Maanantai, 27.1.2020 
Viljo
Urheilu

Hiihtoliitto haluaa yhdistää lumilajiperhettä yhteisen ongelman ratkaisemiseksi – maajoukkuehiihtäjät joutuvat etsimään lunta, mutta Hiihtoliitolla on huoli myös harrastajien tilanteesta

  • STT
Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen Lunta ladulle! -olosuhdeseminaarissa. LEHTIKUVA / Markku Ulander Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen Lunta ladulle! -olosuhdeseminaarissa. LEHTIKUVA / Markku Ulander
Parinkymmenen vuoden takaisessa Kummeli-sketsissä säämies ennusti koko kevään syyssäätä. Hämärä ilmaisu olisi varsin hyvä kuvaamaan Etelä-Suomen kelejä, kun vuodenajat tuntuvat sekoittuneen.

Maastohiihtoväellä vitsit ovat vähissä. Kuin sopivasti tammikuun tämän hetken säähän, Hiihtoliitto kutsui Vantaan Suomen Cupin yhteyteen koolle Lunta ladulle -olosuhdeseminaarin.

–  Me emme tilanneet säätä, mutta olemme elinehtomme ympärillä. Lumella tekeminen on kaikkien lumilajien elinehto. Tavoitteena on yhdistää kokonaisuutena lumilajiperhettä, Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Ismo Hämäläinen paalutti keskiviikkona.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Hiihtoliitto on leimautunut huippu-urheiluliitoksi. Tavoitteemme on saada levitettyä kokonaisuutta myös kansanterveysaspektin suuntaan, Hämäläinen jatkoi.

Harjoitusladulla ruuhkaa

Historiallisen huono talvi on lyönyt vesipisaroin maajoukkuehiihtäjien kasvoille. Maajoukkueen kokeneeseen osastoon kuuluva Laura Mononen on harjoitellut Espoon Oittaalla.

–  Aika paljon olen käynyt siellä, kun Espoossa asun. Eihän täällä juuri muita latuja ole ollutkaan auki, Mononen viittaa pääkaupunkiseudun tilanteeseen.

Mononen on hinkannut latua eläkeläisten ja lapsiperheiden seassa. Tavallisen kansan parissa harjoittelu on maajoukkuehiihtäjillekin tuttua puuhaa, mutta Espoossa käytössä on ollut noin kilometri latua.

– Onhan täällä joskus aiemminkin ollut huonoja talvia, mutta ei ehkä tällaista, että on vain yksi pakkaspäivä siellä täällä. Yleensä on vähän pidempiä latuja saatu auki tykkilumella. Olen miettinyt, pitäisikö lähteä käymään jossain pohjoisessa ja etsiä pidempiä latuja sieltä, Mononen kertoi tiistain kilpailun jälkeen.

Maajoukkuehiihtäjistä Anne Kyllönen asuu Jyväskylässä, mutta edes Keski-Suomessa olot eivät ole olleet hyvät.

– Jyväskylässäkin on vain ensilumen latu, joten menin kotiseudulle Kainuuseen. Siellä oli jo kunnon talvi. Pääsin nauttimaan kuin huhtikuun keleistä. Siellä paistoi aurinko ja oli nollakeli, Kyllönen kuvaili.

Olosuhteet sinne, missä on asukkaita

Huonontuneet talvet, kaupungistuminen ja ajanviettotapojen muuttuminen ovat tyypillisiä syitä hiihtourheilun vähentymiseen.

–  Harrastajamäärät lisensseillä mitattuna ovat laskeneet. Se on yksi huoli. Siinä tullaan olosuhteisiin ja harrastuksen kalleuteen, Ismo Hämäläinen sanoi.

Hämäläinen nostaa yhtenä ongelmana esiin sen, että Suomessa lumi on pohjoisessa ja ihmiset etelässä. Olosuhdeseminaarissa nousi esiin ihmisten tarpeisiin vastaaminen.

–  Harrastajamäärä saadaan kasvuun, kun luodaan olosuhteita ja saadaan perheet liikkumaan. Luomme liikkujan polkua ja urheilijan polkua, Hämäläinen paalutti.

–  Kysymys pitää asettaa niin, että mikä on järkevin malli tehdä tätä? Investoidaanko rakentamiseen, varastointiin vai talven aikana tehtäviin toimintoihin? Tänä talvena pakkasjaksoja on ollut niin vähän, että talvella tykittäminen on ollut erittäin vaikeaa. Meidän on varmaan siirryttävä hiljalleen varastoinnin malliin.

Kiinnostuitko? Klikkaa ja kokeile Digi-Karjalaista 5€ 5 viikkoa