play

Vastahyökkäys Hersonissa oli odotettu viesti Ukrainan kotirintamalle ja läntisille tukijoille, sanovat tutkijat

Ukrainan kotirintamalla kaivataan sodasta hyviä uutisia taistelutahdon pitämiseksi yllä. LEHTIKUVA/AFP

Ukrainan kotirintamalla kaivataan sodasta hyviä uutisia taistelutahdon pitämiseksi yllä. LEHTIKUVA/AFP

STT-Lehtikuva

Ukrainan pitkään odotetun vastahyökkäyksen alkaminen Hersonin alueella maan eteläosassa oli tutkijoiden mukaan paitsi sotilaallinen viesti Venäjälle myös pitkään odotettu poliittinen viesti niin Ukrainan kotirintamalle ja kuin länsimaille.

Viron ulkopoliittisen instituutin johtajan Kristi Raikin mukaan hyökkäyksen menestystä on vielä aikaista arvioida, eikä siitä välttämättä muodostu käännekohtaa sodassa.

–  Mutta Ukrainalle on tärkeä osoittaa, että se pystyy saamaan aikaan Venäjän puolella epävarmuutta ja huolta siitä, ettei tilanne ole hallinnassa, Raik sanoo.

Hänen mukaansa tämän lisäksi Ukrainan kotirintamalla kaivataan sodasta hyviä uutisia taistelutahdon pitämiseksi yllä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun dosentin ja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vierailevan tutkijan Ilmari Käihkön mukaan ukrainalaisten toinen tavoite on muistuttaa länsimaita siitä, että Ukrainan sotilaallisella tukemisella saadaan aikaan tuloksia, jotka näkyvät taistelukentällä. Tämä olisi hänen mukaansa omiaan kannustamaan länttä jatkamaan tai jopa lisäämään sotilaallista apuaan.

Käihkö muistuttaa samalla, että vastahyökkäykseen sisältyy myös epäonnistumisen riski.

–  Herson on ukrainalaisille otollisin paikka hyökätä. Jos vastahyökkäys ei onnistu siellä, niin voi miettiä, että onnistuuko se missään muuallakaan, Käihkö pohtii.

Raik ei usko, että länsimaissa elätellään toiveita koko sodan kääntymisestä nyt Ukrainan voittokuluksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Eivätköhän odotukset lännen suunnalla ole aika realistiset. Ei odoteta, että Ukraina kykenisi nopeasti muuttamaan tilannetta, vaan on valmistauduttu pitkäaikaiseen sodan jatkumiseen ja Ukrainan tukemiseen, Raik arvioi.

Puheet ja valmius toimia eivät kohtaa

Ukrainan sodan uusimman ja laajimman vaiheen jatkuttua puoli vuotta on kysytty, millaiseen lopputulokseen nykyasetelmista ollaan matkalla. Suomessa keskustelua, ja kiivastakin arvostelua, herätti Käihkön ja hollantilaisprofessori Jan Willem Honigin Helsingin Sanomissa julkaistu kirjoitus. Sen mukaan sota näyttäisi nykymenolla loppuvan "epätäydelliseen kompromissirauhaan".

Tämä olisi ristiriidassa lännessä ja Ukrainassa virallisissa puheissa toistetun tavoitteen kanssa, joka on Venäjän tappio ja rauha ukrainalaisten ehdolla eli käytännössä Venäjän ajaminen pois koko Ukrainasta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Käihkö korostaa, ettei kirjoituksen tarkoituksena ollut esitellä kompromissirauhaa hyvänä vaihtoehtona, vaan olla realisti ja puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

–  On poliittista retoriikkaa sanoa, että Ukrainan on voitettava, mutta se ei vastaa kysymykseen: Miten? Tutkijan tehtävä ei ole toistaa retoriikkaa vaan esittää vaikeita kysymyksiä, Käihkö sanoo.

Hänen mukaansa taustalla on se, että kiistatta hyvin anteliaasti sotilasapua antaneen lännen sanat ja teot eivät kuitenkaan tällä hetkellä kohtaa.

–  Riippuu kauhean paljon meistä (länsimaista), miten tämä sota jatkuu. Vastuu on myös meillä ja on poliittinen päätös, olemmeko valmiita kantamaan sitä vastuuta ja tekemään riittävästi Ukrainan eteen. Minusta ei näytä, että olemme, joten seuraavaksi paras ratkaisu on se, että ryhdytään miettimään, miten muuten päästäisiin rauhaan -- ei pysyvä sotatila ole etenkään ukrainalaisten intressissä, Käihkö sanoo.

"Sotateollisuus pystyyn kuten toisessa maailmasodassa"

Kristi Raikin mukaan juuri nyt on erittäin huono aika ajatella sitä, että Ukraina lähtisi tekemään jotain myönnytyksiä.

–  Ei heillä ole nyt siihen haluakaan. He jaksavat ja pystyvät jatkamaan sodankäyntiä, Raik sanoo.

Joskus tulevaisuudessa on hänen mukaansa edessä hetki, jolloin jompikumpi tai kumpikaan osapuoli ei halua ja kykene enää jatkamaan taistelua. Silloin on aika miettiä, millaiseen kompromissiin Ukraina mahdollisesti olisi valmis. Mutta nyt on aika keskittyä parantamaan Ukrainan asemaa taistelukentillä siten, että kun diplomatian aika koittaa, lähtökohta neuvotteluihin olisi mahdollisimman hyvä, Raik sanoo.

Länsimaiden ratkaisevasta roolista ja vastuusta Raik tuntuu olevan Käihkön kanssa samaa mieltä. Tosin aivan ensiksi Raik haluaa alleviivata sitä, että lännen tuki Ukrainalle on ollut vahvaa – vahvempaa kuin moni osasi odottaa. Mutta:

–  On tietenkin aiheellinen kysymys, miksi länsi ei ole auttanut vieläkin enemmän, jos kerran Ukrainan voitto olisi myös lännen strategisen edun mukaista, koska Venäjän voitolla olisi niin isoja kielteisiä seurauksia koko Euroopan turvallisuudelle, Raik sanoo.

Hänen mukaansa lännen sotilaallinen tuki on vahvistunut vähitellen, mutta liikkeelle lähtö oli keväällä kovin varovaista.

–  Jos tuki olisi ollut nopeampaa ja vahvempaa, niin Ukrainahan olisi tänään paremmassa tilanteessa, kuin se nyt on, Raik arvioi.

Pääesikunnan entisen tiedustelupäällikön, kenraalimajuri evp. Pekka Toverin mukaan Venäjälle olisi varmaankin syytä panna "luu kurkkuun" Ukrainassa, ettei diktaattoria eli presidentti Vladimir Putinia rohkaista jatkamaan entisellä linjallaan. Länneltä tämä edellyttäisi kuitenkin aivan uuden vaihteen löytämistä.

–  Tässä olisi syytä tehdä sama kuin natsi-Saksalle, että länsi polkaisee sotateollisen kompleksin pystyyn ja ryhtyy tuottamaan materiaalia semmoisia määriä, että venäläisille käy ihan selväksi, että siihen ei pystytä vastamaan ja että tämä peli on hävitty, Toveri kuvailee.

Naton osallistumisesta sotaan olisi pitänyt jättää edes epäilys

Eräs Kristi Raikia eniten häirinneistä asioista on ollut lännen toistuva vakuuttelu ja huoli eskalaatiosta eli siitä, että sota laajenee. Asia ei ole yksinkertainen, mutta vaikka itse huoli on hyvin perusteltu, niin välillä on Raikin mukaan oltu liiankin varovaisia.

–  On pelätty, että jos annetaan Ukrainalle jokin kovemman luokan asejärjestelmiä, niin se johtaa eskalaatioon. Ikään kuin Venäjä olisi vähemmän aggressiivinen, jos Ukraina ei saa aseita – sehän ei kuulosta loogiselta ollenkaan, Raik sanoo.

–  Sekin on ollut virhe, että on niin selvästi sanottu, ettei länsi tai Nato missään nimessä osallistu suoraan sotaan. Ymmärrän, että sitä halutaan välttää mahdollisimman pitkälle, mutta ei ole välttämättä viisasta sanoa sitä noin suoraan vaan pitää yllä epävarmuutta, Raik pohtii.

Pekka Toveri ei myöskään oikein ymmärrä lännen eskalaatiopelkoja. Hän muistuttaa, että Venäjä näyttää kykenevän juuri ja juuri taistelemaan Ukrainan kanssa, muttei kykene sitäkään sotaa voittamaan.

–  Ei Venäjällä ole mitään intressiä aloittaa eskalaatiota lännen suuntaan. Länsi, vaikka onkin vähän hidasliikkeinen, on sotilaallisesti 5–10 kertaa voimakkaampi kuin Venäjä, Toveri sanoo.

Entä sitten ne paljon puhutut Venäjän ydinaseet? Vakavasti otettava uhka, mutta Raikin mukaan lännen virhe suhteessa Venäjään on ollut omien pelkojen osoittaminen niin avoimesti. Erityisesti näin on tehty Euroopassa.

–  Siitä on tullut Venäjälle propaganda-ase. Venäjän retoriikka ydinaseen käytöllä uhkailussa on mennyt ihan villiksi, kun on huomattu, että se saa lännen miettimään ja epäröimään omaa tukeaan Ukrainalle, Raik perustelee.

Käihkö ottaisi mahdollisuuden Venäjän ydinaseen käytöstä vakavasti. Jo nyt ydinaseen olemassaolo vaikuttaa sotaan merkittävästi, sillä sen ansiosta Venäjän kykenee sotimaan Ukrainassa käytännössä ilman pelkoa siitä, että kukaan hyökkäisi Venäjän itsensä kimppuun, Käihkö muistuttaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi