Oman kylän poikien joukkue nousi jääkiekon mestaruussarjaan 1971 – "Me pelaajat olimme innoissamme, ja niin olivat muutkin joensuulaiset"

Yli 50 vuoden takaiset muistot palautuvat mieleen, kun on ollut todistamassa jotain poikkeuksellista, melkein uskomattomalta tuntunutta tapahtumaa.

Se talvi ja erityisesti se yksi ottelu yli 50 vuotta sitten painuivat monen joensuulaisen jääkiekkokannattajan mieleen. Sinä talvena ei turhaan värjötelty pakkasessa ja viimassa Mehtimäen tekojääkaukalon katsomossa.

Sinä talvena Joensuun Kiekko-Pojat pelasi mainion kauden suomensarjassa. Kausi huipentui sunnuntaina, seitsemäntenä maaliskuuta 1971. JoKP voitti mestaruussarjan karsintasarjassa Karhu-Kissat ja varmisti nousunsa mestaruussarjaan.

^{Sinä iltana} ei lumipyrykään latistanut Mehtimäen jääkiekkopyhätön tunnelmaa. Olin silloin kymmenvuotias ja seisoin katsomossa vakiopaikallani siniviivan kohdalla.

"Joensuu ensikertalaisena mestaruussarjaan", julisti Karjalaisen kahdeksan palstan otsikko seuraavan päivän lehdessä.

Ylimmälle sarjatasolle nousi myös Mehtimäellä hävinnyt Karhu-Kissat. Helsinkiläisten nousu oli varmistunut muutamaa päivää aikaisemmin, eikä vierasjoukkueella enää riittänyt voitonnälkää karsintasarjan päätösottelussa. JoKP sai herkutella voittolukemat 9–0.

^{Nousu pääsarjaan} toteutti Joensuussa pitkään muhineen toiveen paremmasta. Sen illan jälkeen esiin nousi jopa sellainen ajatus, olisiko nyt viimeinkin aika saada SM-tason jääkiekkomenestystä joensuulaiselle joukkueelle.

Menestys olisi tuntunut oikeutetulta jääkiekkokaupungille, joka oli menettänyt niin monta eturivin pelaajaansa muihin seuroihin. Erkki ja Lauri Mononen, Seppo Repo, Hannu Kapanen ja monet muut, lista kirkkaampiin valoihin lähteneistä oli pitkä.

^{JoKP:n maalilla} nollan pitäneen maalivahdin Tapio Pohtisen muistikuvat nousuottelusta ovat jo sen verran haalistuneet, ettei hän pysty nousun ratkaisseen ottelun tapahtumista paljon kertomaan.

– Olisiko se ollut Karhu-Kissat, joka meillä oli vastassa, "Taape" aloittaa muistinsa kaivelun.

Hetkisen mietittyään hän muistaa vastustajan päävalmentajan käyneen ottelun jälkeen ihmettelemässä tapahtumia joensuulaisjoukkueen keskuudessa.

Paikalla oli paljon tuttuja, sillä Karhu-Kissojen valmentaja Matti Korhonen oli lähtöisin Joensuusta ja oli pelannut aikaisemmin JoKP:n paidassa.

– Korhonen oli ihmeissään siitä, miten olimme pelanneet. Hän sanoi, ettei saanut koko ottelun aikana selville meidän taktiikkaamme, Pohtinen naureskelee.

– Meidän taktiikkamme taisi kyllä olla sellainen, että pelasimme vain aika lailla hurlumhei-kiekkoa.

Karnevaalitunnelma jatkui myöhemmin rantalomalla. Seura maksoi nousijajoukkueelle viikon matkan Pulaan, silloiseen Jugoslaviaan.

^{Nousun jälkeen} alkoivat puheet siitä, miten joukkuetta vahvistettaisiin pääsarjatasolle.

– Oli puhetta, keitä tulisi vai tulisiko ketään, Pohtinen kertoo.

Ei tullut ketään. JoKP lähti syksyllä oman kylän poikien joukkueella haastamaan nimekkäitä helsinkiläis- ja tamperelaisyhdistelmiä.

Nousun jälkeisen juhlatunnelman keskellä esiin nousi kriittisiäkin puheita. Kiekko-Poikien puheenjohtajalta Aarne Haloselta tiukattiin Karjalaisen haastattelussa, pelattiinko nousuottelussa sopua. Halonen kiisti.

– Ei tässä sovulla ollut mitään tekemistä, eikä rahalla, vaikka siitä on niin paljon puhuttu, Halonen sanoi lehtihaastattelussa.

^{Nousua olivat} havitelleet JoKP:n ja Karhu-Kissojen lisäksi myös lappeenrantalainen Saimaan Pallo ja Vaasan Sport. JoKP ja Karhu-Kissat keräsivät karsintasarjan viidestä ottelustaan kahdeksan pistettä. SaiPa ja Sport saivat kasaan kuusi pistettä.

Vanhojen pelimiesten muistelusta käy ilmi, että sopupelipuheille oli olemassa katetta. SaiPa joutui JoKP–Karhu-Kissat-ottelussa maksumieheksi edellisen ottelun sikailustaan.

Keskushyökkääjä Unto Turpeinen kuuli asiasta joltakin helsinkiläisjoukkueen pelaajalta Mehtimäellä pelatun ottelun jälkeen.

– SaiPan pelaajat olivat hakanneet heitä edellisessä ottelussa aika tavalla käsille ja jaloille. Karhu-Kissojen pelaajat päättivät, että SaiPa ei ainakaan nouse, ja hävisivät tahallaan. Näin se minulle kerrottiin, "Uffe" Turpeinen selvittää.

^{JoKP:n puolustaja} Tapio Kauppinen muistelee myös kuulleensa, että Karhu-Kissojen ja SaiPan ottelulla oli vaikutuksensa Mehtimäen tapahtumiin.

– Karhu-Kissojen pelaajat halusivat näpäyttää SaiPaa.

1960-luvulla alkanut joensuulaiskiekkoilijoiden muuttoliike vei Kauppisenkin Helsinkiin.

Hänellä oli Joensuuhun palattuaan mukavia muistoja Helsingin-pelivuosilta. Monet niistä liittyivät Karhu-Kissojen pelaajiin. Päävalmentaja Korhonenkin oli Kauppisen vanha kämppäkaveri Helsingistä.

– Minulla ja monella muullakin oli Karhu-Kissoihin aina lämpimät välit, jos niitä vertaa vaikkapa väleihin IFK:n pelaajien kanssa. Hehän olivat stadilaisia eivätkä ymmärtäneet lainkaan maalaispoikia. Kyllähän se vaikutti taustalla siinä nousuottelussakin, "Rommi" Kauppinen sanoo.

^{Summerin ulvahdettua} viimeisen kerran Mehtimäen jäällä alkoi nousujuhla. Pelaajat heittivät mailansa ja kypäränsä katsomoon pikkupoikien riemuksi.

Valmentajat Risto Hirvonen ja Jaakko Mononen vietiin paksuissa talvitamineissaan suihkuun. Pukukopin ilonpidosta kertoo kuva, jossa kannatellaan Monosen kuohuviinillä täytettyä karvahattua.

– Ilmeisesti oli hyvät juhlat, kun ei ole niistä mitään muistikuvia, Tapio Kauppinen naureskelee.

Joensuun valtasi jääkiekkohuuma jo ensimmäisen pääsarjanousun aikoihin. Jääkiekko oli pop, ja Joensuukin pääsi mukaan parrasvaloihin.

– Meille pelaajille sarjanousu oli tietenkin kova juttu. Me olimme innoissamme, ja niin olivat monet muutkin joensuulaiset, Unto Turpeinen kertoo.

^{Yksi vahvistuskin} oli luvassa. Peräpään lukoksi Joensuuhun odoteltiin kovaa torjujaa Savonlinnasta.

Maalivahti Timo Viskarin siirtoa alettiin kuitenkin hieroa liian myöhään. Papereita ei saatu valmiiksi ennen siirtoajan umpeutumista, ja JoKP jäi ilman ainoata vahvistustaan.

Mestaruussarjakausi oli sekin omalla tavallaan ikimuistoinen, kaikki sen ajan parhaat jääkiekkoilijat nähtiin pelaamassa Joensuussa.

Kotijoukkueen uroteot jäivät kuitenkin vähiin, ja JoKP putosi kauden päätteeksi takaisin suomensarjaan.

Karjalainen täyttää 150 vuotta keskiviikkona 2.10.2024. Tämä juttu on yksi juhlalehtemme jutuista.