Näkökulma: Joensuun skeittihallin lopettaminen olisi noloa kaupungille ja isku nuorten liikkumista vastaan

Raatekankaan liikuntakeskuksessa sijaitsevan skeittihallin vuokrasopimus on päättymässä tämän vuoden lopussa.

Joensuun kaupunki on maksanut skeittihallin noin 40 000 euron vuosittaisen vuokran liikuntakeskukselle. Kustannukset ovat nousseet, joten liikuntakeskus on esittänyt vuokran korotusta 20 000 eurolla. Kaupunki on kuitenkin ilmoittanut, ettei se halua maksaa 60 000 euron vuosivuokraa skeittihallista nykyisessä tiukassa taloustilanteessa.

Näin ollen Pohjois-Karjalan ainoa skeittaajien ja skuuttajien sisäharjoittelupaikka on poistumassa kokonaan käytöstä.

^{Tilanne on} karmaiseva skeittaajien, skuuttaajien ja muiden harrastajien kannalta. He kunnostivat tilat viime vuonna ja odottelivat pitkään puhuttua liikuntakeskuksen tilojen laajennusta ja lajien kehittämistä.

Nyt on tulossa kuitenkin kasvoille märkä rätti, kun koko harrastaminen ollaan laittamassa Joensuussa jäihin talvikauden osalta. Ja jo entuudestaan lajin ulkopaikoista Mehtimäen skeittipaikka on ollut vaatimattomassa kunnossa.

Skeittitilojen laajennusta kaavailtiin liikuntakeskuksessa nykyisten sulkapallokenttien tilalle, koska näillä nuorten lajeilla on paljon harrastajia Joensuun seudulla.

Nuorimman pään skuuttaajat eivät ole oikein mahtuneet kokeilemaan nykyisiin tiloihin, joten laajennus olisi antanut lapsille mahdollisuuden liikkua ja oppia lajeja paremmin.

^Nykynuoria vaikuttavat kiinnostavan nimenomaan nämä skuuttauksen ja skeittauksen, pumptrack-ratojen ja frisbeegolfin kaltaiset liikuntamuodot, joille olisi tärkeä luoda lisää mahdollisuuksia.

Jotain on tehtykin, mutta skeittihallin poistaminen kokonaan antaa oudon kuvan myös Joensuun kaupungin panostuksesta nuorten liikkumiseen. Herää kysymys, halutaanko kaupungissa panostaa pelkästään perinteisiin urheilumuotoihin vai osataanko ymmärtää näiden uusien ja nuorille tärkeiden liikuntamuotojen merkitys.

Kaikki ovat varmasti yhtä mieltä siitä, että nuoret on saatava liikkumaan, ja jos juuri nämä lajit tekevät sen, niin niihin pitää myös käyttää rahaa.

^Kyseiset skeittihalliin kohdistuvat rahamäärät eivät todellakaan ole mitään valtavia kaupungin näkökulmasta, kun samaan aikaan laitetaan vaikkapa 18 miljoonaa euroa kilpajäähallin peruskorjaukseen ja laajennukseen.

Nämä kymppitonnit ovat kaupungille niin pieniä summia, etteivät ne etenisi normaalisti edes päätöksentekoon vaan asia kuitataan suoraan kaupungin liikuntapalveluissa.

Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtajan Jere Nuutisen (kesk.) mukaan skeittihalli on kuitenkin herättänyt keskustelua. Nuutinen toteaa, että tilanteessa on otettu aikalisä ja asiaa pohditaan vielä. Myös Nuutinen pitää skeittihallia tärkeänä paikkana, vaikka kaupungin taloustilanne onkin kireä ja kyseessä on prosentuaalisesti iso korotus.

Jos skeittihalli ja mahdollisuus lajien harrastamiseen viedään nuorilta, niin siitä tulisi paha epäonnistuminen niin kaupungin, liikuntakeskuksen kuin lajiaktiivienkin osalta.

Lajiaktiivit yrittävät vielä, ja Raatekankaan liikuntakeskuksessa pidetään kaikille avoin Pelastetaan skeittihalli -tapahtuma lauantaina 9. syyskuuta kello 12–18.