play

Kitaristi-laulaja Erja Lyytinen parantaa koko ajan

Erja Lyytinen keikkaili tiistaina Joensuussa.

Erja Lyytinen keikkaili tiistaina Joensuussa. Kuva: Suonna Kononen

Suonna Kononen

Konsertit: Erja Lyytinen
Joensuun Teatteriravintolassa 14.2.2012

Erja Lyytinen on parasta, mitä suomalaiselle bluesille on tapahtunut. Aloitetaanpa konserttiarvio vaikka tällaisella väitteellä.
Toki on heitä, jotka nauttivat sinisävelensä mieluummin Eero Raittisen, Pepe Ahlqvistin tai Jukka Gustavsonin kaltaisten pitkänmatkalaisten seurassa, eikä se pois oikeasta olekaan. Mutta on fantastista, että tujun bluespontikan maassa voi halutessaan nauttia Lyytisen pirskahtelevaa, koko ajan kypsyvää omenasiideriä.
Lyytistä kuunnellessa tietää, että hänen seurassaan on edessä kymmeniä vuosia nautinnollista matkaa. Savon bluesleidi on hieno artisti jo nyt, ja paremmaksi vain muuttuu, kun tiellä vietetyt vuodet ja elämänkokemukset kerrostuvat vuosirenkaina musiikkiin.

Näin Lyytisen kesällä Ilomantsin Blueberry Hill Blues & Jazzissa, ja se keikka jäi mieleen hieman teatteriravintolan vetoa irtonaisempana. Olosuhteilla on vaikutuksensa: silloin oli lämmintä, aurinkoista ja viikonloppu, nyt oltiin tiistai-iltana keskellä talvipakkasia.
llan emäntä teki tyylillään parhaansa kansaa lämmittääkseen:
– Onko täällä bluesporukkaa paikanpäällä? Asiaa! Nyt Karjalassa kajahtaa vähän savolaisittain! Sopiikse?
Eipä ihme, että muuan tuttava vertasi Erja Lyytistä Arja Korisevaan pirtsakkuuden takia. Blues on Suomessa totuttu spiikkaamaan mumisten...

Huonolta Lyytisen kokoonpano ei missään nimessä kuulostanut. Davide Florenon (kitara), Roger Innissin (basso) ja Miri Miettisen (rummut) soitto potki ja kulki rullaten. Illan tähden kelpasi vaellella siinä päällä ketterine slide-kuvioineen.
Erja Lyytisellä on runsaan levyttämisen myötä varaa poimia settiin jo parhaat päältä. Sellaiset kappaleet kuin Teatteriravintolan illan aloittanut Voracious Love tai setin viimeisenä kuultu Oil & Water ovat hienoa uusbluesia.
Blues-standardeilla Lyytinen ei yleisöä kalastele, mutta sooloihin ympätyt jaksot Black Magic Womania tai When The Saints Go Marching Iniä kirvoittivat ilahtuneita taputuksia.