Sunnuntai, 18.11.2018 
Tenho
Jalkapallo

Kolumni: Suhmurointi hidastaa Rantakylän hallihanketta

  • Heikki Arppi

Rantakylän jalkapallohallin rakennuslupa ei ole vielä lainvoimainen, sillä kaksi kaupunginvaltuutettua, Hannes Rossi (kesk.) ja Martti Surakka (kesk.) ovat valittaneet asiasta vedoten hallin turvallisuuteen ja energiatehokkuuteen.

Joensuun kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta käsittelee valituksen kokouksessaan 15. elokuuta.

On aina vaarallista silloin kun keskitytään lillukanvarsiin eikä isoon kuvaan. Rantakylän hankkeen myöhästyminen voi hankaloittaa Joensuussa liikuntapaikkakokonaisuutta, johon kuuluvat Rantakylän ohella Areena, Sirkkalan uusiokäyttö ja Mehtimäelle suunniteltu palloiluhalli.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Rantakylän valmistuminen poistaisi paineita jalkapalloilijoiden osalta muun liikunnan käyttöön niin Areenasta kuin kaikista parkettipohjaisista liikuntasaleista.

Kokonaisuudesta on väännetty yli vuoden ajan kättä ennenkuin jokainen palanen osui paikalleen. Jopa poliittinen yhteisymmärrys löytyi lopulta.

Rantakylän kohdalla onneksi on kysymys kahdesta erillisestä hankkeesta, josta kaupungin suoraan investointiin kuuluu keinonurmikenttä. 950 000 euron budjetista valtionapua saadaan onneksi luvatut 250 000 euroa, koska lapio on jo isketty maahan.

Hallihanke onkin sitten se isompia kysymysmerkkejä keräävä projekti.

Kaupunki on takaamassa hallia miljoonalla eurolla, mutta varsinaisen vastuun 1,6 miljoonan euron hallista kantavat halliyhtiön taustalla olevat jalkapalloseurat Hertta ja Jippo junioreineen.

Rossin ja Surakan valittama energiatehokkuuden puute on ylipainehallin kohdalla toki totta, mutta investointikustannuksetkin alle puolet kiinteään halliin verrattuna. Myös lämmönläpäisyarvot ovat uusien ylipainehallien kohdalla parantuneet.

Turvallisuuden osalta valitus tuntuu ylikorostetulta. Nykyaikaisia ylipainehalleja on rakennettu eri puolille Suomea ilman sortumisriskejä. Muun muassa Kuopion Lippumäkeen valmistuu vielä Joensuutakin isompi halli.

Nykyisissä halleissa ei ole enää lunta keräävää vaijeriristikkoa. Myös automaattinen sulatusjärjestelmä on selvä parannus entiseen.

Ilkivallankin suhteen kahden metrin viiltoreikä tarkoittaisi lähes tunnin varoaikaa ennen hallin romahtamista.

Onko valittajilla todella huoli hallista vai onko kyseessä politikointi? Vieläkö Rossia painavat kuntaliitoksen yhteydessä Pyhäselkään suulla suuremmalla luvatut ja toteuttamatta jääneet halli-investoinnit ja onko hänen ja Surakan taustalla kolmas keskustalainen Markku Kauppinen?

Kauppinen kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana ei tiettävästi tule liikuntahankkeisiin liittyvissä asioissa toimeen urheilupuolueen ykkösnimeksi mielletyn kaupunginhallituksen puheenjohtajan Seppo Eskelisen (sd.) kanssa.

Sääli, sillä liikuntahankkeet palvelevat kaikkia kaupunkilaisia ja niihin on saatu enemmän yksityistä rahaa, mitä yhteenkään kulttuuri-, koulutus- tai sosiaalipuolen rakennusinvestointiin.

Poliitikkojen henkilökemian takia eivät saisi kuntalaiset kärsiä.