play

Venäjän utopististen vaatimusten lista kasvatti sodan todennäköisyyttä Ukrainassa, arvioi professori

Ukrainan joukkoja Donetskin alueella. Lehtikuva/AFP

Ukrainan joukkoja Donetskin alueella. Lehtikuva/AFP

STT-Lehtikuva

Venäjän perjantaina esittämät vaatimukset sotilasliitto Natolle ja Yhdysvalloille kasvattivat sodan todennäköisyyttä Ukrainaa vastaan ja vähensivät rauhanomaisen ratkaisun löytymisen todennäköisyyttä, arvioi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja ja kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg. Hän sanoo perjantaisen vaatimuslistan "utooppisuuden" muuttaneen hänen arviotaan tilanteesta.

–  Jos tämä olisi osa isompaa peliä, jossa tavoitellaan huomiota ja kasvatetaan painetta neuvotteluratkaisuille, tällaista vaatimuslistaa ei tähän väliin esitettäisi, Forsberg sanoo.

–  Vaatimusten luonne, niiden kiivas esittäminen ja viimeaikaiset kehystykset esimerkiksi Ukrainasta keinotekoisena valtiona ja Itä-Ukrainan kansanmurhasta viittaavat pikemmin siihen, että on jo päätetty aloittaa sotatoimet ja kyse on oikeutuksen hakemisesta, hän sanoo.

Venäjä on keskittänyt sotilasosastoja Ukrainan rajan läheisyyteen. Länsi on syyttänyt maata siitä, että se valmistelisi hyökkäystä. Venäjän presidentti Vladimir Putin on kiistänyt hyökkäysaikeet ja syyttänyt Natoa jännitteiden kasvamisesta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Venäjä esitti perjantaina liudan vaatimuksia, joita se nimitti turvallisuusehdotuksiksi. Niissä esimerkiksi pyydettiin sitoumuksia sille, ettei Nato laajenisi Ukrainaan eikä muihin maihin. Niin ikään Venäjä vaatii, ettei Naton jäsenmailla olisi sotilaallista toimintaa Ukrainassa tai muissa itäisen Euroopan, Etelä-Kaukasian ja Keski-Aasian maissa.

Venäjä toivoi Yhdysvaltoja neuvottelupöytään pikaisella aikataululla ehdotustensa pohjalta. Yhdysvallat ilmoitti, ettei se neuvottele Euroopan turvallisuudesta ilman liittolaisiaan ja kumppaneitaan.

Myös Euroopan hybridiosaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen arvioi, että suurvaltasuhteet ja Euroopan turvallisuus ovat koetuksella pahemman kerran Venäjän toimien takia.

–  Uhataan sotilaallisella operaatiolla, jos länsi ei suostu tähän Venäjän Nato-vaatimuksiin. Onhan tämä aikamoinen tilanne. Ei tällaista ole ollut pitkään aikaan, Tiilikainen sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tiilikaisen mukaan näkymät tilanteen ratkeamiseksi vaihtelevat "huonon eri asteilla".

–  Vaikka nykyinen tilanne saataisiin purettua auki, niin eihän se millään tavalla johda siihen, että palattaisiin jonkinlaisiin hyviin suhteisiin. Kyllä tämä jättää jäljen.

Hybridiosaamiskeskuksen johtaja pitää näkemyksellisen kuilun Yhdysvaltain ja Venäjän välillä ammottavan suurena. Yhdysvallat puhuu kansainvälisiin instituutioihin pohjautuvan järjestyksen puolesta, kun taas Putin haluaa nähdä maailman, jossa suurvaltojen "johtoklikillä" on omat etupiirinsä, jossa ne heiluttavat tahtipuikkoa.

–  Tämä on se maailma, jonka Putin haluaa. Venäjä haluaa mukaan suurvaltojen klubiin, Tiilikainen sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tiilikaisen mukaan näkemyksellisessä kuilussa ja sopimisen jäykkyydessä on kylmän sodan kaikuja.

–  Ei oikeastaan pystytä sopimaan mistään muusta kuin siitä, mikä on välttämätöntä. Nyt tässä nykyisessä tilanteessa ei ole pystytty sopimaan oikein siitäkään, hän sanoo.

Tiilikainen arvioi, että tilanne säilyy hankalana, vaikka Yhdysvallat ja Venäjä löytäisivätkin yhteisen neuvottelupöydän ääreen. Venäjä on kasvattanut paineet niin suuriksi, että myös neuvottelutulosten pitäisi olla suuria.

–  Siellä pitäisi Venäjälle tarjota jotakin, mitä se voisi sitten voittona mainostaa, jotta operaatio Ukrainalla voidaan ajaa alas.

Forsberg pelkää, että neuvottelupöydissä ei voida tarjota mitään sellaista, mihin Venäjä voisi tyytyä. Hän sanoo, että jos hänen spekulaationsa valmisteilla olevista sotatoimista pitävät paikkansa, voidaan neuvottelumyönnytyksillä ostaa vain aikaa.

–  Kysymys on ennemminkin Kremlin ja Venäjän sisäisistä tekijöistä eli ketä kuunnellaan ja miten riskinottohalukkuus kehittyy, Forsberg sanoo.

Sotatoimet Ukrainaa vastaan voisivat olla sisäpoliittisestikin riski Putinin hallinnolle. Miksi sotaan siis lähdettäisiin?

–  En voi keksiä mitään muuta kuin sen, että sotaa käydään koko ajan. Putin ei ole päässyt pois seitsemän vuotta kestäneestä Itä-Ukrainan sodasta. Nyt on voinut tulla se hetki, kun tämä homma pitää ratkaista.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi