Sunnuntai, 21.10.2018 
Ursula
Musiikki

Miljoona markkaa

  • Suonna Kononen
Timo Torvisen Eläin on tehnyt hyvän biisin. Timo Torvisen Eläin on tehnyt hyvän biisin.
Groovaava funk ei ole helppo musiikkityyli - jos se on tyyli lainkaan. Ei varsinkaan kylmän pohjoisen pojille. Joensuulainen Million Marks onnistuu uudella viiden biisin ep-levyllään hommassa kuitenkin melko hyvin.

Complex Simplicity

Iso kunnia tästä kuuluu laulaja David Williamsille.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Parhaimmillaan Williams on soultyyppisessä vaikertamisessa, nopeampi papatus ei toimi niin hyvin. Tuottaja olisi voinut piiskata laulusolistista vieläkin enemmän irti.

Soundimaailmaan toivoisi rasvaa ja näkemystä, nyt kaikki soi soulahtavaan rokkiin hieman liian kirkkaasti, puhtaasti ja tasapainoisesti. Kliseistä ilmaisua käyttäen äänite kaipaa enemmän munaa. Skrätsäys ja pomppumetallivaikutteet puolestaan vain sotkevat perushyvää konseptia.

Soitto on kuitenkin koko ajan tasokasta ja biisitkin kelpoja. Hittiralli kuitenkin uupuu.

Joensuu

Karjalainen ei yleensä arvioi singlejä, tilaa kun ei ole edes kaikkein mielenkiintoisimpien pitkäsoittojen läpikäyntiin. Eläin-yhtyeen Joensuun kanssa tehdään kuitenkin poikkeus, koska kappale on niin hyvä.

Timo Torvisen johtama joensuulaisyhtye on julkaissut aiemmin kaksi albumia ”pohjoiskarjalaista Pixiesiä”, kirskuvaa ja vinksahtanutta särökitarapoppia. Ensi vuonna ilmestyvästä kolmoslevystä julkaistaan nyt maistiainen, joka kertoo lähestymistavan laajenevan.

Torvinen laulaa pehmeämmin, samalla tatsilla kuin Karkkiautomaatin Jansku tai Pariisin Kevään Arto Tuunela. Bändin poljennossa on aavistus Crazy Horsen jytinää, mutta miksauksella homma pelataan 2000-luvulle.

Kappale liittyy suomirockin pikkukaupunkikuvausten jatkumoon: Kauko Röyhkän Kotikaupunkini ja Paska kaupunki, Zen Cafen Minun kaupunkini, Miljoonasateen Kaupunki ja niin pois päin.

Eläin on tehnyt hyviä biisejä aiemminkin, esimerkkinä briljantti 2000, mutta Joensuun linjoilla jatkaessaan yhtye voisi saada rippusen Röyhkän ja Putron suosiostakin.

Tumma yö

Tapio Liinoja on samantyyppinen monilahjakkuus kuin Tapio Rautavaara, jota esitti Kulkuri ja joutsen -elokuvassa. Laulaminen, näytteleminen, kirjoittaminen onnistuvat kuin tanssi vain.

Tumma on yö -levyllä Liinoja liikkuu vahvasti Jorma Kääriäisen aikaisen Agentsin reviirillä, eli slaavilaiskaihoisen, viipyilevän iskelmän ja sähkökitaravetoisen beat-musiikin risteysalueella. En tiedä, tarvitsisivatko Kotkan ruusun tyyppiset puhkilauletut standardit enää uusia versioita.

Toisaalta Tumma yö ja Kesän vihreät lehvät ovat nyt niin komeasti tehtyjä, että Esa Pulliainenkin joutunee kohottamaan kulmakarvojaan. Taustalla soittavan Varjokuva-yhtyeen kitaristit Rami Hänninen ja Turo Lento ovat oppinsa sisäistäneet.