play

YK:n apulaispääsihteeri pitää Glasgow´n ilmastokokousta keskinäisen oppimisen areenana: "Valtioiden on ymmärrettävä, että ilmastotoimia kalliimpaa on olla ryhtymättä niihin"

YK:n apulaispääsihteeri Ulrika Modeer myöntää, että nykyiset ilmastotoimet eivät ole riittäviä. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

YK:n apulaispääsihteeri Ulrika Modeer myöntää, että nykyiset ilmastotoimet eivät ole riittäviä. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

STT-Lehtikuva

–  Moni voi Glasgow´n ilmastokokouksen jälkeen kokea, että sovitut ilmastotavoitteet ja toimet eivät taaskaan ole riittäviä. Tärkeitä askeleita on kuitenkin otettu. Toivon, että pettymys voidaan kääntää toiminnaksi, sanoo STT:lle Helsingissä vieraileva YK:n apulaispääsihteeri ja YK:n kehitysohjelman ulkosuhteiden ja vaikuttavuustyön johtaja Ulrika Modeer.

Maailman maat kokoustavat nyt toista viikkoa YK:n COP26-ilmastokokouksessa Glasgow´ssa. Kokous on ensimmäinen tarkastelupiste vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimukselle.

Samaan aikaan ilmastokriisistä huolestuneet mielenosoittajat ovat protestoineet ympäri maailmaa ilmastokokouksen köykäisiksi moitittuja tuloksia. Ruotsalainen ilmastoaktivisti Greta Thunberg ehti jo viime viikolla tuomita kokouksen epäonnistuneeksi.

Itsekin Ruotsista kotoisin oleva Modeer uskoo, että Glasgow´n kokouksen lopputulemasta riippumatta moni tulee olemaan pettynyt ilmastohuippukokoukseen. YK:n apulaispääsihteeri myöntää itsekin, että nykyiset ilmastotoimet eivät ole riittäviä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Näemme jo nyt, että nykyiset toimenpiteet eivät riitä sovittuun tavoitteeseemme rajata maapallon keskilämpötilan nousu alle 2:een tai 1,5 asteeseen, Modeer sanoo.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viimeisimmän raportin mukaan maapallon 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella.

Mikäli maapallon keskilämpötilan nousua ei saada rajoitettua, tuloksena on hyvin epävakaa maailma. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ruokkivat konflikteja ja lisäävät pakolaisten määrää.

–  Pitäisi olla kaikille jo päivänselvää, että se mitä tapahtuu yhdessä paikkaa maailmaa, vaikuttaa kaikkialle muuallekin, mukaan lukien Suomeen, Modeer sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on sijoitus tulevaisuuteen

YK:n apulaispääsihteeri puhuu Glasgow´sta ilmastotoimien keskinäisen oppimisen areenana. llmastohuippukokous tarjoaa valtioille puitteet tukea toisiaan ilmastotoimissa.

Vaikka aiempien ilmastokokousten annit eivät ole olleet päätähuimaavia, Modeer uskoo Glasgow´ssa parhaillaan käytäviin neuvotteluihin.

–  Jokainen ilmastokokous on erilainen. Glasgow on tärkeä, sillä kaikki maat tulivat kokoukseen päivitetyillä ilmastotavoitteilla. Vaikka toimet eivät ole riittäviä, ilmastosuunnitelmien laatu on noussut merkittävästi. Vielä on toivoa, mutta myös paljon haasteita.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Glasgow´ssa on määrä viimeistellä Pariisin ilmastosopimuksen toteuttamista koskeva sääntökirja. Kokouksessa pyritään myös sopimaan kehittyville maille luvatusta kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Maille on luvattu tukea 100 miljardia dollaria vuodessa, mutta lupausta ei ole toistaiseksi saavutettu.

–  Tämä voi nousta kynnyskysymykseksi. Kehittyviltä mailta on tullut paljon kritiikkiä siitä, että rikkaat valtiot eivät ole täyttäneet tämän suhteen lupauksiaan, Modeer kertoo.

Neuvoteltavana Glasgow´ssa on myös se, miten iso osa varoista ohjataan ilmastokriisin vaikutuksiin sopeutumiseen ja kuinka paljon itse ilmastokriisin hillitsemiseen.

–  Kaikkien YK:n jäsenmaiden, myös Suomen, tulee investoida myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Vähiten kehittyvät valtiot tarvitsevat tukea.

Modeer kiittelee Suomen ottaneen tärkeän askeleen, kun Glasgow´n ilmastokokouksen kynnyksellä Suomi ilmoitti palaavansa YK:n ilmastosopimuksen alaisen sopeutumisrahaston rahoittajamaaksi.

–  Se oli Suomelta sijoitus tulevaisuuteen ja tuleviin sukupolviin, Modeer sanoo.

Päättäjiltä kaivataan rohkeita askelia ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi

Modeerin kanssa keskustelusta saa kuvan, että itse Glasgow´n kokousta tärkeämpää on ilmastohuippukokouksen jälkeinen aika. Päättäjien lähtiessä Glasgow´sta on aika muuttaa valtioiden ilmastotavoitteet teoiksi.

–  Jokaisen maan pitää katsoa nyt omia päästöjään. On hyvin lupaavaa, että ympäri maailmaa nähdään nyt kansallisia ilmastosuunnitelmia, joita hallitukset ajavat eteenpäin, Modeer sanoo.

YK:n kehitysohjelma on pyrkinyt saamaan fossiilisten polttoaineiden tukien laajuuden näkyväksi maailmanlaajuiselle yleisölle juuri Glasgow’n ilmastokokouksen aikana. Modeer toivoo Suomeltakin enemmän verotukseen liittyviä ilmastotoimia. Fossiilisten polttoaineiden tuista tulisi luopua.

–  Miksi laitamme niin paljon rahaa omaan tuhoomme? Mikäli fossiilisten polttoaineiden tuet lopetettaisiin, mahdollisuuksia avautuisi sijoittaa kestäviin ratkaisuihin ja eriarvoisuuden vähentämiseen, Modeer sanoo.

Nollapäästötavoitteita voitaisiin myös aikaistaa

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Maailman suurimmilla kasvihuonekaasujen päästäjillä hiilineutraaliustavoitteet on kuitenkin asetettu kauemmas.

EU ja Yhdysvallat tavoittelevat hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä ja Kiina vuoteen 2060 mennessä. Viimeisimpänä nollapäästötavoitteeseen sitoutunut Intia on julistautunut hiilineutraaliksi vuoteen 2070 mennessä.

Modeerin mukaan on ymmärrettävää, että hiilineutraaliuden saavuttaminen vie aikaa. YK:lla ei myöskään ole valtaa velvoittaa valtioita hiilineutraaliuteen. Hiilineutraaliustavoitteisiin kannustetaan sen sijaan tieteeseen pohjautuvalla keskustelulla.

–  Jäsenvaltioiden on ymmärrettävä, että ilmastotoimia kalliimpaa on olla ryhtymättä niihin.

Modeer toivoo, että mitä paremmin ilmastotoimien kiireellisyys ymmärretään, sitä enemmän päästötavoitteita kyetään myös aikaistamaan.

–  Monet hätäkellot tulevat soimaan tulevaisuudessa, eivät vain ilmastohuippukokouksissa vaan kaikilla yhteiskunnan sektoreilla.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi