play

Vaikka Turkki on Nato-maa, se ei kaipaa Yhdysvaltoja maailmanpoliisiksi – miksi Turkki poukkoilee esimerkiksi Suomen ja Ruotsin jäsenyysasiassa?

Presidentti Recep Tayyip Erdogan liittolaisineen eivät näe itseään osana länsimaita ja tuntevat epäluottamusta etenkin Yhdysvaltoja kohtaan. AFP / LEHTIKUVA

Presidentti Recep Tayyip Erdogan liittolaisineen eivät näe itseään osana länsimaita ja tuntevat epäluottamusta etenkin Yhdysvaltoja kohtaan. AFP / LEHTIKUVA

STT-Lehtikuva

Turkki, Suomi ja Ruotsi kokoontuvat huomenna perjantaina jälleen neuvottelemaan virkamiestasolla Nato-jäsenyydestä.

Turkin ulkopolitiikka nousi puheenaiheeksi myös Suomessa toukokuussa, kun Turkki ilmoitti estävänsä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessin etenemisen.

Maan ulkopolitiikka onkin viime vuosina aiheuttanut harmaita hiuksia useille länsimaille. Nato-maa Turkki on ostanut Venäjältä sotilaskalustoa ja riidellyt EU:n kanssa muun muassa Itäisen Välimeren kaasuetsinnöistä. Myös Turkin demokratiakehitys on huolettanut länsimaissa.

Ukrainan sodassa maa on taas ottanut eräänlaisen rauhanvälittäjän roolin, ja edisti muun muassa viljankuljetusten käynnistymistä Mustanmeren satamasta. Turkki ei ole asettunut Venäjää vastaan samalla tavalla kuin muut länsimaat, vaikka kuuluukin sotilasliitto Natoon.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jännitteitä Turkin ja lännen välillä on aiheuttanut myös Yhdysvaltain tuki kurdijärjestö YPG:lle taistelussa äärijärjestö Isisiä vastaan. YPG on Turkin ja EU:nkin terroristijärjestöksi määrittelemän PKK:n sisarjärjestö, joka käy sotaa Turkin valtiota vastaan. Tämä dilemma aiheutti jännitteitä Turkin ja Yhdysvaltain välille.

Nyt se uhittelee uusilla sotatoimilla Pohjois-Syyriaan, jossa järjestö toimii. Vaikka Turkki on pidättäytynyt toistaiseksi uudesta operaatiosta, on se Syyrian sotaa tarkkailevan järjestön mukaan tehnyt ilmaiskuja alueella.

Viimeisimpänä maa asettui vastustamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, virallisena syynä maiden "tuki terrorismille".

Turkki on Nato-jäsen, mutta Erdoganin hallinto ei näe itseään osana länsimaita

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Turkin näkökulmasta sen tasapainottelu esimerkiksi Venäjän ja Yhdysvaltain välillä on sille eduksi. Vaikka Turkki on Naton jäsen, se ei koe erityistä liittolaisuutta lännen kanssa.

–  Suomessa identifioidutaan osaksi länsimaailmaa ja koetaan Amerikka-napaisen maailman murtuminen uhkana. Turkissa sen murentuminen taas nähdään mahdollisuutena, kuvaa Turkki-asiantuntija, Suomen Lähi-idän instituutin säätiön asiamies Anu Leinonen.

Leinosen mukaan presidentti Recep Tayyip Erdogan ja hänen miehensä eivät näe itseään tiiviinä osana länsimaita, vaan tuntevat syvää epäluottamusta etenkin Yhdysvaltoja kohtaan. Turkin näkökulmasta Yhdysvaltain katsotaan ajavan länsimaiden etua, ei niinkään Turkin etuja.

–  Turkki ei kaipaa Yhdysvaltoja maailmanpoliisiksi, sanoo Leinonen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Leinosen mukaan Turkin ulkopolitiikkaa kuvaa hyvin termi "tilannekohtainen liittolaisuus". Pysyvien liittolaisten hakemisen sijaan se pyrkii solmimaan sellaisia siteitä, jotka tuovat sille hyötyä kussakin tilanteessa.

Tämä voi osaltaan selittää, miksi Turkki ei tunne suurta intohimoja Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden edistämiseksi, vaan halua siinäkin edistää omia etujaan.

Nolla ongelmaa naapureiden kanssa vaihtui useaksi ongelmaksi naapureiden kanssa

Myös naapurimaiden kanssa Turkilla on ollut erilaisia vaiheita. Vielä vuonna 2013 Turkin silloinen ulkoministeri Ahmet Davutoglu julisti Turkin ulkopolitiikan tavoitteena olevan "nolla ongelmaa naapureiden kanssa".

Jännitteitä kuitenkin syntyi. Arabikevään aikana vuonna 2011 Turkki lähti tukemaan uusia poliittisia toimijoita lähialueillaan, tavoitteenaan lisätä myös omaa vaikutusvaltaansa. Ylipäätään Turkki on nähnyt itsensä eräänlaisena Lähi-idän ja muslimimaailman johtajana ja tulkkina.

Turkki tarjosi tukea Egyptissä armeijan kanssa vallasta taistelleelle islamilaiselle Muslimiveljeskunnalle. Kun Muslimiveljeskunta savustettiin pois vallasta Egyptissä armeijan johdolla, tarjosi Turkki turvapaikkoja liikkeen jäsenille.

Syyriassa Turkki asettui vahvasti presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan ja aseisti al-Assadia vastaan sotivaa oppositiota. Samalla maa pelasti monia syyrialaisia tarjoamalla näille turvapaikan Turkista.

Lähentymistä Syyrian hallinnon kanssa

Nyt maa on alkanut kuitenkin lämmitellä suhteitaan jälleen naapureihin. Leinosen mukaan Turkki on mahdollisesti kokenut jääneensä liikaa eristyksiin, minkä vuoksi se tekee nyt muutoksia politiikassaan.

–  Välit Egyptin hallintoon ovat parantuneet, Israelin kanssa on solmittu diplomaattisuhteet ja myös välejä Saudi-Arabian kanssa lämmitelty, Leinonen luettelee.

Syyriankin suhteen Turkki on viime aikoina osoittanut linjanmuutosta. Turkin ulkoministeri Mevlüt Cavusoglu on väläytellyt, että Syyrian hallituksen ja opposition tulisi löytää kompromissi vuosia jatkuneeseen sotaan, minkä tulkittiin viittaavan siihen, ettei vallanvaihto Syyriassa olisi enää Turkin tavoite.

Valtapuolue AKP:n varapuheenjohtaja Hayati Yazici taas totesi Lähi-idän politiikkaa seuraavan al-Monitor -lehden mukaan, että suhteet Damaskoksen kanssa voisivat "muuttua suoremmiksi" ja läsnäoloa voitaisiin lisätä. Osa tulkitsi sanat niin, että Turkin johto tekisi valtiovierailun Syyriaan pian.

Syyrian suhteen käännöstä voi selittää osin se, että Turkki katsoo nyt oleellisemmaksi päästä eroon kurdijärjestöistä Pohjois-Syyriassa kuin syöstä al-Assad vallasta oppositiota tukemalla. Syyrian sotaa on käyty jo yli 10 vuotta, mutta vallanvaihdosta maassa ei ole tapahtunut.

–  Ehkä ajatellaan, että jotta saadaan lopetettua kurdijärjestöjen toiminta Turkin rajalla, niin voidaan ehkä jopa keskustella Syyrian hallinnon kanssa, Leinonen pohtii.

Al-Monitor-lehdessä arvioidaan yhdeksi syyksi myös kotimaiset tekijät. Turkissa järjestetään ensi vuonna vaalit, ja talouden lisäksi osa kansalaisista on ollut entistä tyytymättömämpiä siihen, että maa majoittaa yli kolmea miljoonaa syyrialaista.

Rasistinen puhe syyrialaisia kohtaan ja jopa suorat hyökkäykset ovat lisääntyneet. Vaatimuksia syyrialaisten kotiin lähettämisestä on esitetty toistuvasti muun muassa opposition suulla. Turkin ulkoministeri Cavusoglu totesikin turkkilaismedialle aiemmin tällä viikolla, että Syyria "pitää puhdistaa terroristeista" ja antaa ihmisille mahdollisuus palata koteihinsa.

Monille al-Assadin hallinnon vainoa paenneille pakolaisille ja Syyrian oppositiolle Turkin sovinto al-Assadin kanssa olisi kylmä suihku kasvoille.

Turkki kaipailee hävittäjiä

Suhteiden normalisointi Syyrian hallinnon kanssa miellyttäisi myös Venäjää. Nato-maa Turkin suhteet Venäjään ovat yksi asia, joka on hiertänyt länsimaissa viime vuosina. Turkki on pyrkinyt olemaan Venäjän ja Ukrainan sodassa puolueeton rauhanvälittäjä.

Viime vuosina Turkki on ostanut Venäjältä sotilaskalustoa. Tämä hermostutti Yhdysvallat ja sai sen sulkemaan Turkin ulos Yhdysvaltain huippumodernin F-35-hävittäjän ohjelmasta.

Samalla suhde Venäjään ei silti ole ollut ongelmaton. Maiden suhteet katkesivat tilapäisesti, kun Turkki ampui alas venäläisen hävittäjän vuonna 2015. Suhteet kuitenkin normalisoitiin Turkin sotilasvallankaappausyrityksen jälkeen.

"Koko Naton Syyria-politiikan muutos maksimitavoite"

Miten tämä kaikki sitten vaikuttaa Turkin suhtautumiseen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen? Mahdollisia syitä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden estämiseksi on useita, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta Twitterissä.

Hänen mukaansa Suomen ja Ruotsin kurditavoitteiden muuttaminen on vain minimitavoite, koko Naton Syyria-politiikan muutos taas maksimitavoite.

–  Turkki on tyytymätön ennen muuta USA:n Syyria-politiikkaan, ja Ruotsin ja Suomen hakemusten jumittaminen on tapa tuoda tämä koko allianssin agendalle.

–  Toki myös Ruotsin ja Suomin liberaali suhtautuminen kurdien poliittiseen toimintaan on mukana, varsinkin Ruotsia pidetään laajasti Turkissa PKK:n eurooppalaisena päämajana, hän lisäsi.

Myös Suomen presidentti Sauli Niinistö totesi suurlähettiläspäivillä tiistaina Helsingissä, että Turkilla näyttää olevan enemmän tyytymättömyyttä muiden Nato-maiden toimintaan kuin Suomen ja Ruotsin.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi