Tutkijan arvion mukaan Koreoiden ohjusrypäs jää sapelinkalisteluksi

Pohjois-Korea on ampunut harjoituksissaan vuorokauden aikana enemmän ohjuksia kuin koko vuoden 2017 aikana. Tuo vuosi oli "tulen ja raivon" vuosi, jolloin Pohjois-Korean ohjuskokeet lisääntyivät selvästi.

Mikä on nyt kiristänyt tilanteen? Analyytikot maailmalla sanovat, että meneillään olevat Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean sotaharjoitukset ovat avaintekijä, ja arvioivat, että Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un valmistautuu uuteen ydinkokeeseen.

Vigilant Storm -harjoitukseen osallistuu satoja lentokoneita sekä Etelä-Koreasta että Yhdysvalloista. Harjoitus oli määrä päättää tämän viikon perjantaina, mutta sitä päätettiin jatkaa. Syyksi ilmoitettiin Pohjois-Korean "aggressio".

Suomessa tilanteen tuntijoihin lukeutuu Turun yliopiston Korea-tutkija Antti Leppänen. Hän sanoo, että naapurimaiden uhittelun juurisyitä on se, että Pohjois-Korea suhtautuu erittäin kielteisesti Yhdysvaltain sotilaalliseen läsnäoloon Etelä-Koreassa.

–  Pohjois-Korean ohjuskokeet on ajoitettu Etelä-Korean ja Yhdysvaltain sotaharjoitusten ajalle. Pohjoisen kannalta etelänaapurin sotaharjoitus on selvä peruste omille ohjustesteille.

Tutkijan mukaan merkitystä on myös sillä, että Etelä-Koreassa ovat vallassa tällä erää konservatiivit. Heihin Pohjois-Korea on perinteisesti suhtautunut jäätävästi. Leppäsen mukaan Pohjois-Korea tosin nolasi myös Etelä-Korean taannoisen liberaalijohdon pyrkimykset Koreoiden välien liennytykseen.

–  On Etelä-Korean hallinto sillä erää liberaali tai ei, maalla on aina ollut valmius puheväleihin Pohjois-Korean kanssa. Voi kylläkin lisätä sen, että tällä kertaa Etelä-Korean vastaus naapurinsa uhitteluun on ollut tiukka.

Vaikka koeohjukset ovat nyt lentäneet tiiviisti ja kummankin Korean ampumina, Leppänen ei usko tilanteen eskaloituvan, kärjistyvän lisää.

–  Ei tilanne mene sen huonommaksi kuin mitä se on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut. Tämä on sapelinkalistelua.

Leppänen kertoo olleensa Etelä-Koreassa vuonna 2010, kun Pohjois-Korea ampui tykillä eteläkorealaiseen saareen ja etelä vastasi niin ikään tykeillä. Kummallakin puolella tuli kuolonuhreja.

–  Vaikka jännittyneen ilmapiirin silloin huomasi, ei edes tuo johtanut isompaan yhteenottoon. Se jäi siihen.

Leppäsen mukaan voi myös sanoa, että viime päivien ohjuskokeet eivät ole tuoneet Koreoiden väleihin mitään poikkeuksellista.

Pohjoisella heikot ilmavoimat

Vigilant Storm -harjoituksiin osallistuu Yhdysvaltain ja Etelä-Korean kehittyneimpiä hävittäjiä. F-35A ja F-35B ovat molemmat lentokoneita, jotka on suunniteltu näkymään mahdollisimman huonosti tutkahavainnoissa.

Pohjois-Korean ilmavoimien uskotaan olevan sen armeijan heikoin lenkki.

–  Suurin osa Pohjois-Korean lentokoneista on vanhentuneita. Maalla on hyvin vähän huippuluokan hävittäjiä, kertoi Sejong-instituutin tutkija Cheong Seong-chang uutistoimisto AFP:lle.

–  Pohjois-Korealla ei ole paljon öljyä, jota tarvitaan lentokoneisiin, joten (ilmavoimien) koulutusta ei myöskään tehdä kunnolla, hän lisäsi.

Mitä Kim pelkää?

Tämän vuoden kesällä raportoitiin, että Yhdysvaltain ja Etelä-Korean kommandot harjoittelivat niin kutsuttuja "päänpoistoiskuja" – Pohjois-Korean ylimmän johdon syrjäyttämistä salamannopealla sotilasoperaatiolla.

Asian Institute for Policy Studies -instituutin tutkija Go Myong-hyun uskoo Pohjois-Korean katsovan, että lännen edistyneitä ilmavoimia käytettäisiin "päänmestausoperaatioissa".

Asiantuntijat sanovat, että on muitakin merkkejä Kimin huolestuneisuudesta. Esimerkiksi Pohjois-Korean ydinaseita koskeva laki uusittiin syyskuussa. Uusi laki sallii ensi-iskun ydinaseilla.

Jos Pohjois-Korean ydinvoiman komento- ja ohjausjärjestelmä – käytännössä presidentti Kim – joutuu vaaraan "vihamielisten voimien" hyökkäyksen vuoksi, ydinisku on määrä käynnistää automaattisesti ja välittömästi.

"USA:lla syntipukin rooli"

Jopa Vigilant Storm -harjoituksen nimi koetaan pohjoisessa loukkaavaksi. Pohjois-Korea väittää, että nimi juontaa juurensa operaatio Desert Stormiin, Yhdysvaltain johtamaan hyökkäykseen Irakiin vuosina 1990–1991.

Pohjois-Korean tukijat Pekingissä ja Moskovassa ovat estäneet Yhdysvaltain masinoimat yritykset luoda pakotteita Pohjois-Korealle YK:ssa maan ydinkokeiden vuoksi. Kiina ja Venäjä ovat ilmoittaneet, että Yhdysvallat provosoi Pohjois-Koreaa.

Jotkut ovat katsoneet, että näin pyritään ujuttamaan Yhdysvallat syntipukin rooliin.

–  Kimin hallinto uhkaa alueellista rauhaa laittomilla aseilla ensisijaisesti Etelä-Koreaa koskevien revisionististen tavoitteidensa vuoksi, ei sen vuoksi, mitä Yhdysvallat tekee tai jättää tekemättä, arvioi uutistoimisto AFP:lle Leif-Eric Easley, joka on professori Ewha-yliopistossa Etelä-Korean Soulissa.

---

Lähteenä myös uutistoimisto AFP.