play

Matka Puolan siirtolaiskriisistä Tampereen MM-kaukaloihin on pitkä

"En näe, että kisoista sulkeminen olisi oikea tapa vaikuttaa ihmisoikeustilanteeseen", Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sanoo. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

"En näe, että kisoista sulkeminen olisi oikea tapa vaikuttaa ihmisoikeustilanteeseen", Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sanoo. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

STT-Lehtikuva

Valko-Venäjää johtavan Aljaksandr Lukashenkan välit muun maailman kanssa ovat viime viikkoina kiristyneet Puolan rajalla vellovan siirtolaiskriisin takia, ja EU ja Yhdysvallat ovat kiristämässä pakotteitaan. Mutta matka valtioiden väleistä kiekkokaukaloihin on pitkä.

Valko-Venäjän oli määrä isännöidä edellisiä MM-kisoja, mutta vuoden 2020 presidentinvaaleista alkoivat levottomuudet Lukashenkan takertuessa valtaan. Pitkän vatuloinnin jälkeen Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF siirsi kisat kokonaan Latviaan. Valko-Venäjä pelasi kuitenkin kisoissa mukana.

Ensi keväänä MM-kisat pelataan Tampereen uudessa areenassa, ja Valko-Venäjä on samassa alkulohkossa Suomen kanssa. Jos Valko-Venäjän kriisi kärjistyy ja pakotteet kovenevat, onko mahdollista, ettei Valko-Venäjän joukkue ole tervetullut Tampereelle?

MM-kisojen pääsihteeri ja IIHF:n hallituksen jäsen Heikki Hietanen muistuttaa, että syy edellisten MM-kisojen siirtämiselle Valko-Venäjältä pois oli osallistujien turvallisuus.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Valko-Venäjällä oli epävakaa tilanne, eikä sitä voitu ajatella turvalliseksi. Ja nyt Suomen osalta tilanne on siinä mielessä erilainen, että me olemme turvallinen maa, Hietanen sanoo.

–  Ei meillä ole mitään syytä rajoittaa urheilijoita urheilemasta, Hietanen jatkaa.

Siirtolaiskriisiin yhtenä riskinä Valko-Venäjän kannalta on, mitä Puolan vastaisella rajalla oleville siirtolaisille tehdään, jos he haluavatkin jäädä Valko-Venäjälle. Maahanmuutto Valko-Venäjälle on melko vähäistä, mutta Valko-Venäjän jääkiekkomaajoukkueessa pelaa useita pohjoisamerikkalaistaustaisia miehiä. Heistä kolme on pelannut myös suomalaista jääkiekkoliigaa. Geoff Platt kiekkoili kaudella 2008–2009 Ilveksessä ja kaudella 2018-2019 KHL:ää Jokereissa. Francis Paré edusti kaudet 2013–2014 ja 2015–2016 TPS:ää, Nick Bailen puolestaan 2013–2014 Tapparaa.

"Ei ensisijainen tapa"

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Urheilun historia osoittaa, ettei absoluuttisia kriteerejä osallistujien sulkemiseksi kansainvälisistä arvokisoista ole. Kansainvälinen olympiakomitea KOK sulki Etelä-Afrikan olympialaisista 1964 maan apartheid-rotuerottelupolitiikan takia ja piti sulun voimassa 1992 asti.

Samana vuonna, 1992, Jugoslavia suljettiin jalkapalloilun EM-kisoista maan hajoamissotien takia. Jugoslavian tilalle kisoihin päässyt Tanska voitti Euroopan mestaruuden.

Nämä ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia poikkeuksia. Rima osallistujamaan sulkemiseksi arvokisoista on korkealla. Sotia käyvät maat ja yksinvaltaisesti johdetut valtiot ovat olleet jatkuvasti mukana kansainvälisessä urheilussa. Venäjä on tällä hetkellä suljettu kansainvälisestä urheilutoiminnasta, mutta pelaa ensi kevään MM-kisoissakin, tosin Venäjän olympiakomitean joukkueen nimellä. Syynä ei kuitenkaan ole maan poliittinen tilanne, vaan vuosia sitten paljastunut valtiojohtoinen dopingohjelma.

–  En näe, että kisoista sulkeminen olisi oikea tapa vaikuttaa ihmisoikeustilanteeseen. Maailmassa on niin paljon maita, joissa on vakava ihmisoikeustilanne, että sitten meidän pitäisi sulkea monia muitakin valtioita, Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Kyse on urheilijoiden ammatista. On selvää, että diktatuurissa tai hyvin autoritäärisesti johdetussa maassa urheilumaajoukkueetkin ovat hallintoon aika tiukasti kytkeytyneitä, mutta se ei ole ensisijainen tapa vaikuttaa, Mattila jatkaa.

Arvokisojen järjestäminen diktatuureissa on eri asia.

–  Pidin hyvin tervetulleena, että Kansainvälinen jääkiekkoliitto päätti lopulta siirtää MM-kisat pois Valko-Venäjältä, ettei yksittäisten maiden tai urheilijoiden tarvitse tehdä tällaisia päätöksiä. Kisojen järjestäminen pönkittää aina autoritääristä hallintoa, Mattila sanoo.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi