play

Noin 30 000 kiekkofania juhli Hakametsän jäähallin edessä – "Tämä oli perhejuhla jos mikä"

Reijo Hakanen pelasi vuoden 1965 MM-kotikisoissa. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Reijo Hakanen pelasi vuoden 1965 MM-kotikisoissa. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

STT-Lehtikuva

Hakametsän 57 vuotta vanha Suomen ensimmäinen jäähalli näki maanantaina, kun noin 30  000 ihmistä juhli hieman peritamperelaisen hillitysti Suomen edellisenä iltana saavuttamaa neljättä jääkiekon maailmanmestaruutta.

Kultajuhlat noudattivat tuttua kaavaa. Ensin Suomen eturivin muusikot viihdyttivät yleisöä iltakuudesta lähtien, sitten vajaan puolentoista tunnin kohdalla Leijonat huudettiin lavalle yksi kerrallaan. Kello 19.45 taivaan täytti jylinä, kun kaksi Hornet-hävittäjää pyyhälsi yli.

–  Tämä oli perhejuhla jos mikä. Olen nähnyt täällä paljon lapsia nauttimassa, sanoi yleisön joukosta löytynyt Ilveksen pronssimitaleille jääkiekkoliigassa luotsannut Jouko Myrrä.

Ilves sai päättyneellä liigakaudella aikaan mahtavan buumin uudessa Tampereen areenassa ja tamperelaisjoukkueen kannattajista varmasti tuhansia oli Leijonienkin juhlissa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Olisihan se mahtavaa pitää Ilveksessä vastaavat juhlat, Myrrä unelmoi.

"Oikea paikka juhlia"

Vuonna 1965 pidettyjen ensimmäisten MM-kotikisojen pelaajista Lasse Oksanen olisi lähtenyt juhliin, mutta hän joutui olemaan kotona karanteenissa oireetonta koronaa sairastaessaan.

–  Tampere ja Hakametsä olivat oikea paikka juhlia. Tampere sai kuitenkin ensimmäisenä tekojään 1956 ja hallin 1965. Molemmat pidensivät kautta molemmista päistä, ja Tampereen asema vahvistui. Meillä oli kahtena kautena neljä joukkuetta SM-sarjassa 1960-luvun lopulla, Oksanen muisteli.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ilveksen muista vanhoista kiekkolegendoista myös vuoden 1965 kotikisoissa pelannut Reijo Hakanen piipahti Hakametsässä, mutta poistui perhesyiden takia kotiin katsomaan juhlia televisiosta.

–  En katsonut erityisen tarkasti enkä koko aikaa, mutta rauhalliselta näytti, Hakanen kertoi.

Hakanen ei ollut vielä 1965 suuressa roolissa. Siihen vaikutti Ilveksen ykkösketjun Jorma Peltosen poissaolo loukkaantumisen takia.

–  Juhani Wahlsten pelasi minun ja "Okan" (Oksasen) sentterinä. Itse kisoista en paljon muista, yleisöä oli toki paljon peleissä, Hakanen muisteli.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Takavuosina ei mitaleita juhlittu

Seuraavissa vuoden 1966 MM-kisoissa nähtiin ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran, kun seurajoukkueketjun hyökkääjät ovat Suomen kolme parasta pistemiestä. Hakanen oli tehokkain pelaaja, mutta kansainvälinen ura jäi pienikokoiselta laiturilta lyhyeksi.

Lasse Oksanen sen sijaan pelasi pitkän uran ja on yhä 101 A-maaottelumaalilla ylivoimainen kärki Suomen tilastossa. Uhkaajia ei ole näköpiirissä.

Oksanen on silti iloinen Suomen menestyksestä viime vuosina. Hänen aktiivivuosinaan ei mitaleita juhlittu.

–  MM-kisajoukkue voidaan koota nykyisin suuresta joukosta pelaajia. Tason nousun suurin syy on ollut joka puolelle Suomea nousseet 300 jäähallia. Taannoin kaikki pelaajat olivat muutamasta suuresta kaupungista, nykyisin heitä voi tulla ihan mistä tahansa Suomesta, Oksanen hehkutti.

Suomessa ei ollut 1960-luvulla vastaavia julkkiskiekkoilijoita kuin nykyään on vaikka Marko "Mörkö" Anttila. Hakametsän juhlissa hän oli luonnollisesti yksi suurimmista huutojen aiheuttajista.

"Löikö Mörkö sisään" oli yksi monista tunnelmaa nostaneista juontajan hehkutuksista.

Tapahtuman päätyttyä noin klo 20.05 juhlaväki poistui siististi paikalta. Sisä-Suomen poliisilaitoksen mukaan tapahtuma sujui iloisissa tunnelmissa alusta loppuun.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi