdoganille mahdollisuuden luoda paremmat suhteet Bideniin, EU:hun ja Natoon.

Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies, Turkin-tutkija Anu Leinonen uskoo, että Turkin asema neuvotteluissa on muistuttanut ulkomaille maan geopoliittisesta ja geostrategisesta merkityksestä. Neuvottelut voivat hänestä parantaa Turkin mainetta ja ovat saattaneet niin jo tehdäkin.

–  Tämä on myös muistuttanut Yhdysvalloille ja Natolle, kuinka tärkeä Turkki onkaan, Leinonen sanoo.

Osa saattaa ajatella, että neuvotteluja tulisi edistää rauhasta ja ihmisoikeuksista tunnettu taho. Ülgen toteaa, että loppupeleissä neuvottelut ovat Turkin, Ukrainan ja Venäjän välinen asia.

–  Lännessä voidaan olla tyytyväisiä tai tyytymättömiä, mutta ei ole heidän tehtävänsä estää tietä, jonka Turkki on kaivanut itselleen, hän sanoo.

Turkissa on jo turruttu sotiin

Talouskriisin kanssa kamppaileva Turkki on riippuvainen Venäjästä monella saralla, kuten energiassa, turismissa ja ruokahuollossa. Turkki on tällä hetkellä paljolti tuontienergian varassa, vaikka sen tavoitteena onkin voida olla vähemmän siitä riippuvainen tulevaisuudessa. Turkkiin on esimerkiksi rakenteilla ensimmäinen ydinvoimala. Sitä tosin rakentaa venäläinen Rosatom.

Ukrainasta ja Venäjältä tulevat turistit ovat tärkeitä. Tänä vuonna Turkissa tuskin nähdään paljoakaan ukrainalaisturisteja, mutta taloudelle on tärkeää, että venäläisturistit saapuvat Turkkiin. Leinonen sanoo, että viime vuoden sesongin pelastivat nimenomaan Venäjältä tulevat turistit.

–  Turkki voi kärsiä todella pahasti, jos se kääntyy Venäjää vastaan ja Venäjä kääntyisi Turkkia vastaan. En näe, kuinka paljon Turkki voisi hyötyä siitä, jos se tekisi, miten länsimaat ja Nato-maat painostavat sitä tekemään, sanoo Leinonen.

Diplomaattisella tasapainoilulla Turkki suojelee omaa talouttaan. Leinonen avaa, että Turkin virallisen tilastokeskuksen lukujen mukaan vuosi-inflaatio on maaliskuu huomioon ottaen yli 61 prosenttia. Tilastokeskusta on usein syytetty tilastojen vääristelystä erityisesti inflaation ja työttömyyden suhteen. Inflaatio voi siis todellisuudessa olla paljon suurempi.

–  Maaliskuun inflaatio oli korkein 20 vuoteen. Erityisesti polttoöljyn, bensan ja ruuan hinnat nousevat.

Leinonen sanoo, että Turkissa Ukrainassa käytävä sota ei ole yhtä merkittävä keskustelunaihe kuin Suomessa. Ihmisiä puhuttavat enemmänkin ruuan hinta, inflaatio, köyhyys ja sisäpolitiikka.

–  Jos miettii, niin Turkin naapurissa Syyriassa on sodittu kymmenen vuotta, Irakissa on epävakaata. Siellä on toisella tavalla totuttu ja turruttu sotiin.

Mitä tulee Erdoganin mahdolliseen suosioon, jos tämä onnistuisi neuvotteluissa, Leinonen arvioi, että se voisi hieman helpottaa Erdoganin tilannetta.

–  Turkin talouden ongelmat ovat ihan muualta (kuin Ukrainassa käytävästä sodasta) lähtöisin, Leinonen huomauttaa.

Venäjän ja Turkin suhteessa on kyse kilpailusta ja yhteistyöstä

Turkin ja Venäjän suhde on monimutkainen. Ülgen kuvaa, että suhteessa on kilpailun ja yhteystyön elementtejä.

–  Siinä ei ole kyse jommastakummasta. Se on molempia samaan aikaan.

Turkki ja Venäjä ovat läsnä samoilla alueilla, mutta ovat tukeneet eri tahoja. Syyriassa Venäjä on tukenut Bashar al-Assadin hallintoa, Turkki on halunnut hallinnon vaihtoon. Vuoristo-Karabahin kiistassa Venäjä on asettunut Armenian puolelle ja Turkki on tukenut Azerbaidzhania. Maat ovat tukeneet eri tahoja myös Libyassa. Turkki ei myöskään ole tunnustanut Krimin niemimaan liittämistä Venäjään.

–  Turkin ja Venäjän tavoitteissa on vain vähän päällekkäisyyttä. Ne ovat kuitenkin joissakin asioissa pystyneet löytämään metodin konfliktien ratkaisuun, Ülgen sanoo.

Ülgen ajattelee, että nykyisillä neuvottelulla on Turkille myös turvallisuusetuja. Hän näkee, että Turkki tarvitsee Venäjän osallistumista ja kumppanuutta Syyriassa.

Venäjällä on selkeästi Ukrainaa merkittävämpi rooli Turkin ulko- ja talouspolitiikassa, joten voisiko tästä olla Ukrainalle huolta?

–  Venäjä on miehittänyt Ukrainaa. Ukrainalla ei ole sitä luksusta, että se voisi laittaa Turkin syrjään, Uzgel pohtii.

Mitä Turkki voisi pyytää Suomelta Nato-jäsenyysprosessissa?

Suomessa ja Ruotsissa pohditaan nyt tarkkaan mahdollista Naton jäsenyyttä. Turkki liittyi Natoon ensimmäisten maiden joukossa vuonna 1952, jolloin sotilasliiton perustamisesta oli kulunut vasta kolme vuotta.

–  Ensinnäkin Turkki on yksi Naton merkittävistä jäsenmaista. Turkki on aina muokannut ja tulee jatkossakin muokkaamaan Naton päätöksentekoa. Tietysti päätökset tehdään yksimielisesti, mutta osa maista on tavallaan yhdenvertaisempia kuin toiset. Ja Turkki on yksi näistä maista. Suomen tulisi nähdä Turkin rooli tällaisena, Ülgen sanoo lisäten, että Yhdysvalloilla on toki aivan erityinen asema.

Ülgen ja Uzgel uskovat, että Turkilla ei olisi mitään sitä vastaan, että Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon. Molemmat asiantuntijat näkevät, että Turkki voi käydä jäsenyysprosessissa myös kahdenkeskisiä neuvotteluja maiden kanssa.

–  Ongelma on se, että Turkki tulee varmasti käymään neuvotteluja. Se tulee kysymään jotain vastineeksi jäsenyydestä, Uzgel sanoo.

–  Tämä ei tarkoita, että Turkki estäisi jäsenyyden. Se tulisi prosessissa tuomaan esiin, että Nato-liittolaisina Ruotsin ja mahdollisesti Suomen tulisi toimia enemmän Turkin turvallisuusodotusten mukaisesti, Ülgen sanoo.

Uzgel näkee, että se, mistä neuvoteltaisiin, riippuu tilanteesta. Kyse voi olla esimerkiksi jonkinlaisesta poliittisesta tuesta. Ruotsin tapauksessa Uzgel ja Ülgen mainitsevat Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n. Turkki näkee, että Ruotsi ei ole ottanut sitä tyydyttävällä tavalla kantaa Syyriassa toimivia, kurdijohtoisia Syyrian demokraattisia joukkoja (SDF) vastaan. Ruotsalaisministereitä on tavannut SDF:ään kuuluvia.

Turkki näkee SDF:ään kuuluvat kurdijoukot PKK:n haarana. Muun muassa Turkki on luokitellut PKK:n terroristijärjestöksi. Syyriassa toimivat kurdijoukot ovat olleet Yhdysvalloille merkittävä liittolainen taistelussa terroristijärjestö Isisiä vastaan.

Ülgen pohtii, että Suomen olisi hyvä myös huomioida Naton jakolinjat ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Hän kuvaa, että Baltiassa ja Pohjois-Euroopassa uhkana on nähty Venäjä, kun taas Välimeren maat ovat aiemmin keskittyneet useampiin uhkiin kuten etelämpänä oleviin romahtaneisiin tai romahduksen partaalla oleviin valtioihin ja radikalisoitumiseen.

–  Tietysti sota Ukrainassa on muuttanutta tilannetta. Suomen tulisi kuitenkin tiedostaa, että kun Turkki tarkastelee maailmaa, kyse ei ole ainoastaan Venäjästä, Ülgen sanoo.

--

Lähteenä myös uutistoimisto AFP ja Politico.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi