play

Venäjän puheet hermostuttavat Moldovaa, eikä syyttä – tutkijan mukaan Moldovan hallinta on Kremlin tavoitteena, vaikkei se tällä hetkellä ole realistista

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau näkee, että Venäjän strategisessa ajattelussa Moldovan hallitseminen olisi tärkeää. Lehtikuva / Vesa Moilanen

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau näkee, että Venäjän strategisessa ajattelussa Moldovan hallitseminen olisi tärkeää. Lehtikuva / Vesa Moilanen

STT-Lehtikuva

Siitä lähtien kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa, on myös Ukrainan pienessä naapurimaassa Moldovassa pelätty Venäjän aggressiota. Pelot saivat vahvistusta perjantaina, kun Venäjän armeijan kenraalimajuri Rustam Minnekajev linjasi Venäjän tavoitteita Ukrainassa.

Venäjän keskisen sotilasalueen varakomentaja sanoi muun muassa, että Venäjän tavoitteena on valloittaa eteläinen Ukraina ja luoda maakäytävä Krimin niemimaalta Transnistrian separatistialueelle Moldovassa.

Juuri tällä hetkellä sodan leviäminen Moldovaan ei vaikuta todennäköiseltä, koska Venäjän hyökkäys Etelä-Ukrainassa kilpistyi jo maaliskuussa Mykolajivin kaupunkiin, jota Venäjä ei saanut haltuunsa. Tien Moldovaan tukkii myös Odessan suuri satamakaupunki, joka on yhä täysin Ukrainan hallussa.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Ryhor Nizhnikau näkee kuitenkin, että Venäjän strategisessa ajattelussa Moldovan hallitseminen olisi tärkeää.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  On helppo kuvitella, että alkuperäisessä suunnitelmassa, jossa Venäjä olisi saavuttanut tavoitteensa Ukrainassa ja valloittanut Kiovan ja Odessan, se olisi mitä luultavimmin mennyt seuraavaksi Moldovaan, Nizhnikau sanoo STT:lle.

Nizhnikau huomauttaa, että tällä hetkellä Venäjä laittaa kaikki panoksensa saavuttaakseen tavoitteensa Ukrainan sodan toisessa vaiheessa. Moldova tulisi ajankohtaiseksi, jos Venäjä saisi koko Ukrainan Mustanmeren-rannikon haltuunsa.

Entisenä neuvostotasavaltana Moldova kuuluu Kremlin mielestä Venäjän etupiiriin.

– Moldova on Venäjälle tärkeä, koska se on osa vanhaa Venäjän keisarikuntaa ja myös Neuvosto-imperiumia. Ukraina on tietysti heille prioriteetti, mutta (Venäjän näkökulmasta) Ukraina ja Moldova ovat aina olleet sidottuna toisiinsa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Transnistria voi olla painostuksen väline

Moldova on monella tapaa haavoittuvainen Venäjän painostukselle. Euroopan köyhintä valtiota rasittaa muun muassa Transnistrian separatistialue, joka julistautui itsenäiseksi samoihin aikoihin, kun Moldova itsekin itsenäistyi Neuvostoliitosta.

Vaikka noin 400  000 asukkaan Transnistria toimii monessa suhteessa kuin itsenäinen valtio, mikään maa ei ole tunnustanut sen itsenäisyyttä, ei edes Venäjä, jonka joukkoja on ollut Transnistriassa Neuvostoliiton kaatumisesta lähtien. Venäjä on kuitenkin separatistialueen tärkeä tukija. Enemmistö Transnistrian asukkaista on venäjänkielisiä, ja alue olisi todennäköinen ponnahduslauta, jos Venäjä päättäisi hyökätä Moldovaan.

Transnistriaa voi käyttää myös taloudelliseen painostukseen, sillä suuri osa Moldovan sähköstä tuotetaan siellä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Perjantaisessa lausunnossaan kenraalimajuri Minnekajev sanoi, että Transnistriassa venäjää puhuvia ihmisiä sorretaan. Moldovan hallinto kritisoi lausuntoa ja sanoi, että se on omiaan lisäämään jännitteitä ja epäluottamusta.

Moldova kutsui perjantaina Venäjän suurlähettilään puhutteluun Minnekajevin Moldovaa koskeneiden lausuntojen takia.

Rinnastuu Donetskiin ja Luhanskiin

Nizhnikau arvioi, ettei Venäjälle olisi vielä hyötyä Transinistrian itsenäisyyden tunnustamisesta.

– Sen lopullinen päämäärä on hallita Moldovaa. Transnistria ei vielä riitä siihen. Jos Venäjä tunnustaisi Transnistrian itsenäisyyden, se menettäisi tärkeän vipuvarren Moldovan keskushallintoon nähden. Hallituksen keskeisenä sisäpoliittisena tavoitteena on jälleenyhdistyminen Transnistrian kanssa.

Nizhnikaun mukaan tilanne rinnastuu Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistitasavaltoihin. Venäjä tunnusti niiden itsenäisyyden vasta pari päivää ennen hyökkäystään Ukrainaan.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi lauantain vastaisen yön puheessaan, että Venäjän Moldovaan liittyvät lausunnot todistavat Venäjän aikovan hyökätä myös muihin maihin.

Osa moldovalaisista katsoo länteen, osa itään

Moldova on muutenkin sisäisesti jakautunut. Kansa on perinteisesti jakautunut noin puoliksi EU-myönteisiin ja Venäjä-myönteisiin. Tämä liittyy maan monimutkaiseen historiaan: nykyisen Moldovan alue kuului ennen Neuvostoaikaa Romaniaan ja sitä ennen Venäjän keisarikuntaan. Valtaosa moldovalaisista on romaniankielisiä.

EU-myönteinen osa moldovalaisista on perinteisesti pitänyt Venäjää uhkana, kun taas Venäjä-mieliset ovat pelänneet länsimielisten voimien haluavan Moldovan liittyvän Romaniaan.

– Se on myös maantieteellisesti jakautunutta. Lähellä Romanian rajaa asuvat tuntevat yleensä enemmän yhteyttä Romaniaan ja EU:hun, Nizhnikau sanoo.

Tässä mielessä Moldova on hieman kuin pienoisversio Ukrainasta ennen vuotta 2014. Myös Ukraina oli voimakkaasti jakautunut länsimielisiin ja Venäjä-mielisiin, kunnes Krimin miehitys ja Venäjän aloittama sota Itä-Ukrainassa käänsivät valtaosan ukrainalaisista Kremliä vastaan.

Moldovan nykyinen presidentti Maia Sandu on suuntautunut Eurooppaan, mutta vielä toissa vuonna Moldovassa oli Venäjä-mielinen hallitus. Kohonneet energian hinnat ovat syöneet nykyisen hallituksen suosiota, joten Venäjä-mielisen opposition paluu valtaan lähitulevaisuudessa on realistinen vaihtoehto.

–  Venäjä-mieliset ainekset ovat erittäin vahvoja Moldovassa. Moskova ajatteli saavuttavansa Ukrainassa nopean voiton, koska se katsoi, että siellä on paljon Venäjä-mielisyyttä. Moldovassa tämä on vielä vahvempaa.

Venäjä-mielisten vaikea muodostaa mielipidettä sodasta

Kaikki nämä tekijät selittävät Moldovan epämääräistä suhtautumista Venäjän hyökkäyssotaan. Toisaalta maa on ottanut vastaan suuren määrän ukrainalaisia pakolaisia ja jättänyt EU-jäsenyyshakemuksen, mutta toisaalta se esimerkiksi jättäytyi pois Venäjän-vastaisesta pakoterintamasta.

Länsimielisille moldovalaisille Venäjän hyökkäys Ukrainaan vain vahvisti heidän pitkäaikaiset pelkonsa.

–  Moni ajattelee, että Venäjälle on luontevaa jatkaa Moldovaan, kun se on saavuttanut tavoitteensa Ukrainassa, Nizhnikau kertoo.

Venäjä-mielisten moldovalaisten on Nizhnikaun mukaan ollut vaikeampia suhtautua sotaan.

Toisaalta monet heistä katsovat venäläisiä tv-kanavia ja altistuvat Kremlin propagandalle. Toisaalta heillä on myös vaihtoehtoisia tietolähteitä, ja monilla on sukulaisia Ukrainassa. He ovat myös nähneet ukrainalaispakolaisten tulevan Moldovaan.

– Monet heistä ovat vähän ymmällään. Luulen, että mitä pidempään sota kestää, sitä enemmän he alkavat kyseenalaistaa asenteitaan, koska on mahdotonta jättää huomiotta kaikkia näitä (Venäjän) hirmutekoja.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi