Yhdysvallat on luottavainen, että Turkin huolet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyen poistuvat, sanoo Bidenin neuvonantaja

Yhdysvallat on luottavainen sen suhteen, että Turkin huolet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen liittyen poistuvat, sanoo presidentti Joe Bidenin neuvonantaja Jake Sullivan.

Uusien Nato-jäsenten hyväksymiseksi tarvitaan kaikkien jäsenmaiden ratifiointi, joten Turkki pystyy halutessaan estämään uusien jäsenten tien Natoon. Suomi ja Ruotsi toimittivat jäsenhakemuksensa Natolle keskiviikkona.

Suomen valtionjohto on kertonut olevansa optimistinen sen suhteen, että asiat Turkin kanssa saadaan selvitettyä keskustelemalla.

Sullivanin mukaan Yhdysvalloissa ollaan niin ikään luottavaisia, että Suomi ja Ruotsi liittyvät loppupeleissä Natoon ja "Turkin huolet saadaan käsiteltyä".

–  Meillä on erittäin hyvä tunne siitä, mihin tämä johtaa, hän sanoi.

CNN:n mukaan Valkoisen talon turvallisuusneuvonantaja Sullivan kertoo myös tavanneensa turkkilaiskollegansa kanssa, minkä lisäksi Yhdysvaltain ulkoministerin Antony Blinkenin on ollut keskiviikkona määrä tavata Turkin ulkoministeri New Yorkissa.

Uutiskanava kertoo Sullivanin antaneen toimittajien tentissä lopulta ymmärtää, että Turkki kääntäisi kelkkansa osoituksena yhtenäisyydestä. Hän painotti Naton kaltaisen moniäänisen kollektiivinkin tietävän, koska vetää yhtä köyttä ja sopia erimielisyydet.

–  Odotan, että nämä erimielisyydet saadaan sovittua. Odotan, että Nato puhuu lopulta yhdellä äänellä tukien Suomea ja Ruotsia, Sullivan summasi.

Biden: "Luulen, että kaikki tulee olemaan hyvin"

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Turkin vastahankaisuus ei vielä merkitse sitä, että Suomi ja Ruotsi olisivat menettäneet mahdollisuuden saada Nato-jäsenhakemuksensa nopeasti käsiteltyä. Niinistö arveli suomalaismedialle keskiviikkona Tukholmassa, että Turkin kannat nousevat esiin myös keskusteluissa Washingtonissa, jonne presidentti matkaa suoraan valtiovierailulta Ruotsista.

Washingtonissa Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tapaavat presidentti Bidenin. Kolmikon on Bidenin mukaan määrä keskustella lisää Nato-hakemuksista ja Euroopan turvallisuudesta.

Biden otti itse kantaa Turkin huoliin keskiviikkona varsin lyhytsanaisesti vastaillessaan toimittajien kysymyksiin Suomen ja Ruotsin johtajien tulevasta vierailusta. Häneltä kysyttiin brittilehti Guardianin mukaan, voiko hän "saada Turkin vakuuttuneeksi" tuoreista jäsenhakemuksista.

–  En ole menossa Turkkiin, mutta luulen, että meillä tulee olemaan kaikki hyvin, Biden vastasi.

Turkkilaislehti listasi Turkin vaatimukset Suomelle ja Ruotsille

Turkin hallintoa lähellä oleva ja virallista linjaa tiukasti noudattava Sabah-lehti on listannut Turkin vaatimukset Suomelle ja Ruotsille. Vaatimuslista on kymmenkohtainen.

Lehden mukaan Suomen ja Ruotsin tulisi ensinnäkin "selventää kantansa" Kurdistanin työväenpuolue PKK:hon ja siihen liittyviin muihin terroristijärjestöihin. Maiden parlamenteissa ei saisi lehden mukaan jatkossa istua PKK:n johtavia edustajia – tämä kohta koskee lähinnä Ruotsia.

Lehden mukaan Turkki vaatii, että kaikenlainen tuki Pohjois-Syyriassa toimivalle, PKK:hon liittyvälle kurdien YPG-järjestölle tulee katkaista. Lisäksi yhteydet PKK:n johtohahmoihin Irakissa ja Syyriassa on katkaistava.

Yhdysvalloissa asuvan turkkilaissaarnaaja Fethullah Gülenin johtaman liikkeen Turkista paenneiden edustajien "disinformaatio" Turkkia kohtaan on lopetettava, listassa lukee.

PKK:n, YPG:n ja niihin liittyvien muiden järjestöjen palautettaviksi vaaditut edustajat on lehden mukaan palautettava Turkkiin nopeasti. Palautettavien palautusprosessia on nopeutettava.

Turkki: "Terroristien" tilit jäädytettävä

Sabahin mukaan "kaikenlainen Turkkia uhkaava toiminta" on lopetettava. Lisäksi Suomen ja Ruotsin tulisi perustaa Turkin kanssa yhteinen mekanismi, jonka kautta maat voisivat läheisesti tehdä yhteistyötä Turkin kanssa "terrorismia vastaan".

Terrorismin tukemiseen liitettyjen tahojen tilit on Sabahin mukaan jäädytettävä ja tahojen rahaliikenne tukahdutettava. Terrorijärjestöihin liittyvien "niin sanottujen kansalaisjärjestöjen" toiminta ja varojenkeruu on Sabahin mukaan estettävä.

Esille nousi myös asevientikielto

Myös aiemmin uutistoimisto Bloombergille puhuneet Turkin viranomaiset painottivat, että Turkin keskeisimmät vaatimukset Suomelle ja Ruotsille niiden Nato-jäsenyyshakemusten hyväksymiseksi liittyvät kurdijärjestöihin.

He myös nostivat esiin asevientikiellon, jonka Suomi ja Ruotsi asettivat osana EU-rintamaa vuonna 2019 Turkin Syyriaan tekemän hyökkäyksen takia.

Vaikka Turkilla ei ole merkittävää asekauppaa Suomen ja Ruotsin kanssa, ei se virkamiesten mukaan halua periaatteessa ottaa liittoumaan maita, jotka eivät suostu asekauppoihin sen kanssa.

Puolueelleen AKP:lle puhunut Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan toisti keskiviikkona kantansa, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin edustajien "ei kannata vaivautua" matkustamaan Turkkiin taivuttelemaan maata tuen saamiseksi Nato-jäsenyydelle.