Syys- ja lokakuun vaihteessa Pielisjokea ylöspäin pyrkivät järvilohet napataan joka vuosi Kuurnan voimalaitoksen kohdalta kiinni ja laitetaan säilytysaltaisiin. Kaloista lypsetään maitia ja mätiä, joka viedään Enonkosken kalanviljelylaitokselle. Osa kaloista kuljetetaan kutupaikalleen Ala-Koitajoelle kutemaan autokyydillä.
Voimalaitoksen alapuolelta saadaan pyydystettyä vuosittain noin 40–60 järvilohta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijan Jorma Piiroisen mukaan tuosta paikasta pitäisi löytyä 400–500 järvilohta, jotta kalaportaat kannattaisi rakentaa.
Järvilohi on suomessa luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi, ja kannan säilyminen on ollut viljelyn ja istutuksen varassa jo yli 40 vuotta. Järvilohen luontainen kanta romahti vuosien 1950–1971 aikana, kun sen kutujokien vesialueille rakennettiin useampi vesivoimala.
Lue lisää tiistain Karjalaisesta.
