Maanantai, 24.9.2018 
Alvar, Auno
Yleisurheilu

Kolumni: Ylen tutkimus jäi puolitiehen - Ruuskanen ja Pitkämäki eivät edes vastanneet

  • Heikki Arppi

Yle Urheilu revitteli Lontoon MM-kisojen pettymysten jälkeen suomalaisella yleisurheilulla. Ylen kyselyyn vastasi 17 arvokisaurheilijaa. 82 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että Suomessa on vaikeaa olla ammattimaisesti toimiva yleisurheilija. Yksikään urheilijoista ei kokenut, että se olisi erittäin helppoa.

Otoksen pienuus herättää kuitenkin ihmetystä. Kun Yle perustaa koko yleisurheilun toimimattomuuden tähän, onko tämä riittävä otanta luotettavan kuvan saamiseen? Jos kysely lähetettiin vain ”huippu-urheilijoille”, miksi kyselyyn ei ole sisällytetty myös muun tasoisia urheilijoita? Eikö se olisi antanut laajemman ulottuvuuden yleisurheilun harjoittamisesta Suomessa?

Antti Ruuskasen ja Tero Pitkämäen managerit Juha Lindblom ja Tero Heiska ärsyyntyivät urheilijoidensa virheellisestä linkityksestä uutisoinnin yhteydessä, sillä Ruuskanen ja Pitkämäki eivät kyselyn tarkoitushakuisuuden takia siihen edes vastanneet.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kyselyssä yli puolet katsoi, että Suomi ei ole pysynyt mukana yleisurheilun kansainvälisessä kehityksessä. Loput kokivat, että kehityksessä on pysytty mukana vain osittain. Suurin osa yleisurheilun yksilölajien huippu-urheilijoista myös sinnittelee alle köyhyysrajan jäävillä tuloilla.

Vastanneista yli puolet on opiskelijoita, jotka yrittivät hankkia riittävästi opintopisteitä rahoittaakseen huippu-urheilemisen. Sponsorirahat ovat kiven alla eikä tukirahoja saa. Onko tämän ratkaiseminen ainoastaan SUL:n tehtävä? Pitäisikö tässä katsoa sponsorihankinnoista vastuussa olevia managereita vai vaikkapa urheilijoiden huonoa tulostasoa?

Arvokisakävijöiden mielestä suomalainen yleisurheilujärjestelmä on monin paikoin puutteellinen ja sekava. Kritiikkiä sai talousvaikeuksissa kamppaileva Suomen Urheiluliitto. Harvalla yleisurheilijalla on mahdollisuus heittäytyä ammattilaiseksi. Noin kolmannes vastanneista on täysipäiväisiä urheilijoita. Sekin tarkoittaa aika pientä otantaa eli kuutta urheilijaa.

Ruuskanen ja Pitkämäki ovat kumpikin sitä mieltä, että koko heidän uransa aikana SUL on mahdollisuuksiensa mukaan antanut heille taustatukea. Erimielisyydetkin on saatu yhdessä ratkottua. SUL on jakanut Olympiakomitean ja omat leiritystukensa niin, että esimerkiksi tarpeelliset ja halutut ulkomaiset harjoitusleirit on voitu niillä toteuttaa.

Suomessa monet urheilijatuet ovat kaksivuotisia, jonka jälkeen katsotaan tilanne uudelleen. Tällöin heikoilla ovat ne, jotka ovat kärsineet vammoista, tai joilla on alavireinen kausi erinäisistä syistä.

Kun on päässyt huipulle, kuten Ruuskanen ja Pitkämäki, tilanne on kuitenkin valoisampi. Vaikka Antti menetti sairastellessaan urheilijan apurahan, ovat hänen mukaansa SUL ja OK muuten tukeneet eivätkä omat sponsorit hylänneet.

Ilman tätä hän ei olisi pystynyt pitämään välivuotta. Myös Terolla vaikeina hetkinä taustat ovat säilyneet.

”Silloin tuki on tärkeimmillään, kun on huono kausi takana tai loukkaantunut. Tuen puute ajaisi kilpailemaan puoliterveenä”, kuuluu Ruuskasen viesti.

Yle Urheilun kommentaattoriksi ja asiantuntijaksi SUL:n tukijärjestelmän osalta oli valikoitunut Marko Ahtiainen. Vuosina 2013–2014 SUL:n hallituksessa istunut Ahtiainen tunnetaan nykyisin SUL:n innokkaimpiin kuuluvana arvostelijana esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

SUL:n tuleva puheenjohtajavaali on vajaan vuoden kuluttua. Ahtiaisen lobbaama Kari Saarinen hävisi edellisen vaalin nyt puheenjohtajana olevalle Vesa Harmaakorvelle.

Ahtiainen kuului vähän aikaa Ruuskasen leiriinkin. Kuten tätä, miehen monia muitakaan työsuhteita ei ole jatkettu tai uusittu. Syistä voisivat kertoa muun muassa Pohjois-Savon Liikunta ja Kuopion Reipas. Kalevan kisoista jäi harvinaisesti Kuopion kaupungille velkaa ja Reipas ajautui myös taloudelliseen ahdinkoon.