Suuren maajoukkuevalmennusuran päättyminenkin on klassista Henrik Dettmannia

Koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann ja apuvalmentaja Pekka Salminen seisoivat Vantaan areenan sivusisäänkäynnillä, kun tämän jutun kirjoittaja käveli kohti pääovia ja tervehti valmentajakaksikkoa. Elettiin 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä, ja alkamassa oli yksi maajoukkueen kotipeleistä, jotka tuolloin pelattiin Vantaalla.

–  Kuka kirjoitti STT:n jutun edellisestä pelistä? Dettmann kysyi.

–  En tiedä, mutta en minä, vastasin. Jutun muutama päivä aiemmin pelatusta vieraspelistä oli kirjoittanut toimituksen iltavuorolainen televisiolähetyksen perusteella, selitin.

–  Hyvä, koska muuten olisin voinut vetää sinua turpaan, Dettmann sanoi.

Monesti toistetun tarinan mukaan Dettmann oli jo toistakymmentä vuotta aiemmin muuttunut kuumakallesta ihmislähtöiseksi valmentajaksi, mutta tällä tavoin hän ilmaisi kritiikin epäonnistuneeksi katsomastaan uutisesta. Selvyyden vuoksi on syytä alleviivata, ettei tästä sananvaihdosta jäänyt kenellekään mitään hampaankoloon ja että Dettmann on antanut myös erittäin myönteistä palautetta medialle.

Puuskahdus oli kuitenkin muistutus siitä, että Dettmannin 1980- ja 1990-luvuilla julkisesti kuohunut temperamentti oli yhä tallella. Se ei vain enää näkynyt julkisuudessa kuten silloin, kun Dettmann sai toimintakieltoa tempaistuaan erotuomarilta pillin suusta tai verrattuaan julkisesti erotuomaria Saddam Husseiniin.

Klassista Dettmannia

Torstaina Helsingin Sanomat kertoi kolumnistinaan toimivan Dettmannin siirtyvän ensi kesänä sivuun koripallomaajoukkueen päävalmentajan paikalta, mutta jatkavan valmennuksen johtajana. Suomen suurimman sanomalehden uutisetusivun täyttänyt kuva oli otettu jo viime viikolla, ja siinä Dettmann näytti mietteisiinsä vaipuneena lähes sibeliaaniselta hahmolta.

Pian tämän jälkeen Koripalloliitto julkaisi nettisivuillaan tiedotteet Dettmannin vetäytymisestä ja siitä, että maajoukkueen päävalmentajaksi nousee Dettmanninkin kannattama ehdokas, pitkään apuvalmentajana toiminut 34-vuotias Lassi Tuovi.

Tapa, jolla Dettmann toi julkisuuteen päävalmentajuutensa päättymisen, oli klassista Dettmannia. Hänen toiminnassaan on aina mukana voimakas halu hallita hänestä julkisuudessa syntyvää kuvaa.

Sekin näkyi jo vuosikymmeniä sitten. Aikoinaan Dettmann kutsui median seuraamaan, miten hänen joukkueensa HNMKY harjoitteli Kaisaniemen ulkokentän lumessa ja pakkasessa, kun Urheilutaloon ei päästy. Viime vuosina Dettmann on pyrkinyt muokkaamaan julkista perintöään julkaisemalla yhdessä HS:n pääkirjoitustoimituksen esihenkilön Saska Saarikosken kanssa kirjan johtamisesta ja kirjaksi paketoidun kokoelman vanhoja kolumnejaan.

Allekirjoitus puuttui

Dettmann on yksi kahdesta suomalaiseen koripalloiluun eniten vaikuttaneesta valmentajasta. Toinen on edesmennyt Robert Petersen (1928–2003), jota Dettmann pitää oppi-isänään.

Dettmann nousi HNMKY:n päävalmentajan paikalta maajoukkueen peräsimeen 1992. Vuonna 1995 hän onnistui ohjaamaan maajoukkueen EM-lopputurnaukseen, jossa Suomi tosin hävisi kaikki ottelunsa. Lopputurnauspaikka avasi Dettmannille oven Saksan maajoukkueeseen, missä hän pääsi valmentamaan NBA-tähti Dirk Nowitzkia.

Dettmannin valmennuksessa Saksa voitti ensi kertaa MM-mitalin 2002. Syksyn 2003 EM-kisat sujuivat saksalaisilta alakanttiin, ja Dettmannin kausi Saksan maajoukkuevalmentajana päättyi.

Dettmannin paluu maajoukkueeseen alkuvuodesta 2004 alkoi riitaisissa tunnelmissa, sillä uutisen julkistaminen oli lipsahtanut pois Dettmannin käsistä. Tieto hänen paluustaan päävalmentajaksi oli vuotanut julkisuuteen, ja Koripalloliitto joutui kiusalliseen tilanteeseen, kun päävalmentaja ei ollut suostunut allekirjoittamaan työsopimustaan ennen liiton tiedotustilaisuutta, jossa päävalmentaja julkistettiin. Dettmann vaati, että vuoto selvitetään ennen kuin hän allekirjoittaa.

Julkisuuteen ei kerrottu, missä vaiheessa Dettmann lopulta allekirjoitti sopimuksensa. Mutta sen jälkeen maajoukkueen asioita ei Dettmannin aikana vuodettu julkisuuteen.

Runnaten

Dettmannin toisen päävalmentajakauden alkuvuodet Suomi joutui kamppailemaan EM-kisojen B-karsinnoissa eli karsimaan karsimaan pääsystä. Kaikkien aikojen suomalaiskoripalloilijoihin kuuluneiden Hanno Möttölän ja Teemu Rannikon parhaina maajoukkuevuosina Suomi pelasi tyhjyyttään kumisseessa Helsingin jäähallissa. Suomi nousi vuosien taistelun jälkeen A-karsintaan ja pääsi EM-kisoihin 2011, kun lopputurnauksen osallistujamäärää oli laajennettu.

Sen jälkeen Suomi on pelannut kaikissa EM-kisoissa ja villillä kortilla ostetulla osallistumisoikeudella MM-turnauksessa 2014. Suomen EM-alkulohkopeleissä 2017 Helsingin areena oli loppuunmyyty, ja iloisen kotiyleisön tunnelma oli nousta katosta läpi. Kontrasti runsaan vuosikymmenen takaisiin tunnelmiin Helsingin jäähallissa oli valtaisa.

Mikä tästä oli Dettmannin ansiota?

Dettmannin toimintaa läheltä nähneet pitävät suurmieskuvaa suurelta osin oikeutettuna. Dettmann on runnannut huomattavan kokoisella tahdollaan sekä miesten että naisten maajoukkueiden ja juniorikoripalloilun oloja eteenpäin, pannut vauhtia valmennusjärjestelmän kehittämiseen ja sen rahoituksen vahvistamiseen. Dettmann myös nosti toisen maajoukkuekautensa aluksi vaatimustason pelaajille aivan uudelle korkeudelle. Tässä suhteessa hänen ansionsa ovat vastaansanomattomat.

Valmentajana Dettmann on luottanut paljon muihin ja delegoinut jo vuosikausien ajan suuren osan maajoukkueen valmennuksen päivittäisestä lapiotyöstä ja valmennusjärjestelmän kehittämisestä alaisilleen. Mutta yhteiskuntasuhteiden hoitamisessa hän on pitänyt langat tiukasti käsissään.

Maailmanennätysmies

Onnella ja sattumilla on ollut maajoukkueen menestyksessä osuutensa, mutta kuten Dettmann mielellään toistaa, onni pitää ansaita. Eivätkä kaikki pallot ole pomppineet Dettmannin toiveiden mukaan. 2014 MM-kisoista muistetaan Suomessa usein Bilbaoon matkanneet suomalaisfanit, joita Koripalloliiton tiedotuksessa suurpiirteisesti ilmoitettiin olleen paikalla kymmenentuhatta. Tunnelma Suomen peleissä olikin mahtava, mutta Suomen jääminen alkulohkoon oli urheilullinen pettymys.

Dettmann tulee toimineeksi koripallomaajoukkueen päävalmentajana yhteensä 23 vuotta. Jos mukaan lasketaan vuodet Saksassa, Dettmann on tehnyt tilastoguru Pentti Salmen mukaan maailmanennätyksen toimimalla vuodesta 1992 lähtien yhtäjaksoisesti koripallomaajoukkueen päävalmentajana.

Suomen maajoukkueen menestys 2010-luvulla toi Dettmannille kaksi mahdollisuutta suurissa eurooppalaisissa seurajoukkueissa. Pestit turkkilaisessa Besiktasissa vuonna 2015 ja ranskalaisessa Strasbourgissa 2016 päättyivät kuitenkin irtisanomisiin vain muutaman kuukauden jälkeen.

Dettmannin kansainvälisen seurajoukkueuran suurin meriitti oli eurooppalaisjoukkueiden neljänneksi korkeimman seurajoukkuekilpailun EuroCup Challengen voitto saksalaisen Mitteldeutscherin päävalmentajana vuonna 2004.

Dettmann on nyt 63-vuotias. Hänen toistaiseksi voimassa oleva työsopimuksensa Koripalloliiton kanssa on edelleen voimassa, vain työtehtäviä on muutettu.

–  Olen sitoutunut jatkamaan koripallon kehittämistä nykyisen työsopimukseni puitteissa. Eläkeikä minun ikäisilleni on käsittääkseni 69 vuotta, Dettmann sanoi STT:lle.