Sunnuntai, 17.11.2019 
Einari, Eino
Muut lajit

Lue tai kuuntele: ”Pidä nyt läski se turpasi kiinni” – kuuluttaja Tapani ”Natu” Kärkkäisen värikkääseen uraan mahtuu monenlaisia muistoja

  • Petri Siitonen
  • Mikko Makkonen
Karelian Hurmoksen ottelussa kuvattu Tapani ”Natu” Kärkkäinen uhkaa päättää pitkän kuuluttajanuransa vuoden päästä. Karelian Hurmoksen ottelussa kuvattu Tapani ”Natu” Kärkkäinen uhkaa päättää pitkän kuuluttajanuransa vuoden päästä.

Pitkään otteluiden kuuluttajana Joensuussa toiminut Kärkkäinen nostaa kolme lajia ylitse muiden.

– En usko, että Suomessa on montaakaan vastaavan uran tehnyttä, Tapani ”Natu” Kärkkäinen ilmoittaa yhtään ylpeilemättä saavutuksellaan.

Ja näin se asia varmasti on. Joensuulaisen urheiluväen hyvin tuntema Kärkkäinen laskee kuuluttaneensa paikallisten joukkueiden pelejä yhteensä noin 150 kautta, kun kaikki lajit lasketaan yhteen.

Voit myös kuunnella tämän jutun:

Mainos alkaa
Mainos päättyy

69-vuotias Kärkkäinen on tullut tutuksi Katajan, Prihojen, NiceTeamin, Hurmoksen, Ratanoiden ja Jipon kotipeleistä.

– Kuuluttajaurani alusta on jo niin pitkä aika, että en edes muista koska kuulutin ensimmäisen otteluni, Kärkkäinen tunnustaa.

Kolme lajia nousevat ylitse muiden. Katajan koripallopelejä mies muistelee kuuluttaneensa ensimmäisenä.

Hän pääsi mikrofonin varteen veljensä Heikki Kärkkäisen jälkeen.

– Olin kuitenkin ollut Katajan toimitsijapöydässä jo ennen Leon Huffin tuloa, ”Natu” kertoo.

2142367 Tapani Kärkkäinen laskee kuuluttaneensa paikallisten joukkueiden pelejä yhteensä noin 150 kautta, kun kaikki lajit lasketaan yhteen.

Kaukaisimmat muistot pelaajista ovat ajalta, jolloin urheilutalon vihreällä veralla korisukkaa venyttivät sellaiset herrat kuin Heikki Härkönen, Pentti Repo, Keijo Puujalka, Jouko Keino, Kari Vakkuri ja sittemmin myös Timo Elo.

– Ehkä päällimmäisenä on jäänyt mieleen Katajan ja kotkalaisen PeKan SM-sarjan ratkaiseva karsintaottelu, jossa Carl Bird löi vastustajan valmentajaa Jorma Brucea.

Kuuluttajan tuolilta myös erotuomarit tulivat Kärkkäiselle tutuksi.

– Sen ajan suuruus Martti Huhtamäki keksi aina jonkun knopin, jonka hän vihelsi, vaikka ottelussa ei sitä edes tapahtunut. Rauno Nieminen oli ykkönen ja on sitä yhä.

Myös kuuluttajauransa vaikein hetki tapahtui ammoisina aikoina urheilutalolla. Mies kärsi erittäin tuskaisesta vatsataudista.

– Kesken kuulutuksen hyppäsin pois tuolilta ja juoksin urheilutalon pitkälle käytävälle. En ehtinyt WC:hen saakka, vaan oksensin matkalla lattialle. Ei siinä auttanut kuin palata takaisin mikin varteen.

Koripallokuuluttajan tehtävät jäivät pois jo joitain vuosia sitten.

– Ulkomaalaisia nimiä alkoi olla joukkueissa enemmän kuin suomalaisia, Kärkkäinen kuittaa.

”Lelu” tuli vihaisena huutamaan, että pidä nyt saatanan läski turpasi kiinni.

Tapani Kärkkäinen

Myös lentopalloa mies on kuuluttanut iät ja ajat. Ja yhä hänen ammattitaidostaan päästään nauttimaan Karelian Hurmoksen miesten Mestaruusliigan otteluissa.

– Lentopallossa erotuomareista on löytynyt hieman enemmän itsensä korostajia kuin koripallosta, Kärkkäinen lataa.

Alussa hän kuulutti Prihojen miesten ottelut.

– Tuolloin kentällä nähtiin muun muassa Eino Nissinen, Kalle ja Oiva Harinen, Pertti Nevalainen ja Jarkko Puhkala, ”Natu” muistelee.

Kärkkäinen siirtyi myöhemmin luontevasti seuran naisten pelien kuuluttajaksi. Prihojen vuoden 1994–1995 SM-hopeajoukkue on jäänyt ”Natun” mieleen.

– Se porukka todella ansaitsi hopeansa. Tuosta joukkueesta vaikutuksen tekivät etenkin Sari Korpi ja Mari Salonen. Myöhemmin esimerkiksi Hanna Härkänen. Muun muassa he ovat ikuisesti mielessäni, Kärkkäinen huokaa.

Kärkkäisen verbaalinen lahjakkuus on tuonut myös pelaajille erinäisiä lempinimiä.

– Anu Hyvösen ristin Aune Alatuuhoseksi. Tiettävästi kukaan ei ole näistä loukkaantunut.

Mutta leppoisa Kärkkäinen on osannut myös ärsyttämisen jalon taidon.

Kirkkain näyttö tästä löytyy jo vuosien takaa. Tuolloin nuori tähtihakkuri Olli-Pekka Ojansivu poltti täysin proppunsa, kun Kärkkäinen kuulutti Ojansivun nimen äärimmilleen venyttäen tämän tullessa syöttövuoroon. Aloitukset epäonnistuivat tuon tuostakin.

– ”Lelu” tuli vihaisena huutamaan, että pidä nyt saatanan läski turpasi kiinni, Kärkkäinen muistelee iloisesti nauraen.

jippoNatuKarjalainen20051002 Huoltaja Tapani ”Natu” Kärkkäinen (vas.) oli värjäytynyt Jipon väreihin, kun Jippo nousi Ykköseen lokakuussa 2005. Kuva: Kimmo Kirves

Kolmas lempilapsi on jalkapallo. Siellä ura käynnistyi Ratanoissa.

– Jalkapallossa kuuluttajan rooli on muita pienempi, Kärkkäinen myöntää ja sanoo saaneensa myös sapiskaa.

– Kerran en nähnyt maalintekijää ja kuulutin, että hän oli joku ulkomaalainen. Tästä tuli noottia aina Palloliittoa myöten, yhä Jipon pelit kuuluttava Kärkkäinen kertoo.

Värikäs ja rento kuulutustyyli ei ole aina sopinut kaikille.

– Joidenkin tuomareiden mielestä saatoin kuuluttaa liian aikaisin jonkun tilanteen. Kerroin pelaajan selvinneen korvapuustilla, mutta eihän se joillekin totisille torvensoittajille käynyt. Itse sain siinä tukkapöllyä, ”Natu” hymähtää.

Jalkapallon puolelta Kärkkäinen haluaa nostaa esiin muutaman pelaajan.

– Mika Lähderinne oli himoharjoittelija ja aina auttamassa myös muita. Todellinen herrasmies. Tuomas Korpela ja Tuomo Heikkilä ovat myös jääneet mieleen taistelevana parivaljakkona. He antoivat kaikkensa ja vaativat myös toisiltaan paljon.

– Ja Timo Tahvanainen on noussut täältä aina Suomen mestariksi ja on nyt mukana takaisin Jipon toiminnassa, Kärkkäinen suitsuttaa.

Pyrkimys luoda kotoisa tunnelma

Tapani Kärkkäisen kuulutustyyli on hyvin vapaamuotoinen ja rento.

Hän bongaa katsomosta tuttuja ja yhdistää heidät kuulutuksiinsa hauskasti sekä tilanteeseen sopivasti.

– Tyylini on muotoutunut matkan varrella. Pyrin luomaan kotoisan tunnelman olematta turhan virallinen, ”Natu” taustoittaa.

Kärkkäinen on luonnonlapsi. Mies veistelee milloin mitäkin.

Usein hän kuuluttaa ennen lentopallo-ottelun pitkää taukoa, että yleisö käyttäisi hyväkseen seuran yläkerran kahvilaa. ”Tarjolla on kahvia ja konjakkia”.

– Normaalisti tytöt kiikuttavat minulle alakertaan tauolla kahvin ja kökön, mutta jokin aika sitten tuon vastaavan kuulutuksen jälkeen hörppäsin normaalisti kahvikupposesta, kun huomasin, että hetkinen, tämähän on konjakkia, Kärkkäinen nauraa.

Luonnollisesti väkijuomia ei tilaisuuksissa myydä.

natuKarjalainen20101110 Tapani Kärkkäisen kuuluttaminen on värikästä ja rentoa.

Pitkällä urallaan Kärkkäinen on kuuluttanut myös jääkiekkoa, mutta se loppui lyhyeen.

– Liitosta tuli tarkka ohjeistus ja jopa sanajärjestys, mitä saa sanoa missäkin järjestyksessä. Ja aina piti odottaa tuomarin lupaa kuuluttaa päivänselviä asioita.

Monipuolinen urheilumies pyrkii aina palvelemaan katsojia kertomalla myös muiden joukkueiden tuloksia. Aikoinaan jalkapallo-ottelussa tästä tuli noottia.

– Kuulutin KiPan pelin tuloksen, kun eräs seuran johtohenkilöistä tuli sanomaan, että täällä ei pesäpallotuloksia kuulutella.

Lupaamansa työtehtävät hän on hoitanut tunnollisesti. Vain yksi sovittu peli on jäänyt kuuluttamatta. Syykin oli pätevä.

– Minulle oli Sortavalassa jäänyt lihanpala ruokatorveen. Siellä sitä ei saatu pois ja jouduin Joensuussa suoraan sairaalaan ja leikkaussaliin, jossa pala poistettiin nukutuksessa. Tuolloin jouduin soittamaan Anita Taskiselle, että nyt taitaa jäädä NiceTeamin peli väliin, ”Natu” paljastaa.

Kärkkäisellä on takana pitkä ja ansiokas ura. Mitä tästä kaikesta on jäänyt käteen?

– Ei tästä mitään hyötyä sinällään ole ollut. Kerran sain joltain seuralta vuoden toimitsijapalkintona jalkaani Reinot. Katajalta sain aikoinaan muutamia vaatekappaleita, Natu naurahtaa.

Uran loppu kuitenkin häämöttää. Ainakin, jos miestä itseään on uskominen.

– Täytän vuoden päästä 70 vuotta. Jos siihen hujakoille sattuu joku peli, niin siinä teen viimeisen kuulutukseni, Kärkkäinen uhkaa.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa