play

"Yksi pieni asia voi ohjata ihmiseloa" – dopingskandaali 1974 MM-kotikisoissa mullisti Stig Wetzellin elämän

Ex-maalivahti Stig Wetzell sanoo, että hänestä löydetyn efedriini-piristeen lähde on hänelle edelleen arvoitus. Kuva on vuodelta 2003. LEHTIKUVA / MATTI BJÖRKMAN

Ex-maalivahti Stig Wetzell sanoo, että hänestä löydetyn efedriini-piristeen lähde on hänelle edelleen arvoitus. Kuva on vuodelta 2003. LEHTIKUVA / MATTI BJÖRKMAN

STT-Lehtikuva

Stig Wetzell myöntää miettineensä sitä, miten yksi asia voi ohjata ihmisen elämää. Hänen kohdalleen se yksi asia osui pääsiäiseen 1974.

Wetzell oli sinä vuonna Suomessa pelatuissa jääkiekon MM-kisoissa Suomen kakkosmaalivahti. Ykkösmaalivahti Antti Leppänen kuitenkin loukkasi polvensa ja joutui luovuttamaan paikkansa Wetzellille kesken Ruotsi-ottelun. Wetzell piti ottelun loppuun asti maalinsa puhtaana. Pitkäperjantaina 1974 hän auttoi torjunnoillaan Suomen seuraavassa pelissä 5–2-voittoon Tshekkoslovakiasta.

Se tarkoitti sitä, että Suomen ensimmäinen miesten arvokisamitali oli käden ulottuvilla.

Jos se olisi tullut, Wetzell muistettaisiin sankarina, varamaalivahtina, joka torjui Suomen ensimmäiseen arvokisamitaliin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Olen minä sitä miettinyt. Yksi pieni, mitättömämpikin asia voi ohjata ihmiseloa, Wetzell sanoo.

Tätä ei pidä käsittää väärin. Pääsiäisenä 1974 Wetzell oli keskellä skandaalia, joka oli siihen aikaan valtava.

–  Mun elämäni muuttui totaalisesti, hän sanoo.

Tshekkoslovakia-voiton jälkeen Wetzell joutui toisen kerran MM-kisojen aikana dopingtestiin, tällä kertaa yhdessä Esa Peltosen kanssa. Pääsiäislauantaina joukkueella oli vapaa ilta, jota Wetzell vietti kotonaan Helsingin Lauttasaaressa. Sinne hän sai illalla soiton ja pyynnön tulla joukkueen hotelliin Haagaan. Wetzellin dopingtestinäytteestä oli löytynyt piristeaine efedriiniä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Suomen joukkueenjohto ja valmentajat tenttasivat Wetzelliä, joka vakuutti, ettei ole käyttänyt dopingia. Se on 48 vuotta myöhemminkin hänen kantansa.

–  Joukkueen lääkäri Alasen Pekka sanoi, että tämä selvitetään koska tässä on yhden ihmisen elämästä kysymys. Se jäi kaikumaan mieleeni, vaikken silloin tajunnutkaan, mitä se tarkoitti.

Kansantarustoa

Suomen joukkue päätti teettää omia testejä asiaa selvittääkseen. Vielä pääsiäislauantain ja sunnuntain välisenä yönä Wetzelliltä otettiin virtsanäyte. Seuraavana aamupäivänä koko joukkue testattiin. Nämä testit analysoitiin samassa laboratoriossa kuin MM-kisojen viralliset testinäytteet, joista positiivinen testitulos oli tullut.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yöllä otettu näyte oli negatiivinen, mutta sunnuntaiaamupäivän testissä Wetzellin näyte oli ainoana Suomen joukkueessa positiivinen. Helsingin Sanomat uutisoi tosin jo pari päivää myöhemmin, että yöllisessäkin testinäytteessä efedriiniä oli, mutta alle positiivisen testituloksen rajan.

–  Kiistatonta on, että mun tulos oli positiivinen. Kun koko joukkueen testissä mun näyte oli edelleen positiivinen, se osoittaa, ettei sitä ollut manipuloitu.

Pääsiäismaanantaina 15. huhtikuuta 1974 julkisuuteen tuli teorioita siitä, mistä efedriini oli peräisin.

Wetzell oli saanut edellisen keskiviikon Ruotsi-pelin jälkeen joukkuelääkäri Pekka Alaselta kuusi antibioottitablettia.

–  Sain kuusi pilleriä ja Pekka sanoi, että ota kaikki saman tien. Hän heitti pakkaukset pois, mistä mä tiedän mitä ne oli. Jälkeenpäin kun analysoitiin mitä hän antoi, nämä lääkkeet eivät voisi antaa tällaista testitulosta, Wetzell sanoo.

Tätä mahdollisuutta Alanen kuitenkin väläytti julkisuuteen, ja se on putkahtanut esiin myöhemminkin. Antibioottilääkkeiden vaikuttava aine tetrasykliini saattoi Alasen mukaan aiheuttaa hajotessaan virheellisen testituloksen.

Suomen urheilun eettinen keskus Suekin lääketieteellinen asiantuntija Pekka Rauhala kertoi STT:lle, ettei hän löytänyt tietoa tetrasykliinin ja efedriinin yhteydestä.

Dopingtestin yhteydessä Wetzell oli allekirjoittanut käyttämistään lääkeaineista ilmoituksen, jossa hän ei kertonut antibiooteista.

–  Menin testissä Alaselta kysymään, ja hän sanoi, ettei sinun tarvitse niitä ilmoittaa, Wetzell kertoo.

Muista teorioista on muodostunut suomalaisen jääkiekkoilun kansantarustoa. Yksi oli Wetzellin mahdollinen munuaiskasvain, joka voisi erittää ainetta, joka antaa virtsakokeessa efedriinin kaltaisen tuloksen. Toinen olivat banaanit, kolmas salmiakkipurukumi. Nämä selitykset eivät tulleet Wetzelliltä, mutta ajan mittaan ne yhdistyivät monien mielissä häneen.

Se harmittaa Wetzelliä edelleen.

"Taas tämä kuulostaa selittelyltä"

Tiistaina 16. huhtikuuta 1974 tuli julki Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitoksen tutkimus, jonka mukaan Suomen joukkueen sunnuntaina teettämissä testeissä Wetzellin virtsassa ei ollutkaan efedriiniä, vaan jotain muuta tunnistamatonta ainetta. Se ei tietenkään muuttanut MM-kisatestin tulosta, joka jäi voimaan. 5–2-voitto Tshekkoslovakiasta kääntyi 0–5-tappioksi, ja Wetzell suljettiin MM-kisoista.

Wetzell tietää, että kaikki mitä hän sanoo, vaikuttaa selittelyltä. Hän kertoo kuitenkin, mitä tapahtui, kun hän kisojen jälkeen palasi työpaikalleen ABB:n eristeaineosastolle.

–  Me tutkittiin eristeaineita sähkökoneissa, epoksihartsia ja polyesterihartsia. Ei silloin osattu suojautua. Kertakäyttökäsineitä oli jo, mutta ei niitä käytetty. Välillä oltiin ranteita myöten upoksissa epoksihartseissa, Wetzell kertoo.

Wetzellin mukaan työpaikan kemian insinööri oli tullut hänen puheilleen.

–  Hän sanoi, ettei pidä mahdottomana, että joku näistä aineista on sen aiheuttanut. Näin hän sen sanoi. Mutta tässä ollaan vaarallisilla vesillä, taas tämä kuulostaa selittelyltä, Wetzell sanoo.

"Ei ikinä"

Wetzell pysyi Suomen joukkueen mukana MM-kisojen loppuun asti. Kauan kaivattua mitalia ei tullut, ja sitä Leijonat sai odottaa vielä neljätoista vuotta, 1988 Calgaryn olympiahopeaan asti.

Wetzell sanoo joukkueessa pysymisen suojelleen häntä, kunnes koitti arki.

–  Elämään palaaminen tuntui rankalta. Paskaa tuli niskaan joka suunnasta. Joukkueen tuki oli aikamoinen turva, siellä olin ulkopuolella maailmasta. Ei minua kohdeltu huonosti kun palasin työelämään, mutta syyllisyydentunne oli masentava. Aina kun kohtasin ihmisiä, mieleen tuli että mitähän ne ajattelee.

Kisojen jälkeen Jääkiekkoliitto ja pelaajat kiistelivät pelaajien bonuksista. Kun pelaajat uhkasivat lopettaa pelaamisen, liitto taipui maksamaan pelaajille bonukset pronssimitalien mukaan, vaikka virallisissa lopputuloksissa Suomi jäi neljänneksi. Pelaajat saivat 5  000 markkaa mieheen, mikä Tilastokeskuksen mukaan vastaa 5  092 euroa vuonna 2021.

–  Liitto myöntyi ja muistan miten "Vellu" (Veli-Pekka) Ketola sanoi kaikkien kuullen, että Stigulle kuuluu samat pinnarahat, Wetzell kertoo.

Wetzell ei saanut bonusrahoja.

Hän palasi työpaikalleen. Siellä työkaverit olivat lyöneet vetoja MM-kisojen ottelutuloksista, ja dopingkäryn aiheuttama ottelutuloksen muuttuminen aiheutti kinastelua.

Seuraavalla kaudella Wetzell torjui taas HIFK:n maalilla.

–  Ainoa, joka kommentoi positiivisesti, oli (HIFK:n) Frank Moberg. Kun menin ensimmäisen kerran harjoituksiin MM-kisojen jälkeen, hän katsoi silmiin ja sanoi, että jos on jotain mitä voidaan tehdä, me teemme. Sanoin kiitos, ei tässä ole mitään tehtävissä.

Wetzell kertoo, että häntä pyydettiin puolen vuoden pelikiellon jälkeen takaisin maajoukkueeseen.

–  Mä sanoin, että ei ikinä ennen kuin tämä on selvitetty. Mä tein päätöksen, ettei ikinä enää.

"Stigu joutui kärsimään paljon"

Vuoden 1974 MM-joukkueeseen kuulunut Veli-Pekka Ketola sanoo, että asia oli pelaajien mielissä selvä: Wetzell oli saanut efedriiniä lääkärin määräämästä lääkkeestä.

–  Se olisi pitänyt hoitaa kuten Ulf Nilsson, Ketola sanoo.

Hän viittaa niin ikään efedriinistä 1974 MM-kisoissa kärähtäneeseen ruotsalaispelaajaan, jonka testituloksen joukkueen lääkäri otti kontolleen. Myös Nilsson suljettiin MM-kisoista, mutta hänen uransa jatkui menestyksekkäästi, eikä dopingkäry jäänyt hänelle taakaksi.

–  Me pelaajat ei ikinä ole puhuttu siitä sen palaverin jälkeen. Tärkeintä on, että kukaan pelaajista ei koskaan ole ollut sitä mieltä, että Stigussa olisi syytä. Näin olisi voinut käydä kenelle tahansa meistä. Se hoidettiin niin huonosti. Stigu joutui kärsimään paljon, Ketola sanoo.

MM-joukkueen puolustaja Juha Rantasila kertoo omaelämäkerrassaan Puolustaja (2013), että sai kuulla Wetzellin kärystä Helsingin jäähallin vahtimestarilta hallin kahvioon mennessään.

–  Minulle oli ja on yhä hyvin selvää, että Stigu ei varmasti ollut tieten nauttinut mitään, mikä olisi voinut aiheuttaa positiivisen dopingtuloksen. Siihen ei ollut mitään syytä. Minä tunsin hänet sekä IFK:sta että maajoukkueesta niin hyvin, että se vaihtoehto oli kokonaan poissuljettu. Todennäköisesti Stigu oli saanut jotakin efedriinipitoista lääkettä, ehkä flunssaan tai yskään, Rantasila kirjoittaa.

"Hamaan hautaan"

Wetzell sanoo efedriinin lähteen olevan hänelle edelleenkin arvoitus.

–  Se tässä raastaa, etten vieläkään tiedä mistä se aine tuli. Ei ole kukaan tullut sanomaan, että tästä oli kyse, Wetzell sanoo.

Wetzell sanoo skandaalin varjostaneen häntä 48 vuotta.

–  Ei sitä enää osaa pahoittaa mieltään. Tuntuu kuin en olisi se ihminen. Sain rangaistuksen, ja olen sen kärsinyt. Periaatteessa rangaistuksen kärsimisen jälkeen asian pitäisi olla ohi, mutta se seuraa minua hamaan hautaan. Varjo on jäänyt, nimi jää kansakunnan historiaan, Wetzell sanoo.

Vuonna 2003 Wetzell nimettiin Jääkiekkomuseon kunniagalleriaan jääkiekkoleijonaksi ja hän sai myös aikoinaan saamatta jääneet bonusrahat.

–  Jonkun indeksin mukaan mä sain 5  000 euroa. Oikeasti olen tyytyväinen, että liitto hoiti sen. Hatunnosto Kalelle (silloinen puheenjohtaja Kalervo Kummola), että hän palautti liiton suunnalta kunnian minulle.

Wetzell pystyy ajoittain jo nauramaan – "on pakko" – vanhoista puhuessaan, mutta samanaikaisesti aihe on edelleen tunteikas.

–  Minut on tuomittu minusta täysin syyttömästi. Olen syytetty. Osa pitää minua syyllisenä, osa ei. Tämä on helvetin kauhea tahra.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi