play

Tutkijat povaavat suurvaltojen tulevista neuvotteluista hankalia – "Venäjän vaatimukset ovat epärealistisia"

Aiemmin tänään uutisoitiin, että Venäjä ja Yhdysvallat aikovat neuvotella tammikuun 10. päivä Genevessä ydinaseista ja Ukrainan tilanteesta. Kuvassa ukrainalaissotilaat harjoittelevat lähellä Kiovaa 25. joulukuuta. LEHTIKUVA/AFP

Aiemmin tänään uutisoitiin, että Venäjä ja Yhdysvallat aikovat neuvotella tammikuun 10. päivä Genevessä ydinaseista ja Ukrainan tilanteesta. Kuvassa ukrainalaissotilaat harjoittelevat lähellä Kiovaa 25. joulukuuta. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Venäjän ja lännen – pääasiassa Yhdysvaltojen – väliset neuvottelut ensi kuussa Genevessä tulevat olemaan hyvin hankalat, ennakoivat suomalaiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkijat. Yhteistä säveltä ei geopoliittisen kiistan osapuolilta tunnu löytyvän oikein mistään. Varovaista toiveikkuutta kenties herättää, että kumpikaan suurvalta ei tiettävästi halua ryhtyä ydinsotaan.

–  Mitä tässä on tullut maiden presidenttien Joe Bidenin ja Vladimir Putinin lausuntoja kuunneltua, harva asia heitä yhdistää, toteaa johtaja Markku Kangaspuro Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.

–  Molemmat ovat kuitenkin sanoneet, että ydinsota on mahdoton käydä ja sen uhan vähentämiseksi täytyisi tehdä nyt jotain.

Aiemmin tänään uutisoitiin, että Venäjä ja Yhdysvallat aikovat neuvotella tammikuun 10. päivä Genevessä ydinaseista ja Ukrainan tilanteesta. Lisäksi Venäjän on määrä keskustella 12. tammikuuta sotilasliitto Naton edustajien kanssa. Seuraavana päivänä on vielä tiedossa neuvottelut Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin kanssa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tuomiopäivän kello on lähempänä keskiyötä kuin koskaan

Kangaspuron mukaan neuvotteluissa voitaisiin saada aikaan jonkinlaista liikahdusta nimenomaan ydinasekysymyksessä.

–  Kansainväliset tutkijat ovat todenneet, että ydinsodan uhka on todellinen. Tällä hetkellä niin sanottu tuomiopäivän kello on jopa lähempänä keskiyötä kuin kylmän sodan aikana, Kangaspuro sanoo.

Kylmän sodan alussa vuonna 1947 kehitetty kello symboloi tutkijoiden arviota siitä, miten lähellä ydintuhoa tai vastaavaa katastrofia maailma on. Keskiyö merkitsee kellossa maailmanloppua. Kelloa siirrettiin viimeksi vajaat kaksi vuotta sitten, minkä myötä viisari näyttää nyt sataa sekuntia vaille keskiyön. Näin lähellä keskiyötä se ei ole koskaan aiemmin ollut.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Useampi ydinaseita koskeva sopimus on päästetty raukeamaan tai irtisanottu. On globaalisti hyvin akuutti tarve neuvotella uudelleen aseiden määrää, valmistamista ja olemassaoloa koskevista sopimuksista, Kangaspuro toteaa.

–  Tulevissa neuvotteluissa on mahdollisuus päästä uralle, jossa rajoitettaisiin ydinaseita ja lopulta päästäisiin niistä eroon. Tämä on periaatteessa osapuolten tavoite.

Tavoitteen asettelussa on kuitenkin Kangaspuron mukaan ristiriitoja. Ydinaseista on hankala puhua ottamatta mukaan Kiinaa, joka on Yhdysvalloille avainasemassa. Venäjälle Kiina ei näyttäydy samanlaisena akuuttina ongelmana.

–  Kiina ja Yhdysvallat mittelevät maailman johtajuudesta. Kiina ei ole halunnut sitoa ydinohjuksiaan vanhoihin sopimuksiin, ja Yhdysvallat irtisanoi aiemmin omia keskimatkan ohjuksiaan koskevan sopimuksen. Venäjä seurasi heti perässä, Kangaspuro sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Kaikki tämä hankaloittaa asiassa etenemistä. Maailmassa on myös muita ydinasevaltioita. Riittääkö, että vain Venäjä ja Yhdysvallat keskustelevat ydinaseista, vai pitääkö joukkoa laajentaa?

"Venäjän vaatimukset ovat epärealistisia"

Neuvotteluissa on ydinaseiden lisäksi tapetilla nopeasti kiristynyt tilanne Ukrainassa. Venäjä on keskittänyt kymmeniätuhansia sotilaita Ukrainan rajalle, mikä on saanut lännen epäilemään, että Venäjä valmistelee hyökkäystä Ukrainaan. Venäjän presidentti Putin on kiistänyt hyökkäysaikeet ja sanonut joukkojen olevan puolustamassa Venäjää vihamielisiltä läntisiltä armeijoilta.

Venäjä julkaisi joulun alla listan erilaisia vaatimuksia Yhdysvalloille ja Natolle. Venäjä esimerkiksi ilmoitti, että Ukraina ei saisi liittyä Naton jäseneksi. Naton olisi myös muun muassa vedettävä sotilaansa pois Keski- ja Itä-Euroopasta maista, joihin Nato laajeni Neuvostoliiton hajottua.

Litaniaa voidaan pitää tulevien neuvottelujen sopimusluonnoksena, arvioi kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg Tampereen yliopistosta.

–  Venäjä on halunnut näitä neuvotteluja, mutta sen esittämä agenda on täysin epärealistinen, jotta se voitaisiin hyväksyä, Forsberg sanoo.

–  Länsi ei halua tehdä sopimusta, jonka nojalla Natoa ei enää laajennettaisi ja lännen joukot vedettäisiin pois Natoon kylmän sodan jälkeen liittyneistä maista.

Forsberg pitää selvänä, että Yhdysvallat on kiinnostunut käymään neuvotteluja, jos niillä voidaan estää välitön sotilaallisen voimankäytön kärjistyminen Ukrainassa. Kompromissia vain on vaikea hänen mukaansa löytää.

–  Poliittisesti voidaan tietenkin sopia, ettei Natoa lähitulevaisuudessa laajennettaisi. Tässä pelissä on kuitenkin kokonaan auki, mitä myönnytyksiä Venäjä olisi valmis tekemään, Forsberg sanoo.

–  Onhan lännellä ollut pitkään oma toivelista alkaen siitä, että Venäjä lopettaa Ukrainan nykyisen konfliktin ja vetäytyy Krimiltä. Tämäkin on varmasti toiveajattelua, ja varmasti länsi sen tietää.

Perusperiaatteista ei olla valmiita tinkimään

Myös Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola näkee, että kiristyneessä tilanteessa paineen siirtäminen neuvottelupöydille on molempien osapuolten edun mukaista.

Hänen mukaansa Venäjä on lähtenyt hakemaan neuvotteluista tiukalla asenteella "maksimaalisia tavoitteita", mutta Yhdysvaltojen tulokulma on tyystin toinen. Luvassa ovat tiukat neuvottelut.

–  Yhdysvallat on tavattoman haluton muuttamaan yhtään mitään, vaikka tietysti sodan uhka ja voimankäytöstä puhuminen hätkähdyttävät varmasti Washingtonissa, Aaltola sanoo.

–  Perusperiaatteesta ei kuitenkaan olla valmiita tinkimään: jokaisella Euroopan maalla on oikeus itse tehdä omat turvallisuusratkaisunsa. Mekanismi on ollut voimassa kylmän sodan jälkeen, ja Venäjä on hyväksynyt sen pitkän aikaa. Yhdysvallat ei näe tässä suhteessa minkään muuttuneen.

Aaltolan mukaan tulevat neuvottelut vaikuttavat Suomeen ainakin niin, että Venäjän lähtökohta niihin kaventaa Suomen liikkumatilaa.

–  Venäjän maksimaalinen vaatimushan oli, että se saisi periaatteessa päättää, kuka sen rajanaapureista liittyy Natoon. Venäjä ei siis enää tunnustaisi Suomea normaaliksi eurooppalaiseksi valtioksi, jolla on oikeus itse ratkaista omat turvallisuuspoliittiset kysymyksensä, Aaltola toteaa.

–  Tähän peliin ei Suomen ole mitään järkeä lähteä mukaan. Eikä Venäjä kykene yksipuolisesti asiaa muuttamaan.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi