play

Estonia-tutkimus: Suuret vauriot laivan kyljessä ovat voineet syntyä merenpohjassa, lisätutkimuksia tarvitaan vielä

Estonian keulavisiiriä nostettiin Utön edustalla 19. marraskuuta 1994. LEHTIKUVA / JAAKKO AVIKAINEN

Estonian keulavisiiriä nostettiin Utön edustalla 19. marraskuuta 1994. LEHTIKUVA / JAAKKO AVIKAINEN

STT-Lehtikuva

Repeämät autolautta Estonian kyljessä ovat mahdollisesti syntyneet kosketuksesta merenpohjaan.

Tukholman yliopiston raportin perusteella tämä on varsin todennäköinen syy vaurioille, sanoi Ruotsin onnettomuustutkintaviranomaisia edustava Jonas Bäckstrand mediatilaisuudessa tänään. Yliopiston raportissa kuvataan hylkyä ympäröivää merenpohjaa.

Vaurioiden syytä ei Bäckstrandin mukaan kuitenkaan voida vahvistaa ilman lisätutkimuksia.

Videoiden perusteella näyttää siltä, että merenpohjassa on paljasta kalliota lähellä kahta suurta reikää Estonian rungossa, kertoi Martin Jakobsson, merigeologian ja geofysiikan professori Tukholman yliopistosta. Vauriot ovat aluksen perästä katsottuna oikealla eli tyyrpuurin puolella.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jakobsson arvioi, että kallio on graniittia tai syeniittiä.

Bäckstrandin mukaan merenpohjassa paljaana olevan kallion määrä oli pieni yllätys tutkimusviranomaisille.

Onnettomuustutkintaviranomaiset antoivat tänään Tallinnassa yhteenvedon siitä, mitä 27 vuotta sitten uponneen autolautta Estonian hylyn ja sitä ympäröivän merenpohjan alustavassa kartoituksessa on tähän mennessä selvinnyt. Tutkimuksissa ovat mukana Viron, Suomen ja Ruotsin onnettomuusviranomaiset.

Alustavissa tutkimuksissa on muun muassa kuvattu hylkyä kauko-ohjattavilla robottikameroilla sekä tehty geologista ja geofysikaalista arviota uppoamispaikasta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vaurioita ympäri alusta

Estonian uppoamisesta laaditun virallisen onnettomuusraportin johtopäätöksiä ei ole mitään syytä epäillä, sanoi Viron onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Rene Arikas.

Joitain raportin tietoja aiotaan kuitenkin tähän mennessä tehtyjen alustavien tutkimusten perusteella korjata, Arikas sanoi.

Hänen mukaansa alustavissa tutkimuksissa on havaittu, että halkeamia ja lommoja on ympäri alusta. Tutkimusten jatkuessa ei tämän vuoksi aiota keskittyä vain tyyrpuurin eli aluksen perästä katsottuna oikean puolen reikiin, vaan tutkia vaurioita myös muissa osissa hylkyä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tutkimuksissa havaittiin myös, että keularamppi ei ole kiinni aluksessa, vaan merenpohjassa osittain laivan rungon tukemana, Arikas kertoi. Bäckstrandin mukaan keularampin irtoaminen oli yllätys.

Arikas sanoo, että myös autokannesta ja keularampista tarvitaan lisää tietoa.

Tutkimukset jatkuvat ensi vuoden puolelle. Seuraava vaihe sisältää muun muassa ferromagneettista tutkimusta sekä laserskannausta. Lisäksi laivasta aiotaan luoda digitaalinen kaksoiskappale.

Myös onnettomuudesta selvinneitä aiotaan haastatella.

Jonas Bäckstrandin mukaan Estoniasta voi todennäköisesti tulla yksi maailman tutkituimmista hylyistä.

–  Yhtä perusteellisia tutkimuksia kuin Estonialla ei ole tehty edes Titanicilla, Bäckstrand toteaa viranomaisten tiedotteessa.

Tv-dokumentti johti uusiin tutkimuksiin

Estonian uppoamiseen johtaneet syyt on otettu viime aikoina uudelleen syyniin. Uusiin tutkimuksiin päädyttiin, kun tv-dokumentissa oli viime vuoden syksyllä esitetty kuvia hylyssä olevista repeämistä. Sukellusrobotin avulla hankitut videokuvat oli kuvattu vuonna 2019.

Heinäkuussa tehdyissä tutkimussukelluksissa keskityttiin hylyssä havaittuun uuteen repeämään. Onnettomuustutkintaviranomaiset kertoivat, että hylyn tutkimusten yhteydessä oli löydetty kaksi aiemmin tuntematonta repeämää.

Arikas kertoi mediatilaisuudessa tänään, että toinen halkeamista on ainakin 22 metriä pitkä ja 4 metriä korkea.

Lokakuun alussa Postimees-lehti sen sijaan kertoi yksityisen tutkimusryhmän löytäneen jo kolmannen, aiemmin tuntemattoman repeämän aluksen rungosta.

Väliaikainen lakimuutos mahdollistanut sukellukset

Onnettomuutta koskeva tv-dokumentti hylyn repeämistä johti oikeusjuttuun Ruotsissa kahta dokumentin tekoon osallistunutta ruotsalaismiestä vastaan. Heidän todettiin rikkoneen hautarauhaa, mutta heitä ei tuomittu.

Perusteena oli se, ettei Ruotsi voi soveltaa omaa lakiaan kansainvälisellä vesialueella olevaan ulkomaiseen alukseen. Kuvausryhmä teki Estonian hylyllä kuvauksia Saksan lipun alla purjehtivalta alukselta.

Estonia upposi Itämerellä syyskuussa 1994. Onnettomuudessa kuoli 852 ihmistä. Kuolonuhreista suurin osa oli ruotsalaisia.

Onnettomuuden jälkeen Suomi, Ruotsi ja Viro sopivat hylkyä koskevasta hautarauhasta. Sopimukseen on sittemmin liittynyt myös joukko muita maita.

Väliaikaisen lakimuutoksen myötä tutkimussukellukset hylylle ovat olleet mahdollisia heinäkuusta alkaen.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi