play

Mäkikotka lentää siivillään – "Menestys edellyttää, että myös välinepuoli on huipputasolla", sanoo Niko Kytösaho

Niko Kytösaho Salpausselän kisoissa helmikuussa. LEHTIKUVA / Antti Yrjönen

Niko Kytösaho Salpausselän kisoissa helmikuussa. LEHTIKUVA / Antti Yrjönen

STT-Lehtikuva

Mäkihypyssä välinekehitys on jatkuva prosessi, jossa joukkueet ja hyppääjät tavoittelevat kilpailuetua. Hyppääjä kehittää ponnistustekniikkaa ja ilmalentoa jatkuvasti linjakkaammaksi. Välineitä viritellään yhtä huolellisesti, lajin mahtimaissa myös melkoisin henkilö- ja taloudellisin resurssein.

–  Urheilijoista tulee koko ajan parempia, hyppäävät yhä paremmin. Välineet kehittyvät samaan tapaan koko ajan, maajoukkuehyppääjä Niko Kytösaho kuvaa lajin luonnetta.

–  Ei riitä, että urheilija on tosi hyvässä kunnossa ja hyppää hyvin. Menestys edellyttää, että myös välinepuoli on huipputasolla.

Välinepaketti, eli puku, sukset, monot, monojen kiilat ja suksien siteet, ei käytännössä valmistu koskaan. Ja kehitys on nopeaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Jos hyppääjällä on esimerkiksi mäkiviikolla voittava kalusto, sillä setupilla voi vetää loppukauden ja luottaa, että ne ovat parhaat vehkeet. Mutta seuraavalla kaudella ne samat välineet eivät enää ole parhaat, Kytösaho selittää kehitystyön vaatimuksia.

Jokaisen hyppääjän ja valmentajan on helppo hyväksyä kehitysprosessi. Kaikki myös toivovat, että jokaisella urheilijalla olisi tasavertaiset mahdollisuudet menestykseen. Silti jokainen joukkue pyrkii löytämään sääntöjä huolella tulkiten väline-edun.

Puku vaikuttaa metrejä

Käytännössä etu on mailla, joilla on parhaat resurssit kehitystyöhön. Ja välineillä, varsinkin hyppypuvulla, tehdään hyppyyn metrejä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Huonon ja hyvän puvun ero voi olla kymmenen metriä ja loistavan puvun ero huonoon 15 metriä, Kytösaho avaa puvun merkitystä.

Puvussa ratkaisee materiaali ja kaava, jolla puku rakennetaan yksilöllisesti jokaiselle hyppääjälle. Puku ei kuitenkaan vaikuta hyppytekniikkaan kuten varustepaketin toinen osa eli suksien, monojen, kiilojen ja siteiden kokonaisuus.

–  Sukset muokkaavat tekniikkaa ja hyppytyyliä, Kytösaho jatkaa.

Slovenialaiset hyppääjät suuntaavat tyypillisesti hyppyä aggressiivisesti eteenpäin. Toisena ääripäänä saksalaiset pyrkivät ponnistamaan keulalta korkeammalle lentoradalle. Se sanelee suksivalinnan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Aggressiivinen tyyli edellyttää aggressiivista eli nopeasti reagoivaa suksea, jotta suksi antaa suuren nosteen ilmassa. Suksen pitää silloin olla löysempi, Kytösaho selittää.

–  Slovenialaiset lentävät matalalla ja kovaa. Saksalaiseen tyyliin sopii jäykempi suksi, joka ei ole profiililtaan niin aggressiivinen.

Kytösaho pyrkii löytämään suksista parhaiten toimivan luottoparin. Sen jälkeen siteillä ja monojen sisään laitettavilla kiiloilla säädetään "setuppi", jolla välinettä sovitetaan omaan hyppytekniikkaan.

Taka- ja vastatuulen sukset

Kytösaho uskoo, että lajin kärkihyppääjillä homma on vielä tarkempaa.

–  Itsellä ei ole ollut vasta- ja takatuulisuksia erikseen, mutta olen aika varma, että kärkijätkillä on profiileiltaan erilaisia suksia eri keleihin. Esimerkiksi Engelbergissä hypätään lähes aina tosi kovaan takatuuleen, ja semmoiseen kisaa kärkijätkillä on varmasti eri suksi, Kytösaho uskoo.

–  Lentomäkeenkin heillä voi olla vähän jäykempi ja matalaprofiilisempi suksi.

Kytösaho on silti tyytyväinen välinetilanteeseensa. Suomalaisten maajoukkuehyppääjien tilanne korjaantui kesällä 2019, kun joukkue sai oman tekijän puvuilleen.

–  Sen jälkeen emme ole antaneet ainakaan pukupuolella muille tasoitusta. Ehkä pikemminkin päinvastoin. Olemme olleet siinä viime aikoina tosi hyviä, Kytösaho vakuuttaa.

–  Suksi, side ja mono -alueella ehkä annamme kärkimaille tasoitusta, mutta en väitä, että ero olisi dramaattinen. Muutamia metrejä voi siellä olla saatavilla, mutten laittaisi tällä kaudella mitään tulosta välineiden piikkiin. Toivottavasti saamme silti tämänkin eron kurottua umpeen.

Kytösaho kaipaa selkeyttä

Yhdistetyn maajoukkueen edellinen päävalmentaja Petter Kukkonen tulistui, kun mäkipukujen mittaus ei toiminut alkukaudesta 2020. Joidenkin vastustajien puvut olivat silloin näkyvästi väljempiä kuin suomalaisilla.

Ongelmia on nähty sekä säännöissä että valvonnassa eli pukujen mittauksessa.

–  Sanoisin, että sääntöjen pitäisi olla vähän selkeämmät, Kytösaho sanoo.

Sääntöpuolelle pitäisi myös löytää oikeat ihmiset.

–  Luulen, että sääntöjä tekemässä pitäisi olla ihmisiä, jotka ovat itse tehneet pukuja ja työskennelleet pukujen parissa. Silloin siellä olisi ymmärrys, mitä sääntömuutoksilla haetaan ja miten muutokset vaikuttavat pukuihin, Kytösaho ehdottaa.

Myös valvontaan vaikuttaa henkilö. Mäkihypyssä pukujen "kontrolleri" vaihtui taas täksi vuodeksi, ja hyppääjät joutuvat jännittämään uutta linjausta.

–  Alkutalvi näyttää, miten tiukka kontrolli on ja miten helposti tulee hylkäyksiä, Kytösaho ennakoi.

Hyppääjiä vaivaa sekin, että lajin tähtiä ei ole yhtä helppo hylätä kisoissa kuin häntäpään kykyjä.

Yhteinen etu ja kilpailu

Mäkihypyn ja yhdistetyn lajijohtaja Mika Kojonkoski on myös Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n mäkikomitean puheenjohtaja. Mäkikomitea käsittelee muun työn ohessa sääntöasioita, jotka se saa FIS:n kehitys- ja varustekomitean valmistelemina.

Mäkikomiteassa ja lajipiireissä ymmärretään hyvin mäkihypyn välineitä koskevien sääntöjen ja sääntöjen valvonnan merkitys.

–  FIS:n tavoite on rakentaa selkeät ja yksinkertaiset varustesäännöt, joita kyetään myös valvomaan. Jokainen maajoukkue yrittää sitten kehitellä sääntöjen puitteissa etua itselleen. Siihen laitettava resurssi on paljon kontrolliresurssia suurempi, Kojonkoski tiivistää hankalan asetelman.

–  Sääntömuutoksia tulee joka kaudelle. Niitä tarkistettiin viimeksi syksyllä.

Mäkihyppy lajina on polarisoitunut. Kuusi johtavaa maata vie yli 90 prosenttia maailmancupin pisteistä. Se ei ole lajille eduksi, joten säännöillä pyritään takaamaan tasapuoliset mahdollisuudet myös lajin pienemmille maille.

Sääntökysymys on kuitenkin osoittautunut huomattavan vaikeaksi ratkaista.

–  Mitä enemmän sääntöjä, sitä vahvemmilla resursseiltaan vahvimmat maat ovat. Ne pystyvät osaamisellaan ja henkilökunnallaan mukautumaan ja löytämään uusia vaikuttavia ratkaisuja, Kojonkoski selvittää.

Sääntömuutoksista seuraa sama ilmiö. Suuret pystyvät sopeutumaan niihin muita nopeammin.

–  FIS:ssä näemme kokonaiskuvan. Olemme viime vuosina kyenneet keskustelemaan yhä paremmin lajin edusta. Meillä on halua tehdä pelistä selkeä ja reilu, mutta samalla jokainen valmentaja ja valmennusjohtaja haluaa menestystä, Kojonkoski jatkaa.

–  Haaste on siinä, miten pitkälle lajin yhteinen etu kantaa.

Valvojat joutuvat lujille

Isot maat pystyvät resursseillaan haastamaan tavallaan myös FIS:n.

–  Kontrolliresurssit ovat kohtuullisen pienet. On aika marginaalista, mitä yksi tai kaksi kontrolleria voi tehdä kisoissa, kun mietitään, miten hektisesti välineitä kehitetään, Kojonkoski toteaa.

Kojonkoski kertoo esimerkin pukukehityksestä.

–  Hyppääjällä voi olla jokaisella hyppykierroksella uusi puku, jossa on toistakymmentä palaa. Niistä jokainen voidaan vaihtaa 15 minuutissa, Kojonkoski paljastaa.

Tähän kykenevät vain resursseiltaan vahvimmat. Sen takia sääntöjä on laadittava huolellisesti ja harkiten.

–  Ehdotuksia on kaukaa heitettynä ollut maailman sivu, mutta asiat eivät sitten menekään niin, kun niitä aletaan miettiä tarkasti, Kojonkoski korostaa.

–  Se ei ole valitettavasti aina satanut heikompien maiden laariin, kun sääntöjä on tarkennettu.

Kytösaho on huomannut kansainvälisen hyppyuransa aikana saman asian.

–  Lajissa on pyritty koko ajan siihen, että saataisiin porsaanreiät tukituksi ja homma reilummaksi. Prosessissa on edistytty, mutta isoilla mailla on silti aina pieni etulyöntiasema, Kytösaho vahvistaa.

Mäkihypyn maailmancup jatkuu Rukan talvikisoissa 26.–27. marraskuuta.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi