play

Uudet Valko-Venäjän vastaiset pakotteet tulossa voimaan lähiviikkoina

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

STT-Lehtikuva

Uudet Valko-Venäjän vastaiset pakotteet tulevat todennäköisesti voimaan marraskuun lopussa tai joulukuun alussa, arvioi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.). EU-ulkoministerit sopivat pakotteiden laajentamisesta maanantaina.

Lisäpakotteita oli valmisteltu jo aiemmin, mutta nyt niiden piiriin lisätään siirtolaisten kuljetuksiin Puolan rajalle osallistuneita tahoja.

–  Ne olisivat matkanjärjestäjiä, matkatoimistoja, lentoyhtiöitä ja mahdollisesti lentokenttiä, Haavisto kertoi kokouksen jälkeen.

Näin Haaviston mukaan EU pystyisi puuttumaan Valko-Venäjän toimiin, joissa maa käyttää siirtolaisia eräänlaisena aseena unionia vastaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Valko-Venäjän ja Puolan rajalla on jumissa satoja EU:n alueelle pyrkiviä ihmisiä. Valko-Venäjä on usuttanut ihmisiä kohti unionia luodakseen painetta rajalle.

Uusien pakotteiden yksityiskohdat ovat tällä hetkellä viilattavana. EU:n ulkoasioiden korkean edustajan Josep Borrellin mukaan pakotteet voisivat tulla voimaan jo tulevina päivinä.

Myös Yhdysvallat suunnittelee uusia Valko-Venäjää koskevia pakotteita, kertoo maan ulkoministeriö. Ulkoministeriön mukaan pakotteet suunnitellaan yhdessä EU:n kanssa ja niiden tarkoituksena on panna Valko-Venäjää johtavan Aljaksandr Lukashenkan hallitus vastuuseen "toistuvista demokratian, ihmisoikeuksien ja kansainvälisten normien vastaisista hyökkäyksistä".

Lentoja rajoitettu jo

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tulevien pakotteiden paineella on Haaviston mukaan ollut jo rajoittava vaikutus Valko-Venäjän pääkaupunkiin Minskiin suuntautuviin lentoihin.

–  Lentotoiminta on tällainen kansainvälinen ketju. Luultavasti on niin, että EU:n sanktiopelote panee monet toimijat harkitsemaan tästä eteenpäin vahvasti omia toimiaan, Haavisto arvioi.

Esimerkiksi Turkista ja Dubaista on rajoitettu pääsyä Minskiin suuntautuville lennoille. Turkki on kieltänyt Syyrian, Irakin ja Jemenin kansalaisia lentämästä Turkista Valko-Venäjälle.

Haavisto sanoi ennen ulkoministerikokousta pitävänsä tavattoman hyvänä uutisena sitä, että Irak on tarjoutunut järjestämään paluulentoja kansalaisilleen, jotka haluavat vapaaehtoisesti palata kotimaahansa Valko-Venäjältä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Rajalla jumissa olevista ihmisistä monet ovat Irakista ja suuri osa kurdeja.

Kahden aseistetun ketjun välissä

Haavisto kertoo Puolan ulkoministerin Zbigniew Raun näyttäneen lyhyen videon tilanteista, joita Puolan ja Valko-Venäjän välisellä rajalla on tapahtunut.

Haaviston mukaan videolla näkyi hyvin selvästi, että Puolan puolelle pyrkivää ihmisryhmää työnnettiin aseilla uhaten eteenpäin.

–  Heidän takanaan on aseellisia miehiä, aseellisia toimijoita. Siviilit ovat ikään kuin kahden aseistetun ketjun välissä. Toisaalta Valko-Venäjän puskemana ja sitten Puola on toisella puolella rajavartion ja myöskin sotilaiden toimin, Haavisto kuvaili.

Muiden EU-maiden ulkoministerit osoittivat kokouksessa solidaarisuutta Puolalle. EU-keskusteluissa on viime aikoina ollut pinnalla monenlaista kritiikkiä Puolaa kohtaan muun muassa oikeusvaltion tilan vuoksi, mutta Haaviston mukaan näiden ongelmien ratkomisen aika ei ole juuri nyt.

–  Itse ajattelen niin, että presidentti (Aljaksandr) Lukashenka on saattanut ajatella, että Puola on sillä tavalla hyvä kohde, että se jollain tavalla jakaa Euroopan unionia. Niin ei se kyllä tänään jakanut millään tavalla. Kaikki näkevät, että turvallisuustilanne on nyt ykkösasia, Haavisto sanoi.

Avustusjärjestöjen pääsyä rajalle vaaditaan

EU on vedonnut sen puolesta, että avustusjärjestöt päästettäisiin rajalle helpottamaan siellä jumissa olevien ihmisten inhimillistä hätää. Rajalla olevien ihmisten on kerrottu olevan kylmissään ja nälissään. Järjestötietojen mukaan ainakin 10 siirtolaista on menettänyt henkensä, kertoo uutistoimisto AFP.

Haavisto mainitsee, että avustusjärjestöillä on edustusta Minskissä, joten tarvikkeita ja henkilöitä olisi saatavissa nopeasti, jos avun toimittaminen perille asti sallittaisiin.

–  Tähän mennessä meidän käsityksemme on se, että raja on ollut suljettu tällaisilta toimijoilta.

EU pyrkii katkomaan siipiä huhupuheilta

Tilanteeseen vaikuttamiseksi EU on käynyt keskusteluja eri maiden kanssa edustustojensa kautta. Haavisto mainitsee Borrellin kertoneen, että 35 EU-edustuston kautta on oltu yhteydessä eri isäntämaihin ja nostettu esille, että EU kokee vihamielisenä Valko-Venäjän hybridioperaation tukemisen.

Keskusteluissa on pyritty konkreettisesti siihen, että siirtolaisia Valko-Venäjälle kuljettavat lennot pystyttäisiin keskeyttämään. Lisäksi EU on pyrkinyt kumoamaan väärät väitteet siitä, että tie unioniin olisi auki Valko-Venäjän kautta.

–  Ihmiset saattavat uskoa kuulopuheita ja vääriä tietoja, ja tätä disinformaatiota on sitten torjuttu, Haavisto kertoo.

Ukraina huolissaan Venäjän liikkeistä

Ulkoministerikokouksen yhteydessä on esillä laajemminkin EU:n suhde sen itäisiin naapureihin.

EU-ulkoministerit tapasivat ennen kokouksen alkua Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban aamiaisella. Haavisto kertoo, että Ukraina on tällä hetkellä hyvin huolissaan omasta turvallisuudestaan ja taloudestaan.

–  Ukraina on ottanut esille huolensa siitä, että Venäjän puolella on kasvava määrä sotavoimien liikuttelua, Haavisto sanoi.

Ukrainan ulkoministeri tapasi myös sotilasliitto Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin, jonka mukaan Nato on valppaana ja seuraa tilannetta tarkkaan.

–  Vetoamme Venäjään, jotta se olisi läpinäkyvä sotilaallisissa toimissaan, Stoltenberg sanoi tänään uutistoimisto AFP:n mukaan.

Rauhansopimusten luhistuminen Länsi-Balkanilla tietäisi pahoja ongelmia

Kokouksessa oli esillä myös Bosnia-Hertsegovinan vaikea tilanne. Viime viikkoina pelot uudesta konfliktista maassa ovat heränneet, kun maa on ajautunut pahimpaan poliittiseen kriisiin sitten 1990-luvun sodan päättymisen.

–  Jos rauhansopimukset alkavat luhistua Länsi-Balkanilla, se merkitsee hyvin suuria ongelmia, Haavisto kommentoi.

Poliittinen kriisi syntyi, kun Bosnian serbien johtaja Milorad Dodik ilmoitti aikomuksesta vetää serbitasavalta pois liittovaltion keskeisistä instituutioista, kuten armeijasta, poliisivoimista ja verohallinnosta.

Haaviston mukaan ulkoministerikokouksessa nostettiin esiin myös se, että Bosnia-Hertsegovinan tilanteessa ei ole vain yhtä riitapukaria, vaan maan sisäiset jännitteet ovat moninaisia eri ryhmien välillä.

EU-ulkoministerit eivät kuitenkaan sopineet vielä mistään konkreettisista keinoista, miten maan tilanteeseen voisi vaikuttaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi