Tutkimus: Ulkomaalaistaustaisia epäillään Ruotsissa yleisemmin rikoksista kuin syntyperäisiä ruotsalaisia

Ulkomaalaissyntyiset ja heidän lapsensa ovat Ruotsissa 2,5–3 kertaa yleisemmin epäiltynä rikoksista kuin ruotsalaissyntyiset, joiden vanhemmat ovat myös syntyperäisiä ruotsalaisia.

Asia käy ilmi Ruotsin oikeusministeriön alaisen rikostenehkäisyneuvoston tuoreesta tutkimuksesta, joka perustuu vuosien 2015–2018 tilastoihin rikoksesta epäillyistä.

Tutkimuksen mukaan ruotsalaissyntyisille vanhemmille Ruotsissa syntyneistä kolme prosenttia oli ollut epäiltynä rikoksista neljän vuoden aikana.

Ulkomaalaissyntyisille vanhemmille Ruotsissa syntyneiden kohdalla luku oli kymmenen prosenttia. Ulkomaalaissyntyisistä kahdeksaa prosenttia oli epäilty rikoksista.

Edellisen kerran neuvosto on tehnyt vastaavan vertailun vuonna 2005.

Ikäjakauma selittää osan erosta

Neuvosto huomauttaa, että vaikka ulkomaalaisille vanhemmille syntyneillä on "suhteellisen korkea" kohonnut riski päätyä rikoksesta epäillyksi, kyse on pienestä väestöryhmästä.

–  On vaikea sanoa, mistä yliedustus johtuu. Selitysten antaminen ei ole ollut päätarkoitus tässä raportissa, sanoo toimialajohtaja David Shannon rikostenehkäisyneuvostosta Dagens Nyheter -lehdelle.

Neuvoston mukaan yksi asiaan vaikuttava tekijä on ryhmien ikäjakauma. Kahdelle ulkomaalaissyntyiselle vanhemmalle Ruotsissa syntyneiden ryhmässä huomattavasti suurempi osa on nuoria ihmisiä verrattuna ryhmään, joiden vanhemmat ovat syntyneet Ruotsissa.

Rikoksesta epäiltyjen osuus on yleensä nuorten keskuudessa suurempi kuin vanhemmilla ihmisillä.

Analyysien mukaan kasvanut riski päätyä rikoksesta epäillyksi liittyy jossain määrin myös tulo- ja koulutuseroihin.

Ulkomaalaisvanhemmille Ruotsissa syntyneet korostuvat murhissa ja tapoissa

Dagens Nyheterin mukaan tilastoissa on ulkomaalaistaustaisten kesken suuria eroja siinä, mistä he tai heidän vanhempansa ovat kotoisin.

Erityisen korkea riski päätyä rikoksesta epäillyksi koskee Keski-Aasiasta ja tietyiltä Afrikan alueilta kotoisin olevia.

Lehden mukaan Pohjois-Afrikasta ja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta – ei kuitenkaan Itä-Afrikasta – kotoisin oleville vanhemmille syntyneistä enemmän kuin joka viides oli epäiltynä rikoksesta vuosien 2015–2018 aikana.

Myös eri rikostyyppien välillä on suuria eroja.

Ulkomaalaisille vanhemmille Ruotsissa syntyneet olivat viisi kertaa useammin epäiltynä murhista ja tapoista verrattuna niihin, joiden vanhemmat olivat syntyneet Ruotsissa. Ryöstöjen osalta korostunut riski oli lähes yhtä iso.

Raiskausten kohdalla sen sijaan korostuivat ulkomaalaissyntyiset. He olivat lähes kolme kertaa yleisemmin epäiltynä raiskauksesta kuin ruotsalaissyntyisille vanhemmille syntyneet.

Tutkimusraportin mukaan rikoksesta epäiltyjen osuus väestöstä on kokonaisuudessaan pienentynyt vuosien 2007–2018 välillä. Kehitys on ollut samansuuntaista sekä ruotsalais- että ulkomaalaistaustaisten keskuudessa.