play

Upin johtaja: Venäjä ei ole saanut lännen kanssa neuvotteluyhteyttä uhkavaatimuksilleen

Upin johtajan Mika Aaltolan mukaan Naton ja Venäjän keskiviikon tapaaminen osoitti osapuolten neuvotteluasemien olevan hyvin jyrkät ja etäiset. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Upin johtajan Mika Aaltolan mukaan Naton ja Venäjän keskiviikon tapaaminen osoitti osapuolten neuvotteluasemien olevan hyvin jyrkät ja etäiset. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

STT-Lehtikuva

Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtajan Mika Aaltolan mukaan Naton ja Venäjän keskiviikon tapaaminen osoitti osapuolten neuvotteluasemien olevan hyvin jyrkät ja etäiset. Joitain pieniä luottamusta herättäviä toimia voisi olla mahdollista sopia, mutta Venäjän tärkeimpiin vaatimuksiin muun muassa Naton laajentumisen lopettamisesta ne eivät vastaisi.

–  Venäjä ei ole saanut neuvotteluyhteyttä, jossa he pääsisivät keskustelemaan vastauksista heidän ultimaatumeihinsa – ellei se sitten itsessään ole vastaus, että länsi ei näe tilanteessa mitään mahdollisuuksia luopua keskeisistä periaatteistaan, Aaltola pohtii.

Hänen mukaansa länsi on geopoliittisen paineen alla yhdistynyt ja Yhdysvallat ohjaa neuvotteluja Venäjän toiveiden vastaisesti kahdenkeskiseltä monenkeskiselle raiteelle muun muassa Natoon.

Venäjällä ei vaikuttaisi olevan mitään kasvot pelastavaa tapaa antaa periksi, joten Aaltolan mukaan herää kysymys, mitä Venäjä tekee seuraavaksi. Se voi esimerkiksi todeta myöhemmin tällä viikolla, että neuvotteluja kokeiltiin, eikä se toiminut.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Sehän ei tarkoita automaattisesti mitään siirtoa saman tien jossain, vaan sellaisen strategisen hämäryyden laskeutumista Eurooppaan, jossa emme tiedä, mitä Venäjä tekee, Aaltola sanoo.

Toinen vaihtoehto olisi alistuminen lännen toiveiden mukaisiin neuvotteluihin ja laihempaan sopuun. Tai sitten Venäjä voi ryhtyä muuttamaan "faktoja maastossa" siirtelemällä esimerkiksi ydinohjuksia avoimesti Krimille ja Kaliningradiin, Aaltola sanoo.

"Monen katseet kääntyneet Helsinkiin"

Hän ei pidä yllättävänä, että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg nosti esiin Suomen ja Ruotsin aseman Naton avoimien ovien politiikkaa korostaessaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Suomi, ja Ruotsikin siinä vanavedessä, ovat kertoneet selkeästi oman positionsa eivätkä ole asettuneet mihinkään puolueettomaan asemaan. Tämä on huomattu lännessä ja Venäjällä, Aaltola sanoo.

Hänen mukaansa Venäjällä varmaan mietitään omien ultimaatumien monenlaisia seurauksia Suomen suunnalla.

–  Ei tarvitse Nato-hakemusta laittaa, vaan pelkästään se, että liputetaan vallitsevan status quon (nykytilanteen) puolesta, on saanut aika monen katseen kääntymään Helsinkiin, Aaltola kuvailee tilannetta.

Torstain Etyj-keskusteluja Wienissä Aaltola pitää Suomen kannalta ehkä mielenkiintoisina, koska Suomella on Helsingin päätösasiakirjojen myötä eräänlaista "omistajuutta" Etyj-prosessiin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi