Tuore tutkimus kertoo, että pienellä osallistujamäärällä veren punasolutuotanto kiihtyi sängyn pääpuolen korottamisen jälkeen.
Voiko parikymmensenttisen korokkeen asettaminen sängyn pääpuolen jalkojen alle kiihdyttää veren punasolujen tuotantoa ja kasvattaa veren kokonaisvolyymia?
Tuoreen tutkimuksen mukaan näin voi olla. Se olisi hämmästyttävän yksinkertainen konsti parantaa kestävyyteen yhteydessä olevia tekijöitä, joiden vuoksi lukuisat urheilijat harjoittelevat muun muassa korkeassa ilmanalassa tai kuumassa ilmastossa – tai turvautuvat dopingiin, kuten synteettisen erytropoietiinin (epon) käyttöön.
Tutkimuksen tekijät ovat tanskalaisia. Heidän joukossaan on Carsten Lundby, joka on pitkään tutkinut kestävyysurheilulle olennaisia teemoja, kuten korkean paikan harjoittelun ja kuumassa harjoittelun vaikutuksia suorituskykyyn.
Tutkimuksen lähtökohta on se, ettei keskuslaskimopaineen vaikutusta punasolujen määrään ole juurikaan tutkittu. Sängyn pääpuolen nostaminen alentaa keskuslaskimopainetta.
Keskuslaskimopaine tarkoittaa verenpainetta sydämen oikeassa eteisessä ja yläonttolaskimossa ja kuvaa sitä, kuinka hyvin sydämen oikea puoli pystyy pumppaamaan verta.
Kiihdyttää punasolujen muodostumista
Tutkimukseen osallistui yhdeksän miestä, jotka nukkuivat viiden viikon ajan sängyn pääpuoli kuusi astetta kohotettuna. Parimetrisen sängyn kohdalla 20,9 sentin korkuinen koroke sängyn jalkojen alla tuottaa kuuden asteen korotuksen.
Tutkimukseen osallistuneilta miehiltä mitattiin veren kokonaismäärä, punasolujen määrä, plasmavolyymi ja kokonaishemoglobiinimassa. Viiden viikon nukkuminen sängyn pääpuoli kohotettuna johti punasolujen määrän, kokonaishemoglobiinimassan ja veren kokonaismäärän kasvuun.
Selvillä ei ole, johtuivatko tulokset keskuslaskimopaineen alenemisesta.
Tutkimuksessa todetut muutokset eivät olleet suuren suuria. Tutkittavien hemoglobiinimassa nousi 4,8 prosenttia ja veren kokonaismäärä 4,1 prosenttia.
– On syytä huomata, että interventio kesti vain viisi viikkoa, ja tänä aikana todettu punasolujen määrän nousu oli verrattavissa samanpituisen korkean paikan oleskelun tai harjoittelujakson vaikutukseen. Loppujen lopuksi tämä tutkimus osoittaa, että pääpuoli kohotettuna nukkuminen kiihdyttää erytropoieesia eli punasolujen muodostumista, tutkijat kirjoittivat.
Onko vaste yksilöllinen?
Suomen urheiluliiton kestävyysjuoksun nuorten olympiavalmentaja Rami Virlander naurahtaa, ettei hänen tiedossaan ole suomalaisia kestävyysurheilijoita, jotka jo nukkuisivat sängyn pääpuoli kohotettuna.
– Ei ainakaan heti tule mieleen. Mielenkiintoista, hän sanoo tutkimuksesta kuullessaan.
Virlander kertoo, että korkean paikan harjoittelu ja alppimaja-asuminen ovat laajasti käytössä suomalaisilla huippujuoksijoilla.
– Suomalaisten kärkijuoksijoiden osalta korkean paikan harjoittelu on käytössä isolla osalla, ja alppimaja myös. Viime talvena Pajulahdessa kävi kuusitoista kärkijuoksijaa alppimajassa.
Kolmen kampuksen urheiluopiston Pajulahden-yksikössä Lahdessa on tarjolla sekä alppimajahuoneita asumiseen että alppiharjoitushuone. Korkealla harjoittelusta ja asumisesta saatava hyöty on yksilöllinen, ja vasteeseen vaikuttavia muuttajia on paljon, Virlander muistuttaa.
– Vaste on yksilöllinen, ja voi olla tilanteita, joissa kroppa ei ole valmis ottamaan vastaan korkean paikan harjoittelua esimerkiksi rauta-arvojen vaihtelun takia. Voi esimerkiksi käydä niin, että korkean paikan harjoittelu ei ole toiminut, koska kroppa ei ole ollut sillä hetkellä vastaanottavainen, mutta tästä ei voida päätellä, ettei korkean paikan harjoittelu yleisesti toimisi tämän juoksijan kohdalla. Muuttujia on paljon, Virlander kertoo.
Nämä tekijät on syytä pitää mielessä myös uuden sängynpäätytutkimuksen tuloksia pohdittaessa. On mahdollista, että sängynpäädyn kohottamisen tuottamat muutokset ovat yksilöllisiä samaan tapaan kuin korkean paikan harjoittelun vaikutukset.
Toiseksi tutkimukseen osallistui vain yhdeksän miestä. Otos on pieni, eivätkä osallistujat olleet huippu-urheilijoita. Kovan tason kilpaurheilijat harjoittelevat jo intensiivisesti sekä hyödyntävät kuumassa ja korkealla harjoittelemista.
Heidän kohdallaan kysymys on, auttaako sängynpäädyn nostaminen, jos muut veren kokonaismäärään vaikuttavat tekijät ovat jo täysimääräisesti käytössä.