Turkin mukaan Nato-hakemusten hyväksyminen riippuu Suomen ja Ruotsin omista toimista

Turkin presidentinkanslia on vahvistanut turkkilaislehdistölle, että Turkin presidentti Recep Taayip Erdoganin ja sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenbergin tapaamisessa tänään keskusteltiin myös Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksista.

Tapaaminen oli suljettu lehdistöltä. Turkin presidentinkanslian illalla toimittajille lähettämän lausunnon mukaan se, kuinka nopeasti Turkki voisi hyväksyä maiden Nato-jäsenyyshakemukset, riippuu Suomen ja Ruotsin omista toimista.

Eilen Turkkiin vierailulle saapunut Stoltenberg totesi Suomen ja Ruotsin pitäneen Turkille antamansa lupaukset terrorismin vastaisesta taistelusta. Siksi maiden Nato-jäsenyysprosessit olisi syytä viedä loppuun pikaisesti, Stoltenberg sanoi.

–  Näin vaarallisina aikoina on erityisen tärkeää viimeistellä jäsenyydet, jotta estetään väärinkäsitykset tai virhelaskelmat Moskovassa ja lähetetään selvä viesti Venäjälle siitä, että Naton ovi pysyy auki, Stoltenberg sanoi.

Stoltenberg ja Erdogan puhuivat myös muun muassa Ukrainasta. Tavattuaan Erdoganin Stoltenberg tviittasi kuvan Erdoganin kanssa sekä kiitokset Turkille viljanvientisopimuksen jatkumisen varmentamisesta.

–  Keskustelimme myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden sinetöimisestä, mikä vahvistaa liittoamme, hän lisäsi.

"Ruotsin hallitus edeltäjäänsä parempi"

Stoltenbergin torstaina tavanneen Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun mukaan hakijamailla on vielä tekemistä lupaustensa käytännön lunastamisessa. Erityisesti näin on Ruotsin osalta, jonka uusi hallitus on kuitenkin edeltäjäänsä päättäväisempi, Cavusoglu sanoi.

–  Tiesimme, ettei edellinen hallitus voinut tehdä paljoa, Cavusoglu sanoi.

Ruotsin pääministerin Ulf Kristerssonin on määrä vierailla Turkissa ensi tiistaina. Mediatietojen mukaan Kristersson on kirjoittanut Erdoganille kirjeen, jossa hän on vakuutellut Ruotsin viranomaisten tekevän tiukemmin töitä kurdien sissijärjestö PKK:ta vastaan, jonka jäsenien "majoittamisesta" Turkki on Ruotsia syyttänyt.

Kristersson on myös antanut ymmärtää, että maan uudella hallinnolla on käytettävissään enemmän keinoja Turkin vaatimuksien täyttämiseksi.

Turkki ei kuitenkaan ole ainakaan toistaiseksi osoittanut lämpenemisen merkkejä Ruotsille.

–  Haluan vielä sanoa, että meillä ei ole niinkään ongelmia Suomen asenteen kanssa, Cavusoglu lisäsi.

Hän kuitenkin lisäsi, että molemmat maat sekä Naton pääsihteeri Stoltenberg ovat toivoneet, että maat liittyvät yhdessä Natoon.

Uutistoimisto Bloomberg uutisoi torstaina nimettömiin lähteisiin pohjautuen, että Turkki tuskin on hyväksymässä Ruotsin hakemusta ennen vuoden loppua tai edes ennen ensi kesälle kaavailtuja vaaleja.

Cavusoglu kuittasi kysymyksen Nato-jäsenyyksien ratifiointien aikataulusta ja sen yhteydestä Turkin ensi vuoden vaaleihin toteamalla, että aikataulu riippuu ensi sijassa hakijamaiden toimista. Jäsenyydet hyväksyvälle Turkin parlamentille on hänen mukaansa pystyttävä osoittamaan, että Suomi ja Ruotsi ovat ottaneet konkreettisia askeleita lupaamaansa suuntaan.

"Ihan kuin voisimme hylätä oikeusvaltioprosessimme"

Turkkiin erikoistunut Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta sanoo Twitterissä, että ei näe suurta muutosta Turkin suhtautumisessa Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksiin.

–  Samaa jankuttamista ”konkreettisista toimista”, mitä olemme kuulleet alusta alkaen – ihan kuin me voisimme tai olisimme valmiita hylkäämään omat oikeusvaltioprosessimme, Alaranta sanoo.

Turkki on pyytänyt esimerkiksi Suomea arvioimaan uudelleen tiettyjen henkilöiden luovutuspyyntöjä. Oikeusministeriön mukaan niitä ei kuitenkaan olla avaamassa, koska ratkaisut on jo tehty.