Jääkiekkoliitolla aihetta myhäilyyn – "MM-kisat oli monella tavalla onnistunut tapahtuma – urheilullisesti ja toiminnallisesti"

Voitettu arvokisamestaruus alkaa olla suomalaisessa jääkiekkoilussa arkea. Miesten maailmanmestaruuden voittaminen MM-kotiturnauksessa kahden ja puolen viikon kisakarnevaalin jälkeen sykähdyttää kuitenkin erityisesti vielä vuonna 2022.

Jääkiekkoliitolla oli MM-kisarupeaman jälkeen maanantaina monenlaista aihetta myhäilyyn. Turnauksesta on luvassa voittoa vähintään viisi miljoonaa euroa ja kaikkien aikojen kiekkokauden kruununa loistavat miesten maailmanmestaruus ja olympiakulta.

–  MM-kisat oli monella tavalla onnistunut tapahtuma – urheilullisesti ja toiminnallisesti. Järjestelyt menivät suunnitelmien mukaan, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela kertoo.

Lippujen hinnat kestopuheenaihe

Pääsylippujen hinnat ovat kestopuheenaihe arvokisoissa. Niistä heräsi keskustelua myös Tampereen ja Helsingin MM-turnauksessa.

–  Meillä oli muistaakseni yhdeksän MM-lippukategoriaa. Kun niistä valikoi sopivan, perhekin pääsi kyllä nauttimaan kisatunnelmasta suhteellisen edullisesti, Nummela sanoo.

Vuodesta toiseen mestaruudesta kisaavan Suomen ottelujen liput ovat luonnollisesti hintahaitarin yläpäässä.

–  Suomen peleihin on tunnetulla tavalla kova kysyntä, ja se heijastuu lippujen hintoihin, Nummela kuvailee.

Vaikka ensipalaute MM-kisajärjestelyistä on ollut kiittävä, ensi vuoden jaetussa turnauksessa Tampereen ja Latvian Riian kesken on parantamisenkin varaa.

–  Teemme kesäkuussa analyysin, mikä kisoissa toimi hyvin, mitä kannattaa säilyttää ja missä on parannettavaa, Nummela huomauttaa.

Suomalaisvalmentajat vientituotteena

Leijonat oli kotikisojen eittämätön ylpeydenaihe, mutta suomalainen jääkiekko-osaaminen näkyi MM-turnauksessa laajemminkin.

Leijonien lisäksi suomalaisiin päävalmentajiin luottivat Tshekki ja Saksa. Kari Jalosen luotsaama Tshekki päätti kymmenen vuoden mitalittoman kautensa MM-pronssilla, Toni Söderholmin valmentama Saksa raivasi tiensä taas pudotuspeleihin ja oli seitsemäs.

Suomalainen jääkiekkovalmennus käy vientituotteesta.

–  Se on sellaista, mistä suomalainen jääkiekkoilu voi olla ylpeä. Ylpeä siitä, että meillä on valmentajia, joilla on kysyntää, Nummela kehuu.

Jukka Jalosen Leijona-sopimuksesta on jäljellä 1+1 vuotta. Nummela ei huolehdi, kun Jalonen ennen pitkää Suomen jääkiekkolippulaivan jättää.

–  Me kaikki tiedämme, että Suomessa on kyvykkäitä jääkiekkovalmentajia. Kun maajoukkueessa tulee tarve uudelle päävalmentajalle, katsotaan sitten, kuka täyttää paikan, Nummela päättää.

Kalervo Kummola vertasi Leijonien maailmanmestaruutta vuoden 1995 MM-kultaan

Suomen voittama maailmanmestaruus toi lajissa kaiken kokeneen Jääkiekkoliiton kunniapuheenjohtajan Kalervo Kummolan mieleen Leijonien ensimmäisen MM-kullan vuodelta 1995.

–  Pystyn vertaamaan mestaruuksia keskenään. Niissä on paljon yhteistä, Kummola sanoo.

Tukholmassa 27 vuotta sitten pelatussa MM-loppuottelussa Leijonat astui uuteen aikaan voittamalla vihdoin arvokisafinaalin. Siinä kaatui vieläpä Ruotsi, joka oli MM-jäällä parissakin kisoissa tuhonnut Suomen voitontoiveet viimeisen minuutin maaleillaan.

Uusilla urilla Leijonat oli MM-Tampereellakin, kun mestaruus jäi järjestäjämaahan kiekkohistoriassa vasta toisen kerran 2000-luvulla.

Suomen neljäs aikuisten maailmanmestaruus teki vaikutuksen Kummolaan.

–  Emme olleet saaneet kotikisoista edes mitalia. Nyt tuli mestaruus, vieläpä Tampereella, uudessa hallissa, jonka rakennuttaminen oli pitkä prosessi.

Kummola ihmettelee Kanadasta kantautunutta jupinaa, jonka mukaan tuomarien ratkaisut finaalissa suosivat Suomea.

–  Toki olimme turnauksessa ottelujen alussa välillä liemessä. Pelaajat eivät tappiotilanteessa hermostuneet. Valmennusjohdon laatima taktiikka oli heille tuttu. Sitä oli helppo noudattaa, Kummola kiitteli.

Hän ei usko, että suomalainen jääkiekkoväki sortuisi myötätuulessa vauhtisokeuteen, ylimielisyyteen.

–  Ei jalat varmasti nouse ilmaan.