play

Pelätty Punainen kolmonen Lalli Partinen osasi ottaa yleisönsä – kaukaloiden kovaotteinen mutta huumorintajuinen suurpuolustaja kuoli 80-vuotiaana

Isokokoinen ja kovaotteinen Partinen tunnettiin lempinimillä "Idän jättiläinen" ja "Punainen kolmonen". Kuva vuodelta 2007. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Isokokoinen ja kovaotteinen Partinen tunnettiin lempinimillä "Idän jättiläinen" ja "Punainen kolmonen". Kuva vuodelta 2007. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

STT-Lehtikuva

Lalli Partinen kuului 1960- ja 1970-luvun suuriin suomalaisiin jääkiekkoilijoihin, jotka koko urheiluyleisö tunsi pelkällä etu- tai lempinimellä. 80-vuotiaana keskiviikkona kuollut Partinen oli isokokoinen ja kovaotteinen puolustaja, jolla oli nopeasti palanut sytytyslanka ja harvinaislaatuinen tilannekomiikan taju.

–  Hän oli tosi pidetty ja hauska mies. Lalli, jonka minä tunsin, oli tohtori Jekyll ja Hyde. Hän oli joukkueen sisällä tosi leppoisa, mukava persoona, mutta kentällä tyyli muuttui, Partisen kanssa vuosia HIFK:ssa maalivahtina pelannut Stig Wetzell kertoo.

Partinen syntyi elokuussa 1941 evakkomatkalla Kannonkoskella ja sai etunimensä isänsä toiveen mukaisesti. Isä kaatui jatkosodassa talvella 1942, eikä Lalli Partiselle jäänyt muistikuvia isästään, joka ehti nähdä poikansa kastejuhlassa.

Jääkiekkoyleisö tunsi Partisen "Idän jättiläisenä" tai "Punaisena kolmosena". Partinen taklasi kovaa ja leukasuoja heilui, kun hän sanaili vastustajien ja katsojienkin kanssa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Partinen koki olleensa erotuomarien silmätikku, joka joutui puhtaistakin taklauksista jäähylle.

–  Muistan pelitilanteen, kun Lalli taklasi kulmassa ja tuomari vihelsi. Lalli luuli saavansa jäähyn tai esitti luulevansa niin, ja ryntäsi hirveää vauhtia jäähyaitioon. Tuomari pyöri hetken sekavana, koska ei ollut viheltänyt Lallille jäähyä taklauksesta. Tuomari antoikin sitten käytösrangaistuksen Lallille, Wetzell kertoo.

Partinen oli kotiyleisön suosikki ja vierasyleisön silmätikku. Hän osasi ottaa huomiosta kaiken irti.

–  Porissa Lalli lähti vaihtoon, mutta kompastui ja kaatui b-pisteiden kohdalla. Yleisö nauroi. Lalli nousi ylös ja kaatui uudelleen. Yleisö nauroi, mutta jo vaimeammin. Sitten Lalli kaatui kolmannen ja neljännen kerran, ja siinä vaiheessa yleisö ei enää reagoinut. Häntä harmitti varmaan suunnattomasti, miten yleisö kohteli häntä, Wetzell sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tampereella pelatussa ottelussa Wetzell oli vaihtoaitiossa, eikä siksi nähnyt, mitä Partinen teki hyökkäyskulmassa, jonne hän oli poikkeuksellisesti noussut.

–  Yhtäkkiä yleisö alkoi hurrata. Kurotin katsomaan ja näin, miten Lalli tuli yhdellä jalalla vaaka-asennossa liukuen kohti vaihtoaitiota, vaikka kiekko oli jo yli keskiviivan.

"Kyllästyin täydellisesti"

Partisen pääsarjaura alkoi 1959 SaiPassa, jota hän edusti vuoteen 1969 asti. Tuolloin SaiPa putosi sarjasta, ja Partinen siirtyi HIFK:hon. Samalla työ paperitehtaassa vaihtui myyntityöhön.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ensimmäisissä miesten MM-kisoissaan Tampereella 1965 Partinen herätti huomiota taklaamalla kerralla kolmea kanadalaispelaajaa. Partinen edusti Suomea viisi kertaa miesten MM-kisoissa ja kerran olympialaisissa.

Partinen tähtäsi MM-joukkueeseen vielä keväällä 1977, mutta kisat jäivät liigakauden rytinöiden alle. Lokakuussa 1976 Tampereella pelatussa ottelussa Ilvestä vastaan Partinen hermostui ja veti tahallaan lämärin kohti erotuomaria. Seurauksena oli kymmenen minuutin rangaistus.

Helmikuussa 1977 pelatussa ottelussa HIFK–KooVee Partinen menetti hermonsa, kun KooVeen Arto Jokinen oli estänyt häntä poikittaisella mailalla ja heittänyt sanallista löylyä perään. Partinen lähti Jokisen perään ja löi tätä.

Raivostunutta Partista rauhoittelemaan luistelleet pelaajat ja linjatuomari saivat tuntea Idän jättiläisen voiman, ja erotuomari Raimo Sepponen lähetti Partisen suihkuun. Partisen ollessa marssimassa pukusuojaan KooVeen huoltaja Hannu Soro taputti, ja Partinen löi Soroa nyrkillä naamaan.

Partinen sai kuukauden pelikiellon ja ilmoitti lopettavansa uransa. Sen hän teki lokakuussa 1977 pelaamansa jäähyväisottelun jälkeen. 1959–1977 kestäneellä pääsarjaurallaan Partinen keräsi 858 jäähyminuuttia, mikä oli pitkään pääsarjan ennätys.

Peliuransa jälkeen Partinen toimi Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtajana 1986–1988, mutta menetti kiinnostuksensa työhön.

–  Kyllästyin täydellisesti urheilun kulisseissa tapahtuvaan riitelyyn ja kyräilyyn, Partinen sanoi Helsingin Sanomille 2001.

Jääkiekkoliitosta Partinen lähti takaisin Lappeenrantaan, missä hän työskenteli isännöitsijätoimistossa.

–  Käyn nykyään enää kaksi kertaa vuodessa katsomassa jääkiekko-ottelun. Eihän sitä muurarikaan käy jatkuvasti eläkkeellä katsomassa, miten muilta muuraus sujuu, Partinen sanoi STT:lle 2007.

Eläkeläisenä Partinen valittiin Lappeenrannan kaupunginvaltuustoon 2012 sitoutumattoman Myö-kansalaisliikkeen ehdokkaana. Hän keräsi vaaleissa kuudenneksi eniten ääniä kotikaupungistaan ja istui valtuustossa yhden nelivuotiskauden.

Partinen on Jääkiekkomuseon aateloima jääkiekkoleijona numero 52. Hänen pelipaitansa numerolla 3 on Lappeenrannan jäähallin katossa.

Partisen kuolemasta uutisoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi